Vesivuotojen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi on suunnittelun, asennustyön ja valvonnan laatua sekä tuotetietoisuutta kohennettava. Tämä ilmenee Vesi-Instituutti WANDERin laatiman Kiinteistöjen vesijärjestelmien kokonaisvaltainen riskienhallinta -hankkeen eli KIITOS-projektin raportista. Kiinteistöjen vesijärjestelmien avainsanoina ovat terveellisyys, toiminnallisuus ja kestävyys.
KIITOS-projektin puitteissa kehitettiin palvelukonsepti, jolla kiinteistölle pystytään tekemään vesijärjestelmien kokonaisvaltainen riskikartoitus. Palvelukonseptissa kartoitetaan ja arvioidaan kiinteistöjen vesijärjestelmiin liittyvät riskitekijät. KIITOS-projektia ja palvelukonseptia esitteli Tavoitteena turvallinen juomavesi -seminaarissa Vesi-Instituutti WANDERin tutkija Riika Mäkinen.
– Konseptin mukaan vesijärjestelmän arvioinnista laaditaan todistus ja raportti, jossa tuodaan esille mahdolliset ehdotukset parannuskohteista. Arvioinnin tekee koulutettu riskiarvioija käyttäen apunaan muun muassa tietokantoja, Mäkinen esitteli.
Vastaavaa palvelua ei ole vielä saatavissa. Palvelun arvellaan kiinnostavan ainakin kiinteistön omistajia, isännöitsijöitä, LVI-asennusliikkeitä ja kiinteistönvälittäjiä.
Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskitekijät on mahdollista arvioida uusissa ja vanhoissa kiinteistöissä sen laajuisena kuin asiakas haluaa.
– Terveellisyyteen, toimivuuteen ja kestävyyteen liittyvät vesijärjestelmissä käytettävät veden kanssa läheisesti kosketuksissa olevat tuotteet sekä myös työtavat ja käytännöt, joilla vesijärjestelmä on suunniteltu, asennettu ja joilla sitä käytetään sekä mahdollinen saneeraus.
Tutkija Riika Mäkinen totesi kiinteistössä olevan monenlaisia vesijärjestelmiä. Käyttövesi- ja jätevesijärjestelmien lisäksi niitä voivat olla lämmitys-, jäähdytys- ja sammutusjärjestelmät, joihin yhtä lailla pätevät terveellisyys, toimivuus ja kestävyys.
Vesijärjestelmien laajaa tarkastelua
KIITOS-projektin riskikonseptissa kiinteistöä ja sen vesijärjestelmiä tarkastellaan laaja-alaisesti. Liikkeelle lähdetään rakennustyypistä ja vesijärjestelmien suunnittelusta.
– Vesijärjestelmän rakenteen ja mitoituksen lisäksi suunnittelussa tulisi huomioida, millaisia materiaaleja ja tuotteita valitaan, jotta ne sopivat kyseiselle kiinteistölle ja veden laadulle.
Riskikonseptissa tarkasteltavia seikkoja ovat muun muassa rakennustyyppi, suunnittelu, tuotteet, niiden hankinta ja säilytys, rakentaminen ja asennus, valvonta, käyttöönotto, järjestelmän rakenne ja toiminta normaaliolosuhteissa, käyttäjät, käyttötapa, altistumisreitit, huolto ja saneeraus.
Riskikonseptiluokittelussa vesijärjestelmien terveellisyyttä, toiminnallisuutta ja kestävyyttä tarkastellaan sekä rakentamis- että käyttövaiheessa.
Tyyppihyväksytyt tuotteet tietokannassa
Kiinteistön vesijärjestelmien kokonaisvaltaiseen riskikartoitukseen liittyvän palvelukonseptin lisäksi KIITOS-projektissa luotiin perustietokanta, joka sisältää oleellisen tiedon kiinteistöjen vesijärjestelmistä Suomessa.
– Lähtökohtana vesijärjestelmien tarkasteluun on, että tiedetään kiinteistöissä käytettävät tuotteet. Riski pienenee merkittävästi, jos tuotteet ovat tyyppihyväksyttyjä tai muuten hyväksyttyjä, Riika Mäkinen mainitsi.
Vesijärjestelmien tuotteiden valinta voikin olla yksi riskitekijä. – Hinta on useimmiten tärkein valintakriteeri. Mikä vaikutus kustannusten merkittävyydellä on laatuun, turvallisuuteen ja toimivuuteen, jää pohdittavaksi, Mäkinen sanoi.
Suomalaisen rakentamissäädösten mukaan vesilaitteistoihin saa asentaa vain tarkoitukseen soveltuvia, testattuja ja tarkastettuja tuotteita.
– Koska myydä saa kuitenkin mitä tahansa, käytetään tyyppihyväksyttyjä edullisempia ja mahdollisesti huonolaatuisempia tuotteita asennuksissa myös jatkossa, KIITOS-projektissa mukana ollut Vesi-Instituutti WANDERin kehittämispäällikkö Tuija Kaunisto toteaa.
KIITOS-projektissa todetaan tuotetietoisuudessa oleva parantamisen varaa ja peräänkuulutetaankin pakollista tuotehyväksyntää.
Tilanne tuotehyväksynnän suhteen on Kauniston mukaan Suomessa sekava.
– Vaikka rakennustuotteiden CE-merkintä tulee pakolliseksi 1. heinäkuuta 2013, merkinnän käyttöönoton ajankohdasta vesijärjestelmien tuotteiden kohdalla ei ole tietoa. Saattaa olla, että alkuvaiheessa CE-merkintä tulee käyttöön esimerkiksi putkille, mutta ei hanoille. Todennäköisesti Suomessa on myös jatkossa sekä CE-merkittyjä että tyyppihyväksyttyjä vesijärjestelmien tuotteita.
Kohdetietokanta pilottikiinteistöistä
KIITOS-projektin kohdetietokantaan kerättiin tietoa pilottikiinteistöistä. Kohteina olivat omakotitalo Kuopiossa, teknologiatalo Sytytin Raumalla ja ikäihmisten asuinkerrostalo Porissa.
– Tarkasteluun otettiin muutakin kuin tuotteet: miten vesijärjestelmän suunnittelu, asennus ja käyttöönotto on tehty sekä miten tapahtuvat käyttö ja huolto.
Esimerkiksi Sytyttimessä kerättiin tietoa muun muassa jatkuvatoimisista vesimittareista ja vedenlaadusta.
Tietoa ja koulutusta kaikille tasoille
Yksi lääke vesijärjestelmien laadun parantamiseksi olisi LVI-asentajien luvanvaraisuus, mikä todettiin KIITOS-projektissa. LVI-asentajien työn laatu vaikuttaa oleellisesti vesijärjestelmien luotettavuuteen ja käyttövarmuuteen.
LVI-suunnittelijoilla ja vastaavilla työnjohtajilla on Suomessa pätevyysvaatimukset, mutta itse asennustyön saa tehdä kuka tahansa. Mikäli LVI-asentajien luvanvaraisuudesta ei saada viranomaissäädöstä, asiaa olisi raportin mukaan edistettävä vapaaehtoisilla menettelyillä.
Tiedotusta ja koulutusta tarvitaan kaikilla muillakin tasoilla.
– Vesijärjestelmien kanssa toimivilla tahoilla, kuten tilaajalla, suunnittelijalla, urakoitsijalla ja asentajalla tulee olla tietoa ja osaamista veden turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Heidän olisi tiedostettava vedenlaadun merkitys ja vaaratilanteiden ilmeneminen sekä tunnistettava riskit ja pystyttävä arviomaan ne käytön ja kunnossapidon roolia unohtamatta, tutkija Riika Mäkinen sanoi.
Oma merkityksensä riskienhallinnassa on myös asukkailla. Esimerkiksi ennen veden ottamista juotavaksi tai ruuanlaittoon on juoksutus tarpeen. Lisäksi asukkaiden olisi syytä seurata vesijärjestelmiä: onko tihkuvuotoa, kuuluuko veden suhinaa ja kuinka nopeasti liikkuu vesimittari.
KIITOS-projektin raportissa muistutetaan, että myös asukkaiden pitäisi osata vaatia töihinsä vain koulutettuja asentajia. Lisäksi rakennusvalvontaa olisi tehostettava ja rakentamisen laatua parannettava rakentamismääräyksiä tiukentamalla.
Kuvassa projektityöryhmän jäsenet kehittämispäällikkö Tuija Kaunisto (vas.), johtaja Martti Latva ja tutkija Riika Mäkinen Vesi-Instituutti WANDERista. KIITOS-projektissa haettiin muun muassa keinoja vesivuotovahinkojen estämiseksi. Rakentamisen laadun parantaminen on avainasemassa.
Teksti ja kuva: Irene Murtomäki
Artikkeli on julkaistu maaliskuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 3/2013.