Turvallisempaa, luotettavampaa, asiantuntevampaa ja laadukkaampaa kiinteistönvälitystä, josta hyötyvät alan yritykset, mutta myös isännöitsijät ja erityisesti asunto- ja kiinteistökauppaa tekevät kuluttajat. Tämä oli tavoitteena, kun Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto lähti aikanaan kehittämään kiinteistönvälittäjien LKV-pätevyysvaatimuksia.
Vuoden alussa astui voimaan lakimuutos, minkä perusteella puolella kiinteistönvälitysliikkeen työntekijöistä pitää olla LKV-pätevyys.
Aikaisemmin ainoastaan välitysliikkeen vastaavalla hoitajalla piti olla LKV-pätevyys ja riitti, että hän vastasi heidän toiminnastaan, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry:n toimitusjohtaja Jukka Malila kertoo taustaksi.
Kiinteistönvälitystä harjoittava henkilö voi käyttää LKV- eli laillistettu kiinteistönvälittäjä –nimikkeitä, kun hän on suorittanut hyväksytysti Kauppakamarin LKV-kokeen. Kokeen suorittamattomat taas ovat harjoittaneet kiinteistönvälitystoimintaa esimerkiksi myyntiedustaja- tai muilla vastaavantyyppisillä nimikkeillä.
– Muutos lähti liikkeelle KVKL:n aloitteesta. Me halusimme muuttaa tilannetta siihen suuntaan, että välitystyön laatu olisi parempaa ja asuntokaupan turvallisuus kuluttajien kannalta paranisi. Asuntokauppa on monelle ihmiselle elämän tärkein kauppa ja ratkaisu, Malila muistuttaa lakimuutoksen tärkeimmistä tavoitteista.
Lisäksi onhan se välitysalan imagollekin eduksi, että välittäjät tekevät laadukasta ammattityötä ja virheitä tehdään mahdollisimman vähän, hän jatkaa.
Pätevyysvaatimus olisi Malilan mukaan haluttu ulottaa koskemaan kaikkia alan toimijoita sensuuntaisilla perusteluilla, että vaaditaanhan lääkäreiltä tai monilta muiltakin ammattilaisilta nykyisin pätevyys toimia ammatissaan.
– Ministeriöissä, joiden kanssa vaatimuksista keskusteltiin, kaikkia koskevaa vaatimusta pidettiin kuitenkin liian rajoittavana ja sen toteuttamisessakin nähtiin juridisteknisiä esteitä.
Malila kuitenkin uskoo tavoitteen toteutumiseen tulevaisuudessa – sensuuntaisia näkemyksiä ainakin eduskunnan talousvaliokunnassa esitettiin valmistelun yhteydessä.
AVI käynnisti tarkastukset
Kun lakimuutosta ryhdyttiin valmistelemaan, niin silloin KVKL:n jäsenistön keskuudessa LKV-pätevyyden omaamisaste oli 58 prosenttia.
– Minulla on sellainen tuntuma, että uusien pätevöitymisvaatimusten ansiosta tuo prosenttiosuus jäsenistömme keskuudessa on noussut. Ongelma on kuitenkin siinä, miten LKV-pätevyyden omaavien määrä yrityksissä on jakaantunut. Joissakin yrityksissä LKV-pätevyys on kaikilla, joissakin ehkä alle puolella, Malila pohtii.
Vaikka alan yrityksillä on ollut aikaa valmistautua lakimuutoksen vaikutuksiin jo vuosia, viimetingan reagointejakin oli vuodenvaihteessa Malilan mukaan nähtävissä.
Pätevyysvaatimusten toteutumista valvoo Aluehallintovirasto. Yrityksissä piti pätevyysvaatimukset saattaa voimaan 1. huhtikuuta. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on käynnistänyt sitä koskevat tarkastukset. Tavoitteena on käydä läpi välitysliikkeet lokakuun loppuun mennessä, Malila mainitsee noin 1 600 välitysliikettä ja niiden noin 2 300 toimipaikkaa koskevasta tarkastustoiminnasta. Kuriositeettina mainittakoon, että vuokrahuoneistojen välitysliikkeitä toimii 74 ja niillä on 90 toimipaikkaa.
AVIn tarkastajat eivät kuitenkaan tule välttämättä työpaikalle tarkastuksia tekemään, vaan valvontaa tehdään ensisijaisesti internetin ja myynti-ilmoitusten avulla. Mikäli vaatimukset eivät täyty, AVI esittää selvityspyynnön ja mikäli asiat eivät ole kunnossa, AVI voi määrätä varoituksen tai jopa määräaikaisen toimintakiellon.
– Olemme olleet AVIn kanssa tiiviissä vuoropuhelussa tulkinnasta, kuka AVIn rajanvedon mukaan on välitystyötä tekevä työntekijä ja kuka ei, Malila mainitsee viitaten siihen, koskevatko pätevyysvaatimukset esimerkiksi välitystoimistossa asiakirjoja hankkivaa työntekijää.
Yhdessä asiakkaiden eduksi
Jukka Malila uskoo, että myös isännöitsijät hyötyvät siitä, että kiinteistönvälittäjinä toimii entistä enemmän LKV-pätevyyden hankkineita välittäjiä.
– Onhan se isännöitsijän työn kannalta positiivista, että yhteistyökumppaneina toimii asiansa osaavia ammattilaisia. Entistä osaavammat kiinteistönvälittäjät tekevät yhteistyöstä varmasti myös mielekkäämpää ja halutumpaa, Malila arvioi.
– Isännöitsijät ja kiinteistönvälittäjät toimivat samalla ”pelikentällä”, hieman erilaisissa rooleissa, mutta kuitenkin molemmat asiakkaiden palvelemista varten. Siksi molempien ammattilaisten pitää kunnioittaa toisiaan ja auttaa toinen toistaan onnistumaan asiakaspalvelussa, hän vielä korostaa.
Valitettavasti yhteisymmärrys ei Malilan mukaan ole ollut kaikissa tapauksissa sillä tasolla, millä sen pitäisi olla. Tästäkin syystä hän uskoo, että koulutus- ja pätevyystason nousu lisää muiden ammattilaisten työn kunnioittamista.
Maisteritutkinto ulkomailla?
Isännöinti- ja kiinteistönvälitysalalle voidaan tulla esimerkiksi näyttöperusteisten ammattitutkintojen kautta.
– Miinuksena kiinteistönvälitysalan ammattitutkintomenettelyssä voi pitää sitä, ettei LKV-pätevyys sisälly ammattitutkintoon. Eli vaikka olisit suorittanut ammattitutkinnon, LKV-tutkinto täytyy suorittaa erikseen. Siksi ehkä ajatellaan herkästi, mitä hyötyä ammattitutkinnosta ylipäänsä on, Malila mainitsee.
Koulutustason nostamiseksi ja koulutuksen yhtenäistämiseksi KVKL:llä on meneillään ammattikorkeakouluhanke, minkä puitteissa KVKL ja Turun Ammattikorkeakoulu käynnistivät kaksi vuotta sitten koulutuspilotin.
Sen taustalla oli tietoisuus siitä, että kiinteistönvälitysalalle tulevilla voi olla minkälainen koulutustausta tahansa tai alalle voidaan tulla ilmankin koulutusta. Toisaalta esimerkiksi Pohjoismaissa kiinteistönvälitysalan ammattilaiset tulevat kentälle ammattikorkeakoulutasoista väylää pitkin.
– Alalle tulemiselle on siis siellä aika kova koulutusvaatimus. Se on paljon kovempi kuin meillä. Meillä LKV-pätevyyteen valmentautuminen vie käytännössä muutamia kuukausia ja itse koe tehdään yhdessä päivässä. On toinen asia opiskella useampi vuosi ammattikorkeakoulussa, Malila vertailee.
Tältä pohjalta Turun Ammattikorkeakoulun kanssa syntyi yhteistyö, missä KVKL:n tärkein tehtävä on ollut näyttää suuntaa, kannustaa ja tuottaa osaltaan eväitä koulutussisällöiksi.
– Sen fokuksessa ovat olleet erityisesti myynnin tradenomit ja insinöörit, jotka ovat kouluttautumassa myynnin ja rakennusalan ammattilaisiksi. Pilotin kautta olemme saaneet ”leivottua” ammattikorkeakouluputken sisään tällaisen kiinteistönvälitysalan koulutuksen, hän iloitsee hankkeesta, millä on muun muassa saatu nostettua suomalainen kiinteistönvälitysalan koulutustaso muiden Pohjoismaiden tasolle.
Onnistuneen yhteistyön ja pilotin ansiosta KVKL:n aikoo laajentaa koulutussisältöjä myös eräissä muissa suomalaisissa kaupungeissa toimiviin ammattikorkeakouluihin.
Lisäksi Pohjois-Amerikassa toimivan Kiinteistönvälittäjäliiton, NAR:n kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella
Malilan mukaan vaikuttaisi olevan mahdollista toteuttaa se, että suomalaisen ammattikorkeakoulun kanditason tutkinnon suorittaneet voisivat jatkaa maisteriopinnoissa siellä kiinteistönvälittäjien koulutukseen erikoistuneessa Realtor-yliopistossa.
– Isännöintialallakin pitäisi panostaa ammattikorkeakoulutukseen vahvemmin, koska se on luonteva paikka luoda isännöitsijöille heidän alallaan tarvittavia valmiuksia, Malila vielä toteaa.
Teksti ja kuva Riina Takala
Artikkeli on julkaistu toukokuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Professionalissa 4/2016.