Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton mukaan asuntokauppa oli alkuvuonna samalla tasolla kuin vuosien 2017–2020 vastaavana ajankohtana, mutta myynti painottui nyt enemmän vanhojen asuntojen kauppaan.
– Pitkää aikaväliä tarkasteltaessa on palattu normaaliin kauppatahtiin parin kiihkeän kauppavuoden jälkeen. Myyntiaikojen pidentymistä tai suurta hintojen laskua ei ole havaittavissa, hallituksen puheenjohtaja Marina Salenius Kiinteistönvälitysalan Keskusliitosta sanoo.
Liiton mukaan vanhoja asuntoja myytiin syyskuussa 5365 kappaletta ja vuoden kolmoskvartaalilla yhteensä 15 789 kappaletta. Vuoden alusta lukien on myyty yhteensä 49 112 vanhaa asuntoja, joka on 12 % vähemmän kuin vuonna 2021, mutta edelleen 1,8 % yli viiden edeltävän vuoden keskiarvon.
Kolmoskvartaalilla myytiin vanhoja kerrostaloasuntoja yhteensä 7872 kappaletta, rivitaloasuntoja 3979 ja omakotitaloja. Jakauma on liiton mukaan tavallinen.
Vanhojen asuntojen erityispiirteeksi on Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton mukaan muodostumassa aluekohtainen eriytyminen kaupunkien sisällä. Esimerkiksi raideratkaisujen lähettyvillä on sekä kaupankäynti että hintakehitys ollut positiivista.
Syyskuussa vanhojen asuntojen myyntien kokonaismäärä oli 21,5 % alemmalla tasolla kuin viime vuoden vastaavaan ajankohtana ja 9,8 % alle edellisten viiden vuoden keskiarvon. Koko kolmannen vuosineljänneksen myyntimäärä jäi 15,9 % edellisestä vuodesta, ja se jäi myös 8,5 % alle viiden vuoden keskiarvon. Vuoden viimeinen neljännes näyttääkin lopulta suunnan vuoden 2022 asuntokaupan kokonaisvolyymille, liitto toteaa.
Vuoden kolmannella neljänneksellä myytiin yhteensä 1283 uutta asuntoa, joista 977 kerrostaloasuntoa ja 267 rivitaloasuntoa, eli yhteensä 48,6 % vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Kuluttajille ostettavaksi tarjottujen uusien asuntojen myyntimäärien laskeva trendi jatkui siten sekä syyskuussa että kolmoskvartaalilla. Kun tarkastellaan koko kulunutta vuotta, ollaan uudiskohteiden kuluttajakaupassa palattu vuosien 2015–2016 tasolle, ennen 2016 lopulla alkanutta uudiskohteiden kaupan selvää kasvua, liitto toteaa.
Kotimaisten asuntosijoitusyhtiöiden ja Suomen markkinoille tulleiden kansainvälisten sijoittajien asuntotuotannon projekteissa on kuitenkin edelleen hyvä myyntitilanne, eivätkä näiden hankkeiden myyntimäärät välttämättä heijastu KVKL:n tilastoihin, liitto toteaa.
Parhaiten ovat pärjänneet alkuvuonna Lahti, Oulu, Jyväskylä ja Kuopio, joissa kokonaiskauppamäärä uusien ja vanhojen asuntojen osalta jäi viime vuodesta vain 10 %:n verran ja kauppa kävi selvästi vuotta 2020 vilkkaammin. Lahdessa myytiin alkuvuonna 1470 vanhaa ja uutta asuntoa, joka oli 19,6 % enemmän vertailtaessa vuoteen 2020. Pääkaupunkiseudulla laskua oli viime vuoteen 13,6 % mutta taso oli lähes sama kuin vuonna 2020. Muualla Suomessa kauppamäärien lasku oli 10,7 % mutta edelleen 7,1 % enemmän kuin vuonna 2020. Pk-seudun kehyskuntien kauppamäärät laskivat 18,6 % edelliseen ja 4,5 % toissavuoteen verrattuna.
Vanhan kerrostaloasunnon keskimääräinen neliöhinta oli pääkaupunkiseudulla 5314 euroa, Tampereella 3505 euroa, Turussa 3233 euroa ja Oulussa 2373 euroa. Asuntojen hintojen nopeaa laskua ei liiton mukaan tilastoissa näy.
Pääkaupunkiseudulla vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat kääntyivät laskuun kesällä, mutta elo-, syyskuussa lasku pysähtyi, ja syyskuussa hinnat nousivat 0,5 % elokuuhun nähden. Muissa Suomen 10 suurimmassa kaupungissa vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat laskivat 1,2 %, eikä samanlaista tasaantumista kuin pk-seudulla ollut nähtävissä. Lasku on kuitenkin ollut melko tasaista, ja vuoden takaiseen verrattuna hinnat ovat edelleen 2,2 % korkeammat.
Pääkaupunkiseudulla vanhan kerrostaloasunnon keskimääräinen myyntiaika oli 71 päivää ja omakotitalon 79 päivää.
Muualla Suomessa vanhojen kerrostaloasuntojen myyntiaika on 87 päivää ja vanhojen omakotitalojen myyntiaika 99 päivää.