Alle 60 prosentissa taloyhtiöistä on tehty kunnossapitotarveselvitys, eikä pitkän tähtäyksen suunnitelmaa eli PTS:ää löydy sen useammasta taloyhtiöstä. Kuntoarviolla taloyhtiön kuntoa on selvitetty alle puolessa taloyhtiöistä ja kuntotutkimus tehty alle 40 prosentissa.
– Haluaako taloyhtiö olla ajopuuna vai ottaa oikeasti kantaa yhtiön kehitykseen? Monella ihmisellä on suurin omaisuus kiinni asunnossa: jo tämän takia kiinteistönpidosta ja talouden ennakoinnista kannattaa olla kiinnostunut, Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy:stä sanoo.
Selvityksen mukaan runsas 40 prosenttia on laatinut kunnossapitotarveselvityksen olemassa oleviin kuntoselvityksiin ja taloyhtiön omaan ja isännöitsijän asiantuntemukseen tukeutuen.
Vajaassa 40 prosentissa selvityksen taustalla ei ole ollut kuntoselvitystä.
Noin 20 prosenttia on hankkinut teettänyt tai päivittänyt kuntoarvion tai käyttänyt asiantuntijaa muulla tavoin.
Vajaa 5 prosenttia ei ole laatinut selvitystä laisinkaan, noin 2 prosenttia vastaajista ei edes tiedä, onko selvitystä laadittu.
Kaksi valmista toimintamallia
Jotta kiinteistönpidon tasoa ja taloudellista ennakointia voitaisiin parantaa, taloyhtiöille on kehitetty kaksi kunnossapitosuunnitelman mallia Suunnitelmallinen kiinteistönpito -hankkeen tuloksena.
Kiinteistön eri osien korjaustarpeen arviointiin käytetään esimerkkiratkaisuissa kahta mallia: toisessa hyödynnetään tähtiluokittelua, toisessa liikennevalomallia.
Tavoitteena on ollut luoda esimerkkejä, jotka antaisivat selkeän ja visuaalisen kuvan taloyhtiön tilanteesta myös maallikolle.
Nyt julkaistujen esimerkkien pohjana on käytetty arjen isännöintityössä saatuja kokemuksia. Matinkylän Huolto on tehnyt isännöimilleen taloyhtiöille perusteellisia kunnossapitosuunnitelmia 15 vuoden ajan.
– Tässä on elävästä elämästä otettu hyviä käytäntöjä, joita soveltamalla taloyhtiö voi tehdä omannäköisensä kunnossapitosuunnitelman. Minä puhun apinoinnista – kopiointi ei riitä, vaan malli on muokattava omaan käyttöön sopivaksi”, Peltokorpi kuvaa.
Hanke on toteutettu yhteistyössä Ympäristöministeriön, Kiinteistöliiton, Isännöintiliiton, Matinkylän Huollon, VTS Kiinteistöpalvelujen, Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen ja Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonnan kanssa. Hanke päättyi syksyllä 2016.