Kiinteistöliiton kyselyn mukaan suurin osa taloyhtiöiden vastuuhenkilöistä arvelee, että heidän taloyhtiönsä taloustilanne on vakaa. Noin 20 %:lla yhtiöistä hoitokulujen nousu tänä vuonna uhkaa taloyhtiön maksukykyä jonkin verran ja noin 2 %:lla suuresti. Taloyhtiöiden talouden joustomekanismit ovat kuitenkin toimineet toistaiseksi melko hyvin.
Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöille kohdistettuun kyselyyn vastasi 4880 vastaajaa maaliskuussa 2023. Vastaajista 59 % oli hallituksen puheenjohtajia, 31 % hallituksen muita jäseniä ja 8 % isännöitsijöitä. Vastausten mukaan taloyhtiöiden talousnäkymät vaihtelevat kunnasta toiseen, sillä myös hoitokulujen kehitys on vaihdellut suuresti viime aikoina.
Kiinteistöliiton mukaan hoitokulujen painetta on tänä vuonna kaikkialla Suomessa. Kerrostaloyhtiöiden hoitovastike on kyselyn perusteella nousemassa alustavien arvioiden mukaan 8 % viime vuodesta. Kymmenen suurimman kaupungin suurimmat nousut ovat Helsingissä ja Turussa, joissa kasvua oli miltei 10 %. Jyväskylässä nousua oli keskimäärin 3 % ja Lahdessa 4 %.
– On syytä muistaa se, että kuntakohtaiset ja taloyhtiökohtaiset hoitokulut ja pääomakulutkin vaihtelevat suuresti, eikä yhdellä numerolla voida kuvata tyydyttävällä tavalla jokaisen taloyhtiön taloudellista kehitystä. Tulokset ovat alustavia, sillä läheskään kaikki taloyhtiöt eivät vielä ole päättäneet budjeteistaan vuodelle 2023, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero sanoo.
8 % kyselyyn vastanneiden taloyhtiöistä on käyttänyt viimeisen vuoden aikana luotollista tiliä tai nostanut hoitolainaa hoitokulujen kattamiseen. Pääkaupunkiseudulla tämä oli hivenen muita yleisempää ja Itä-Suomessa harvinaisempaa. Kerrostalojen kohdalla tämä näyttää olevan muita yleisempää Kouvolassa, Helsingissä ja Porissa. Kuopiossa, Espoossa ja Tampereella esiintyi hoitolainan ja luotollisen tilin käyttöä kaikkein harvimmin suurten kuntien vertailussa.
Vastaajista 72 % ilmoitti, että vastikerästien määrä on pysynyt ennallaan viime aikoina. Suurimmista kaupungeista eniten kasvua rästeissä oli kerrostaloyhtiöissä Porissa ja Vantaalla. Sielläkin kuitenkin keskimääräiset rästien rahamäärät olivat erittäin maltillisia, Kiinteistöliitto toteaa.
75 % taloyhtiöstä päätti edellisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa ylimääräisten vastike-erien valtuuksista hallitukselle. Pääkaupunkiseudulla osuus oli runsaat 90 %, kun taas Länsi- ja Itä-Suomessa osuus jäi selvästi alle 70 %:iin. Noin 70 % taloyhtiöistä ei kuitenkaan ole perinyt yhtään ylimääräistä vastike-erää viime vuoden varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Yhden ylimääräisen vastike-erän oli perinyt 18 % ja kaksi ylimääräistä erää 9 % yhtiöistä.
9 % taloyhtiöistä oli kyselyn mukaan joutunut pitämään ylimääräisen yhtiökokouksen viime vuoden varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen tarkoituksenaan joko nostaa hoitovastikkeen kokoa tai päättää ylimääräisistä vastikevaltuutuksista tai sekä että.
– Kaiken kaikkiaan kyselyn tulokset osoittavat, että taloyhtiöiden talouden joustomekanismit ovat toimineet vastaajien taloyhtiöissä toistaiseksi verrattain hyvin. Hoitokulut ovat nousseet ripeästi, mutta vain vajaat 30 % yhtiöistä peri ylimääräisiä vastikkeita ja alle 10 % järjesti ylimääräisen yhtiökokouksen hoitovastikkeiden takia. Taloyhtiöissä on kuitenkin tällä hetkellä entistäkin tärkeämpää seurata yhtiön taloustilannetta tarkasti ja aktiivisesti kustannusten ja epävarmuuden kasvaessa, Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen toteaa.