Kiinteistöliiton kevään Korjausrakentamisbarometrin mukaan taloyhtiöiden korjaushankkeiden näkymät ovat viimevuotista heikommat ja epävarmuudet toimintaympäristössä vaikuttavat hankkeiden aloituksiin. Silti 63 % vastaajista ilmoitti, ettei ajankohtaisella taloustilanteella ole vaikutusta taloyhtiön korjausrakentamisen näkymiin.
Lähes joka toisella Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometriin vastanneista on tänä vuonna taloyhtiössään korjaushanke. Rakentamisvaihe on tänä vuonna menossa noin joka neljännellä vastaajalla, mikä osuus on viimevuotista suurempi. Tarjouspyyntö- ja suunnitteluvaiheissa olevien osuus oli vuoden takaista pienempi. Hankesuunnitteluvaiheessa olevien osuus on pysynyt ennallaan.
Barometrissa laskettava vastausvuoden ilmapuntarin tulos on laskenut vuoden takaisesta, ja sama koskee myös odotusta tulevalle vuodelle. Näkymät ovat suuralueista parhaat pääkaupunkiseudulla, joka lukujen perusteella on nollakasvun tuntumassa vuonna 2023.
Kaikista vastaajista 25 % arvioi, että heidän taloyhtiönsä korjausrakentaminen kasvaa kuluvana vuonna. Vastaajista 34 % odottaa, että korjaaminen supistuu heidän yhtiössään viime vuoteen verrattuna. Myös vuodelle 2024 vastaajissa on supistumista odottavia enemmän kuin kasvua odottavia.
Vastaajista 35 % arvioi taloustilanteen vaikuttavan heikentävästi korjaushankkeiden ja ylläpitotoimenpiteiden toteutumiseen, mutta 63 % vastaajista ilmoitti, ettei ajankohtaisella taloustilanteella ole vaikutusta taloyhtiön korjausrakentamisen näkymiin. 38 % vastaajista kertoo, että taloyhtiössä on varauduttu nouseviin korjauskustannuksiin. Tarjoushintojen nousua on nähnyt 18 % vastaajista.
– Barometrin vastauksista heijastuvat heikentyneet suhdanteet sekä hintojen ja korkojen nousu, jotka kaikki painavat kuluvan vuoden hankkeiden käynnistymistä. Toisaalta viilentynyt talouskehitys ja rakentamisen markkinat voivat tarjota erittäin hyviä mahdollisuuksia jo nyt pitkälle valmistelluille korjaushankkeille. Kaksi kolmesta ilmoitti, ettei heikentyneellä taloustilanteella ole vaikutusta yhtiönsä korjaushankkeiden toteutumiseen. Tämä puolestaan ennakoi sitä, että korjausrakentamisen aktiviteetti pysyy korkealla, arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Barometriin vastanneiden mukaan kerrostalojen yleisimpiä korjaushankkeita ovat tänä vuonna putkisto, ulkovaippa, latausinfra ja lämmitysjärjestelmä.
Rivitaloissa korostuvat piharakenteiden, rakennusten ulkokuoren ja latausinfran hankkeet.
Alkavalla 5-vuotiskaudella kerrostaloissa sähköautojen latauspisteet ovat selkeästi yleisin korjaushanke, näin kertoi 36 % vastaajista. Seuraavaksi yleisimpiä ovat ulkovaipan ja putkistojen korjaukset. Aurinkosähköhankkeita on tiedossa 11 %:lla vastaajista.
Rivitaloyhtiöissä sähköautojen latauspaikat ovat kärjessä 38 % osuudella kaikista vastaajista. Ikkunoiden ja ulko-ovien sekä piharakenteiden hankkeita ilmoitti noin 25 % vastaajista. Julkisivuja ja vesikattoa koskevat korjaukset ovat ajankohtaisia noin 20 %:lla rivitaloyhtiöistä lähimmän viiden vuoden aikana. Rivitaloyhtiöissä aurinkosähköjärjestelmän suunnitelmista kertoi 8 % vastaajista.
Vastaajien mukaan taloyhtiöiden korjauslainojen saatavuus pankeista on viime syksyä parempi, sillä vain yhden laintarjouksen saaneiden osuus oli nyt 36 %, kun syksyllä lukema oli 44 %. Vastaajista 5,5 % ei ollut saanut ainuttakaan rahoitustarjousta. 71 % vastaajista arvioi lainansaannin pysyneen ennallaan ja 70 % odottaa heikentyviä lainaehtoja. Taloyhtiöiden korjauslainojen lainamarginaalin mediaani on pysynyt ennallaan 0,9 %:ssa.
Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden tämänkeväiseen Korjausrakentamisbarometriin vastasi 3907 henkilöä, joista 3585 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia, 213 isännöitsijätehtävissä toimivia ja 106 muita taloyhtiöiden edustajia.