Kiinteistö- ja rakennusalan tutkimukselle selkeä toimintalinja

Kiinteistö- ja rakennusklusterin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tarvitsisi kokonaisvaltaisen toimintapolitiikan. Valtion tulisi löytää keinoja, joilla tutkimuspanoksen määrää kiinteistö- ja rakennusalalla saataisiin kasvamaan.
VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto muistuttaa, että kiinteistö- ja rakennusklusterin kansantaloudellinen merkitys on valtava, mutta sen tuottavuuskehitys on ollut teollisuusalojen heikointa. Kiinteistö- ja rakennusalalla käytetään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan selvästi vähemmän rahaa kuin muilla teollisuusaloilla.
Valtioneuvoston tulisi laatia kiinteistö- ja rakennusklusterille kokonaisvaltainen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimintapolitiikka, jossa määriteltäisiin julkisten toimijoiden roolit ja vastuut selkeästi.
Tässä toimintapolitiikassa tulisi etsiä keinoja, joilla tutkimuspanoksen määrä saataisiin kasvamaan kiinteistö- ja rakennusklusterissa. Toimintapolitiikan avulla olisi mahdollista päästä eroon yksittäisten ongelmien ratkaisemiseen rakentuvista ohjelmista.
Yhteisen toimintapolitiikan ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avulla voitaisiin myös minimoida ristiriitatilanteita, joita syntyy, kun toimintaa ohjataan hyvin monesta eri suunnasta.

Kuka säätelee mitäkin?
Kunnat ja valtio ovat myös merkittäviä maanomistajia ja tällä on suuri merkitys maankäytölle. Rakentamiseen ja asumiseen liittyy merkittävää tukea, asuntolainojen verovähennysoikeus, asumistuet, tuet edullisten asuntojen rakentamiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen tarkoitetut tuet esimerkkeinä.
Koska erilaisissa rooleissa toimiessa julkisen vallan toimet ovat joskus ristiriitatilanteessa, olisi ensiarvoisen tärkeää, että tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoiminnankin avulla ristiriitatilanteita pystyttäisiin minimoimaan.
Julkinen valta ohjaa kiinteistö- ja rakennusklusterin toimintaan hyvin monesta eri suunnasta. Kunnat ja valtio ovat itsessään suuria toimijoita alalla, niiden rakennustoiminta kattaa suuren osan liikenneinfrastruktuurin rakentamisesta ja ne ovat myös merkittäviä rakennusten rakennuttajia.
Samanaikaisesti sekä valtio että kunnat toimivat myös rakentamisen säätelijöinä lainsäädännön, kaavoituksen ja rakennusmääräysten kautta.
Säätelyä tulee myös varsinaisen kiinteistö- ja rakennusklusterin ulkopuolelta, esimerkiksi energiankäytön tehostamisen säätelystä.

Enemmän tutkijakoulutusta
Innovoinnin esteenä on esimerkiksi voimakas hintakilpailu alalla ja tähän osittain liittyvä julkisten hankintojen merkittävä osuus suuremmissa kohteissa. Julkisissa hankinnoissa hankintalainsäädännöllä ja varsinkin sen tulkinnoilla on voimakas hintaan kohdistuva painotus.
TKI-toiminnan kannalta ongelmana on myös tutkijakoulutuksen vähäinen määrä klusterissa. Lisäksi käytännönläheisestä luonteesta johtuen suuri osa tutkimuksesta tapahtuu ammattikorkeakouluissa. Suurimmilla tutkimusrahoittajilla, Suomen Akatemialla ja Tekesillä, ei kuitenkaan ole roolia niiden rahoituksessa.
Rahoitus on myös jakautunut valtioyhteisön ja yksityisen sektorin eri osiin. Rahoituksen hajanaisuudessa näkyy se, että kiinteistö- ja rahoitusklusterin tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoiminnalta puuttuu kokonaisuutta suuntaava toimintapolitiikka.
Tämän puuttuminen on mahdollisesti johtanut rahoituksen epätarkoituksenmukaiseen suuntautumiseen.
Kokonaisuutta ohjaavalla strategialla ja toimintamallilla olisi myös mahdollista kannustaa klusteria panostamaan enemmän tutkimukseen.
Tutkimuksen hyödyt olisi silloin mahdollista nähdä laajemmassa yhteydessä ja olisi mahdollista päästä eroon yksittäisten ongelmien ja kehittämistarpeiden ratkaisemiseen rakentuvista ohjelmista. Strategiassa olisi syytä laajemmin pyrkiä löytämään keinoja, joilla valtio voisi edistää yksityisten toimijoiden TKI-toiminnan panostusten lisäämistä.

Kiinteistö- ja rakennusklusteri:
• Kiinteistö- ja rakennusklusteriin kuuluvat talonrakennus-, kiinteistö- ja talotekniikka-alat, ympäristö- ja yhdyskuntatekniikka sekä rakennusmateriaaliteollisuus
• Klusteri muodostaa taloudellisesti mittavan kokonaisuuden, jonka toiminta kattaa noin 70 prosenttia kansallisvarallisuudesta ja 25 prosenttia bruttokansantuotteesta
• Sekä valtion että yksityisten rahoittajien panostukset klusterin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan ovat klusterin kokoon nähden vähäisiä. Esimerkiksi TEKES on rahoittanut noin 8-17 miljoonalla eurolla ja Suomen akatemia muutamalla miljoonalla eurolla vuosittain kiinteistö- ja rakennusklusterin tutkimus- ja kehittämistoimintaa