Oletko Helppoilija, Hamstraaja, Hanskaaja vai Varustautuja? Nämä ovat kiertotalousvalmiuksiisi liittyviä profiileja eli miten suhtaudut tavaroiden omistamiseen ja miten halukas olet näkemään vaivaa kierrätyksen eteen.
Tällaisen profiilit saatiin aikaan Lassila & Tikanojan teettämässä palvelutoimisto Palmun toteuttamassa tutkimuksessa, jossa tehtiin 12 syvähaastattelua sekä selvitettiin tuhannen suomalaisen käsityksiä kiertotaloudesta verkkokyselyllä.
Tutkimuksella haluttiin tietoa suomalaisten suhtautumisesta kiertotalouteen, mutta myös minkälaisia valmiuksia meillä on kiertotalouden logiikkaa hyödyntävien palveluiden käyttämiseen.
Neljä kiertotalousvalmiuden profiilia esiin
Mikäli vastasit olevasi Helppoilija (30 %), edustat kiertotalousvalmiuksiltasi yleisintä profiilia. Helppoilijalle kiertotalous on jäänyt epäselväksi ja vaikeaksi kokonaisuudeksi, mutta kierrätys on tuttua ja sitä on tullut tehtyä, jos joku on siihen ohjannut ja se on tehty helpoksi.
– Helppoilija on periaatteessa valmis kokeilemaan asioita, joita joku toinen suosittelee, mutta turha säätö saa hänet jättämään asian kesken. Hän ei viitsi ryhtyä toimeen tavaroiden kierrättämiseksi, ellei ole pakko, palveluanalyytikko Petteri Hertto palvelumuotoilutoimisto Palmusta tiivistää.
Seuraavaksi yleisin profiili on Hamstraaja, joita oli 27 % tutkimukseen vastanneista. Hamstraajan kohdalla kiertotalouden ratas pysähtyy, sillä hän ei vapaaehtoisesti heitä mitään pois.
– Hamstraaja säästää pahan päivän varalle ja saattaa olla kiintynyt tavaroihin liittyviin muistoihin. Hän tarvitsee tukea kierrätykseen ja arvostaa selkeitä ja helppokäyttöisiä palveluita, jotka hellävaraisesti auttavat käymään kätköt läpi. Tärkeää on, että hamstratut tavarat menevät ”hyvään kotiin”, Hertto kertoo.
Hanskaajalle (23 % vastaajista) kiertotalous merkitsee tehokasta tavarasta eroon pääsemistä ja oman vakiintuneen toimintamallin toteuttamista järkevästi. Hanskaaja on järjestelmällinen kierrättäjä, jota ylimääräinen tavara ahdistaa.
– Hanskaaja toimii jo pitkälti kiertotalouden ehdoilla ja käyttää aktiivisesti olemassaolevia palveluita, kuten nettikirpputoreja. Hän on kiertotalouden edelläkävijä, joka on valmis näkemään myös vaivaa päästäkseen tarpeettomista tavaroista eroon tehokkaasti, Hertto sanoo.
Sitten on vielä omavarainen Varustautuja (20 % vastaajista), jolle kiertotalous merkitsee rakennusjätteiden kuskaamista omalla peräkärryllä kaatopaikalle. Hän on rakentanut itse talonsa, tai ainakin mökin ja terassin. Ratkaisukeskeinen välineurheilija varautuu kotitaloutensa ylläpitoon esimerkiksi lehtipuhaltimella, painepesurilla ja elektroniikkatyökalusarjalla.
– Varustautuja ei tunne tavara-ahdistusta, vaan kartuttaa ilolla varastoaan. Hän on itse aktiivinen eikä halua maksaa neuvoista tai ”elämän helpottamisesta”, Hertto vielä toteaa.
Helppous kiertotalouden ehtona
Tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät koe jätteiden lajittelua erityisen ongelmallisena, vaan eniten haasteita aiheutuu varastotilan puutteesta, varastojen läpikäynnistä ja suurempien käyttöesineiden kierrätyksestä. Tavaraa kertyy kodin kaappeihin ja varastoihin huomaamatta ja ongelma syntyy, kun säilytystila ei enää riitä ja ylimääräinen tavara tekee olon epämukavaksi.
– Kierrätykseen suhtaudutaan positiivisesti ja siihen liittyvistä palveluista ollaan myös valmiita maksamaan, jos ne helpottavat arkea. Kierrätys, ympäristö ja uudelleenmyyntipalvelut ovat suomalaisille tärkeitä, mutta vain murto-osa meistä on valmis näkemään kovasti vaivaa niiden eteen, sanoo Petteri Hertto.
Korjataan ja kierrätetään
Yksinkertaisimmillaan kiertotalous tarkoittaa kuluttajille sitä, että tavarat pidetään mahdollisimman pitkään käytössä joko korjaamalla niitä tai kierrättämällä ne uusille omistajille tai uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Kaikkea ei myöskään tarvitse omistaa itse, vaan tavaroita voi myös lainata toisilta tai vuokrata.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten hyvin erilaiset kiertotalouden logiikkaa hyödyntävät palvelut tunnetaan.
Tutkimus osoitti, että tutuimpia ovat Tori.fi tai Huuto.net, joista 97 % kertoi kuulleensa ja 72 prosenttia käyttäneensäkin.
Myös Facebookin kierrätys- ja kirpputoriryhmät ovat viime vuosina nousseet suosituksi, ja niitä on käyttänyt 26 % vastaajista. Sen sijaan kiertotalouden uudet jakamistalouspalvelut, kuten Airbnb ja Uber, eivät ole vastaajilla käytössä. Airbnb:tä on käyttänyt 5 % vastaajista ja Uberia noin 3 %. 66 % vastaajista ei tunne Airbnb:tä ja vastaavasti Uberiä ei tunne 54 %.
Käyttövalmiutta kuitenkin löytyy, sillä 35 % tutkimukseen vastanneista voisi periaatteessa jakaa auton tai remonttitarvikkeiden käytön ja omistuksen muiden kanssa. Joka kolmas sanoo vierastavansa yhteisöllisiä palveluita, eikä koe niiden olevan itseään varten.
Lue myös Kiinteistöpostissa aikaisemmin julkaistu artikkeli, mitä kiertotalous voi tarkoittaa asunto-osakeyhtiössä.
