• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Tuoteuutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
  • Artikkelit
    • Energia
    • Huolto ja siivous
    • Isännöinti ja hallinto
    • Julkisivu ja katto
    • Koti
    • Talous
    • Turvallisuus
    • Kolumnit
    • Piha
    • Putket ja vesi
    • Selaa artikkeleita
  • Lehti
    • Lue näköislehtiä
    • Mediatiedot
    • Tilaa uutiskirje ja näköislehti
    • Ilmoita osoitteenmuutoksesta
  • Blogi
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark – toimitilapalvelut
    • RakennusFakta – tuotteet ja ratkaisut
    • SIR Tietokanta
    • RPT SMART – Tietopalvelu
  • Yhteystiedot
Kiinteistöposti

Kiinteistöposti

25 vuotta taloyhtiön arjessa ja juhlassa

Olet täällä: Alkuun / Uutiset / Kesämökistä entistä useammin kakkosasunto

Kesämökistä entistä useammin kakkosasunto

15.6.2015

Suomalaisten vapaa-ajan asuminen ei ole enää pelkästään kesämökkeilyä, vaan yhä useammin kakkosasumista ympärivuotiseen käyttöön varustellussa asunnossa. Vapaa-ajan asumista selvittäneeseen kyselyyn vastanneiden mukaan vapaa-ajan asunnoista yli puolet on talviasuttavia ja lähes yhdeksän kymmenestä on kytketty sähköverkkoon.
Samalla kun vakituinen asuminen keskittyy yhä enemmän kaupunkeihin, osa-aikaisen väestön määrä on kasvanut suurimmassa osassa Suomea.
Eniten vapaa-ajan asuntoja on Järvi-Suomessa, rannikkoalueilla ja Lapin matkailukeskuksissa. Joka viidennessä kunnassa vapaa-ajan asuntoja on jo enemmän kuin vakituisia asuntoja.
Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Itä-Suomen yliopisto tutkivat vapaa-ajan asumista ja monipaikkaista asumista Suomen Akatemian rahoittamassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa. Tulokset perustuvat muun muassa laajoihin kyselytutkimuksiin, jotka suunnattiin kansalaisille ja kuntien viranomaisille.

Kunnat suhtautuvat myönteisesti vapaa-ajan asumiseen
Kuntien viranomaiset näkevät vapaa-ajan asumisen vaikutukset kuntien talouteen, yhteisöön ja ympäristöön pääosin myönteisinä.
– Vapaa-ajan asukkaiden katsotaan säilyttävän paikallisia palveluita ja infrastruktuuria, Itä-Suomen yliopiston tutkija Mia Vepsäläinen kertoo.
Suurimmiksi vapaa-ajan asumisen haitoiksi kunnissa koetaan rantarakentaminen ja rantojen sulkeutuminen.
– Suurin osa kunnista haluaa lisätä vapaa-ajan asumista alueellaan, mutta vakituiseen asumiseen mökillä suhtaudutaan ristiriitaisesti, Vepsäläinen jatkaa.

Kesämökit muuttuvat kakkosasunnoiksi
Sitä mukaa kuin mökkien varustelutaso on noussut, vapaa-ajan asunnoista on tullut yhä enemmän kakkosasuntoja, ja asuminen on muuttunut monipaikkaiseksi.
– Nykyiset asumisen tilastointimenetelmät, joissa oletetaan, että ihmisellä on vain yksi asuinpaikka, eivät enää anna kattavaa kuvaa väestön jakautumisesta eri puolilla Suomea ja sen vaikutuksista kuntien talouteen, suunnitteluun ja palveluiden järjestämiseen, Vepsäläinen sanoo.
Suurin osa kunnista kannattaa sitä, että vapaa-ajan asukkaat maksaisivat osan tuloveroistaan mökkikuntaan.
Hienoinen enemmistö ei kuitenkaan antaisi kakkosasujille äänioikeutta kuntavaleissa, eikä lisäisi heidän oikeuksiaan käyttää mökkikunnan julkisia palveluja. Neljännes kunnista kaipaa lisää resursseja erityisesti rantojen kaavoitukseen.

Osa suomalaista kulttuuria tulevaisuudessakin

Kyselyn mukaan vajaa kaksi kolmannesta suomalaisista käyttää säännöllisesti vapaa-ajan asuntoa. Heistä 58 prosenttia omistaa itse vapaa-ajan asunnon ja loput viettää aikaa jonkun muun mökillä. Mökkeilevä suomalainen tekee vuodessa tyypillisesti 16 vierailua vapaa-ajan asunnoille ja viettää niissä 37 yötä.
Vapaa-ajan asuntojen tyypillisiä omistajia ovat eläkeläispariskunnat, kun taas etenkin lapsiperheet käyvät paljon sukulaisten ja tuttavien mökeillä. Myös enemmistö nuorista viettää aikaa vanhempiensa tai sukulaisten vapaa-ajan asunnoilla. Heillä on tulevaisuudessakin aikomus mökkeillä tai hankkia oma vapaa-ajan asunto.
Niistä kyselyn vastaajista, jotka eivät omista tällä hetkellä vapaa-ajan asuntoa, noin joka viides suunnittelee sellaisen hankkimista tulevaisuudessa. Kaikista vastaajista 20 prosenttia uskoo, että hän tai joku perheessä tulee perimään vapaa-ajan asunnon tulevaisuudessa.
Pysyvää muuttoa vapaa-ajan asunnolle suunnittelee vain pieni osuus vastaajista. Vain 0,4 prosenttia vapaa-ajan asunnon käyttäjistä ilmoitti päättäneensä muuttaa mökille seuraavan viiden vuoden aikana.
Vapaa-ajan kakkosasuntojen lisäksi suomalaisilla on yhä useammin käytössään myös kolmosasunto. Peräti 19 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että heillä on käytössään kaksi tai useampi vapaa-ajan asunto.
Kolmosasunnot omistetaan harvemmin itse: oman mökin ohella käytetään samanaikaisesti myös sukulaisten tai ystävien omistamia mökkejä. Kolmosasunnolle on keskimäärin pidempi matka kuin kakkosasunnolle. Moni niistä sijaitsee Pohjois-Suomen tuntureilla tai hiihtokeskuksissa, ja niitä käytetään enemmän talviaikaan.

Mainos

Mökillä irtaudutaan työstä ja arjesta
Kaupunkilaiset käyttävät vapaa-ajan asuntoja huomattavasti enemmän kuin maaseudulla asuvat. Myös tiiviillä asuinalueella ja kerrostaloissa asuvat viettävät enemmän aikaa vapaa-ajan asuinnoilla kuin muut.
– Vapaa-ajan asumisella voidaan jossain määrin kompensoida kaupunkiympäristössä koettua stressiä, kiirettä ja melua sekä luonnonympäristön ja oman pihan puuttumista, vanhempi tutkija Anna Strandell SYKEstä kertoo.
Suurin osa suomalaisista katsoo, että vapaa-ajan asumisella on vain vähän negatiivisia ympäristövaikutuksia. Vain neljä prosenttia on kriittisiä oman vapaa-ajan asumisensa ympäristövaikutusten suhteen.
Kasvava yksityisautoilu, nykyiset kulutustottumukset ja varustellut vapaa-ajan asunnot kuitenkin lisäävät mökkeilyn haitallisia ympäristövaikutuksia.
– Mökkeily ei myöskään näytä korvaavan kaukomatkailua, sillä mökkeilijät tekevät ulkomaan lomamatkoja aivan yhtä usein kuin muutkin, Strandell sanoo.

Loppuraportti
Tutkimushankkeen loppuraportti on julkaistu suomeksi ja englanniksi Suomen ympäristökeskuksen raportteja -sarjassa.
Adamiak, C. ym. Vapaa-ajan asuminen Suomessa – Asukas- ja kuntakyselyn tuloksia vapaa-ajan asumisen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 22/2015.
Sähköinen versio: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155089

Kategoriassa: Uutiset Avainsanoilla: kakkosasunto, kaupungit, mökkeily, mökki, rantarakentaminen, vakituinen asuminen, vapaa-ajan asuminen, verotys

Ensisijainen sivupalkki

Kiinteistöposti-lehtien arkisto

Lue aiemmat numerot täältä.

Päivää, sanoi isännöitsijä

Sanna-Kaisa Pylvänäinen: Pääsääntöisesti tykkään kovasti työstäni

Normipostia

Takat, takkahormit ja niiden kunnossapitovastuu taloyhtiössä

Valvoja

Valvoja: Urakoitsijan ja työntekijöiden kunnosta

Yhteistyössä

Tilaa Rakennusfakta-uutiskirje

RSS Rakennusfakta tuoteuutisia

  • Yhdistä moottorinlämmittimiä ja latausasemia 29.11.2023
  • Ideaali lattia saneerauskohteisiin 29.11.2023
  • Herätä huomio älykkäällä valaistuksella 29.11.2023
  • Wilon energiatehokas Stratos pumppusarja täydentyy! 29.11.2023

Suosittua sivustolla

  • Skanska rakentaa Kuopioon 265 opiskelija-asuntoa
  • Retiisikujalle vähähiilisiä betonielementtejä
  • Fira rakentaa pysäköintitalon Espoon Kivenlahteen
  • Solnet ja H.G.Paloheimo kehittävät Etelä-Suomen suurinta aurinkopuistokokonaisuutta
  • Cramolla uusi toimipiste Espoossa

Footer

Kiinteistöposti

Kiinteistöposti-lehti on taloyhtiömaailmaan keskittyvä ammattijulkaisu. Lehdessä julkaistaan taloyhtiöitä koskevia artikkeleita ja taloyhtömaailmaan liittyviä uutisia ja tuotteita.

  • Facebook
  • LinkedIn

Copyright © 2023 · Kiinteistöposti | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet
Käytämme sivustollamme evästeitä joiden avulla seuraamme sivustomme liikennettä. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi, sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Klikkaamalla "Hyväksy", hyväksyt kaikki sivustollamme käytössä olevat evästeet. Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen. Voit määritellä evästeiden hyväksynnän tarkemmin Eväste-asetuksista.
EvästeasetuksetHyväksy
Yksityisyys

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy