Suomalaisten vapaa-ajan asuminen ei ole enää pelkästään kesämökkeilyä, vaan yhä useammin kakkosasumista ympärivuotiseen käyttöön varustellussa asunnossa. Vapaa-ajan asumista selvittäneeseen kyselyyn vastanneiden mukaan vapaa-ajan asunnoista yli puolet on talviasuttavia ja lähes yhdeksän kymmenestä on kytketty sähköverkkoon.
Samalla kun vakituinen asuminen keskittyy yhä enemmän kaupunkeihin, osa-aikaisen väestön määrä on kasvanut suurimmassa osassa Suomea.
Eniten vapaa-ajan asuntoja on Järvi-Suomessa, rannikkoalueilla ja Lapin matkailukeskuksissa. Joka viidennessä kunnassa vapaa-ajan asuntoja on jo enemmän kuin vakituisia asuntoja.
Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Itä-Suomen yliopisto tutkivat vapaa-ajan asumista ja monipaikkaista asumista Suomen Akatemian rahoittamassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa. Tulokset perustuvat muun muassa laajoihin kyselytutkimuksiin, jotka suunnattiin kansalaisille ja kuntien viranomaisille.
Kunnat suhtautuvat myönteisesti vapaa-ajan asumiseen
Kuntien viranomaiset näkevät vapaa-ajan asumisen vaikutukset kuntien talouteen, yhteisöön ja ympäristöön pääosin myönteisinä.
– Vapaa-ajan asukkaiden katsotaan säilyttävän paikallisia palveluita ja infrastruktuuria, Itä-Suomen yliopiston tutkija Mia Vepsäläinen kertoo.
Suurimmiksi vapaa-ajan asumisen haitoiksi kunnissa koetaan rantarakentaminen ja rantojen sulkeutuminen.
– Suurin osa kunnista haluaa lisätä vapaa-ajan asumista alueellaan, mutta vakituiseen asumiseen mökillä suhtaudutaan ristiriitaisesti, Vepsäläinen jatkaa.
Kesämökit muuttuvat kakkosasunnoiksi
Sitä mukaa kuin mökkien varustelutaso on noussut, vapaa-ajan asunnoista on tullut yhä enemmän kakkosasuntoja, ja asuminen on muuttunut monipaikkaiseksi.
– Nykyiset asumisen tilastointimenetelmät, joissa oletetaan, että ihmisellä on vain yksi asuinpaikka, eivät enää anna kattavaa kuvaa väestön jakautumisesta eri puolilla Suomea ja sen vaikutuksista kuntien talouteen, suunnitteluun ja palveluiden järjestämiseen, Vepsäläinen sanoo.
Suurin osa kunnista kannattaa sitä, että vapaa-ajan asukkaat maksaisivat osan tuloveroistaan mökkikuntaan.
Hienoinen enemmistö ei kuitenkaan antaisi kakkosasujille äänioikeutta kuntavaleissa, eikä lisäisi heidän oikeuksiaan käyttää mökkikunnan julkisia palveluja. Neljännes kunnista kaipaa lisää resursseja erityisesti rantojen kaavoitukseen.
Osa suomalaista kulttuuria tulevaisuudessakin
Kyselyn mukaan vajaa kaksi kolmannesta suomalaisista käyttää säännöllisesti vapaa-ajan asuntoa. Heistä 58 prosenttia omistaa itse vapaa-ajan asunnon ja loput viettää aikaa jonkun muun mökillä. Mökkeilevä suomalainen tekee vuodessa tyypillisesti 16 vierailua vapaa-ajan asunnoille ja viettää niissä 37 yötä.
Vapaa-ajan asuntojen tyypillisiä omistajia ovat eläkeläispariskunnat, kun taas etenkin lapsiperheet käyvät paljon sukulaisten ja tuttavien mökeillä. Myös enemmistö nuorista viettää aikaa vanhempiensa tai sukulaisten vapaa-ajan asunnoilla. Heillä on tulevaisuudessakin aikomus mökkeillä tai hankkia oma vapaa-ajan asunto.
Niistä kyselyn vastaajista, jotka eivät omista tällä hetkellä vapaa-ajan asuntoa, noin joka viides suunnittelee sellaisen hankkimista tulevaisuudessa. Kaikista vastaajista 20 prosenttia uskoo, että hän tai joku perheessä tulee perimään vapaa-ajan asunnon tulevaisuudessa.
Pysyvää muuttoa vapaa-ajan asunnolle suunnittelee vain pieni osuus vastaajista. Vain 0,4 prosenttia vapaa-ajan asunnon käyttäjistä ilmoitti päättäneensä muuttaa mökille seuraavan viiden vuoden aikana.
Vapaa-ajan kakkosasuntojen lisäksi suomalaisilla on yhä useammin käytössään myös kolmosasunto. Peräti 19 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että heillä on käytössään kaksi tai useampi vapaa-ajan asunto.
Kolmosasunnot omistetaan harvemmin itse: oman mökin ohella käytetään samanaikaisesti myös sukulaisten tai ystävien omistamia mökkejä. Kolmosasunnolle on keskimäärin pidempi matka kuin kakkosasunnolle. Moni niistä sijaitsee Pohjois-Suomen tuntureilla tai hiihtokeskuksissa, ja niitä käytetään enemmän talviaikaan.
Mökillä irtaudutaan työstä ja arjesta
Kaupunkilaiset käyttävät vapaa-ajan asuntoja huomattavasti enemmän kuin maaseudulla asuvat. Myös tiiviillä asuinalueella ja kerrostaloissa asuvat viettävät enemmän aikaa vapaa-ajan asuinnoilla kuin muut.
– Vapaa-ajan asumisella voidaan jossain määrin kompensoida kaupunkiympäristössä koettua stressiä, kiirettä ja melua sekä luonnonympäristön ja oman pihan puuttumista, vanhempi tutkija Anna Strandell SYKEstä kertoo.
Suurin osa suomalaisista katsoo, että vapaa-ajan asumisella on vain vähän negatiivisia ympäristövaikutuksia. Vain neljä prosenttia on kriittisiä oman vapaa-ajan asumisensa ympäristövaikutusten suhteen.
Kasvava yksityisautoilu, nykyiset kulutustottumukset ja varustellut vapaa-ajan asunnot kuitenkin lisäävät mökkeilyn haitallisia ympäristövaikutuksia.
– Mökkeily ei myöskään näytä korvaavan kaukomatkailua, sillä mökkeilijät tekevät ulkomaan lomamatkoja aivan yhtä usein kuin muutkin, Strandell sanoo.
Loppuraportti
Tutkimushankkeen loppuraportti on julkaistu suomeksi ja englanniksi Suomen ympäristökeskuksen raportteja -sarjassa.
Adamiak, C. ym. Vapaa-ajan asuminen Suomessa – Asukas- ja kuntakyselyn tuloksia vapaa-ajan asumisen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 22/2015.
Sähköinen versio: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155089
