Kerrostaloasuntojen pitäminen mukavan viileinä helteilläkin on uudisrakennuksissa itsestään selvä investointi. Myös olemassa oleviin rakennuksiin on tarjolla useita vaihtoehtoja viilennykseen. Suuret viilennyshankkeet tehdään suurten peruskorjausten yhteydessä. Pienten kustannusten mukavuutta on suojautua asuntojen ylikuumenemiselta ja turvautua liikuteltaviin tuulettimiin ja jäähdyttimiin.
Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen on energiatekniikan diplomi-insinööri, joka ryhtyi perehtymään lämpöpumppuihin 1990-luvulla. Asiantuntijan oli vaikea uskoa myyntipuheita, joissa luvattiin, että lämpöpumppu tuottaa kolme kilowattituntia energiaa, jos se saa yhden kilowattitunnin. Ilmalämpöpumpun asennus ja lämmitykseen kuluneen energian seuranta asennuksen jälkeen omassa talossa teki Hirvosesta lämpöpumppumiehen, jonka johtaman yhdistyksen sadalla urakoitsijalla on pitänyt kiirettä viime vuosina.
Ilmalämpöpumpulla on lämmityskäytön lisäksi mahdollista myös jäähdyttää. Omakotitaloissa ja julkisissa tiloissa ratkaisua on käytetty, mutta kaukolämmöllä lämpenevissä kerrostaloissa ilmalämpöpumppua tarvittaisiin vain jäähdytykseen. Taloyhtiöiden osakkaat miettivät ilmalämpöpumpun kustannuksia, taloyhtiö asentamisesta aiheutuvia mahdollisia haittoja.
Ilmalämpöpumppua on verrattu teknologialtaan jääkaappiin. Jääkaappi lämmittää ympäristöään, kun se poistaa lämpöä sisältään. Jos jääkaappi laitettaisiin toimimaan väärinpäin, se keräisi sisälleen lämpöä, mikä viilentäisi kaapin ympäristöä. Jääkaapin voi jokainen hankkia ilman taloyhtiön lupaa, mutta ilmalämpöpumpun asennuksessa kajotaan julkisivun rakenteisiin, mikä on taloyhtiön päätettävissä oleva asia.
Kielletään, jos on perusteita
Hirvosta harmittaa, jos taloyhtiö kieltää ilmalämpöpumpun asentamisen perehtymättä asiaan.
– Sanotaan, ettei niitä ole ennenkään ollut tai ettei Suomessa tarvita jäähdytystä. Luvan käsittely pitää hoitaa asiallisesti, ja jos on perusteita kieltää, niin sitten kielletään, Hirvonen toteaa. Kieltämisperusteita voisivat olla julkisivuun liittyvät suojelusyyt tai luvan aiheuttama osakkaiden epätasa-arvoinen kohtelu.
Jussi Hirvonen toteaa, että hyvien kokemusten myötä taloyhtiöiden suhtautuminen ilmalämpöpumppuihin on muuttunut myönteisemmäksi.
Taloyhtiöissä on huolia ilmalämpöpumppujen äänen kulkeutumisesta sekä lämmön siirrosta syntyvän kondenssiveden riskeistä rakenteille. Ilmalämpöpumpussa on sisäyksikkö jäähdytyksen ja lämmityksen jakoa varten sekä ulkoyksikkö lämpöenergian keruuseen. Ulkoyksikkö asennetaan kerrostaloissa yleensä parvekkeelle.
– Ääniongelma ei ole ongelma, se hoidetaan hyvällä asennuksella. Ilmalämpöpumppu pitää asentaa vaimennettuna. Parveke on yleensä betonia, ja läpivienti on tehtävä kunnolla, Hirvonen toteaa. Kondenssiveden voi johtaa esimerkiksi parvekkeen sadevesiviemäriin tai pumpun ja letkun avulla asunnon sisäpuoliseen viemäriin.
Hirvonen muistuttaa, että ilmalämpöpumpun asentajalla täytyy olla kylmäaineasentajan pätevyys. Pätevien rekisteriä pitää Tukes. Taloyhtiö voi asettaa asennukselle ehtoja, ja asennusta pitää valvoa.
Takaisinmaksu mukavuutena
Kun ilmalämpöpumppua käytetään lämmitykseen, sille on helppo laskea takaisinmaksuaika pienenevien ostoenergialaskujen mukaan. Jäähdytyskäyttöön hankitun ilmalämpöpumpun hinta tulee Hirvosen mukaan takaisin asumismukavuuden lisääntymisenä.
– Ilmalämpöpumppuun investoimalla ostetaan asumisolosuhdetta, viihtymistä. Lisäksi asunnosta saa myynnissä jäähdytyksen hinnan verran lisää.
Hirvosen mukaan omakotitaloissa jäähdytys ilmalämpöpumpulla maksaa enintään euron vuorokaudessa, kun energiaa kuluu 10 kilowattituntia.
– Isossa kerrostaloasunnossa jäähdytys ilmalämpöpumpulla maksaa enintään 30 euroa kesässä nykyisillä energianhinnoilla; ilmalämpöpumppu on sähkölaite. Se ei ole iso summa hyvin nukutuista öistä.
Hirvosen mukaan jäähdyttävän ilmalämpöpumpun saa kerrostaloasuntoon asennettuna edullisimmillaan 1500 eurolla mutta se voi maksaa yli 2500 euroakin.
Ilmalämpöpumppu tarvitsee sähkön lisäksi huoltoa. Asukkaan kontolle jää sisäyksikön imurointi kerran kuussa. Imuroinnilla saadaan pölyt pois suodattimesta.
– Asukas voi myös tehdä huoltosopimuksen asennusyrityksen kanssa. Silloin asentaja käy vuoden tai kolmen välein tarkistamassa laitteen kunnon.
Jussi Hirvonen sanoo, että tällä hetkellä Suomessa on käytössä yli 200 000 kappaletta yli 10 vuotta sitten asennettua ilmalämpöpumppua.
– Ilmalämpöpumpun käyttöikä näyttäisi olevan jopa 15 vuotta, ja pelkässä jäähdytyskäytössä käyttöikä on paljon pitempi.
Kaikille kerralla
Kerrostaloasunnon jäähdytykselle on vaihtoehtoja. Suomen Kylmäliikkeiden liitto ry:n toimitusjohtaja Mika Kapanen mainitsee isommissa kiinteistöissä käytetyn VRF:n (variable refrigerant flow), joka tunnetaan myös VRV:nä (variable refrigerant volume). VRF on lämmitys- ja jäähdytysverkosto, jossa on yleensä yksi ulkoyksikkö, johon voidaan liittää jopa kymmeniä sisäyksikköjä.
Kapasen mukaan uuteen kerrostaloon asennettuna huoneistokohtaisen VRF-järjestelmän kustannus on 2000–3000 euroa asuntoa kohden. VRF-järjestelmässä energiaa voidaan varastoida tai siirtää kiinteistön sisällä tarpeen mukaan, mikä tekee ratkaisusta energiatehokkaan.
– VRF/VRV:n saa myös versiona, jolla voidaan yhtä aikaa jäähdyttää joitain huoneistoja ja tarvittaessa saman aikaisesti lämmittää toisia huoneistoja. Lämpötilan säätö on jokaisen asukkaan omissa käsissä. Laskutuksen saa järjestettyä käytön ja kulutuksen mukaan. Asennustyö vastaa ilmalämpöpumpun asennusta: vedetään kylmäaineputket ja asennetaan sisäyksiköt, Kapanen kertoo.
Kapasen mukaan VRF käy myös olemassa olevien kiinteistöjen järjestelmäksi. Patenttiratkaisua ei ole: talon ikä, rakenteet, talotekniikka ja halutun remontin suuruus vaikuttavat siihen, mikä on järkevä tapa hoitaa viilennys.
– Jos kerrostalossa ei ole koneellista ilmanvaihtoa, niin jäähdytysvaihtoehdot taitavat olla avoimet ikkunat, liikuteltavat huonekohtaiset jäähdyttimet, ilmalämpöpumput sekä VRF/VRV-järjestelmät. Lisäksi voitaisiin käyttää esimerkiksi vedenjäähdytintä yhdistettynä huoneistokohtaisiin puhallinkonvektoreihin, Kapanen sanoo.
– Jos kerrostalossa olisi koneellinen ilmanvaihto, niin listaan pitäisi lisätä koneellinen ilmanvaihto, jossa on sisään tulevan ilman jäähdytys eli ilmastoitu ilmanvaihto.
Monella kaukolämpötoimittajalla on tarjolla myös kaukoviilennystä, johon taloyhtiö voi liittyä esimerkiksi linjasaneerauksen yhteydessä. Tästä vaihtoehdosta on esimerkkinä helsinkiläisen Minervankatu 2:n remontti, joka esitellään tässä lehdessä alkaen sivulta 44.
Uudiskohteisiin on tarjolla myös vesikiertoinen lattialämmitys ja -viilennys.
– Kerrostaloon asennettavaan lattialämmitysjärjestelmään voidaan hyvin vähäisin kustannuksin lisätä lattiaviilennys, joka pitää lattian pintalämpötilan kesällä noin 21–23 asteessa ja huoneiston sisäilman nykyisten rakennusmääräysten vaatimissa rajoissa, Uponor Suomi Oy:n lattialämmityksen ja -viilennyksen tuoteryhmäpäällikkö Saija Nieminen sanoo.
Niemisen mukaan huonekohtaisen lämpötilan säädön mahdollistava lattialämmitys ja -viilennys on energiatehokas ratkaisu, joka varmistaa huoneistoihin tasaisen ja miellyttävän lämpötilan ympäri vuoden.
Vesikiertoisen lattiaviilennyksen voi asentaa myös saneerauskohteisiin, mutta ratkaisun järkevyyteen vaikuttavat monet seikat.
– Lattiaviilennys tuo mukanaan erilaisia asioita, jotka pitää ottaa huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa. Saneerauskohteessa näiden toteuttaminen ei aina ole kovin yksinkertaista. Huomioon otettavia asioita ovat muiden muassa lattiarakenne, tehon tarpeet ja runkolinjat. Kun muita tiloja jäähdytetään, kosteita tiloja tahdotaan kuitenkin usein lämmittää, eli tarvitaan omat runkolinjat asuintiloille ja kosteille tiloilla, Nieminen toteaa.
Teksti Jaana Ahti-Virtanen