Käyttövesiputkien epäilystä terveyshaitasta uutta tietoa

Esimerkiksi muoviteollisuudessa ja monissa kulutustuotteissa käytettävä bisfenoli A ei aiheuta ihmisille terveydellistä haittaa. Näin toteaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen Efsa 15. tammikuuta 2015 julkaistussa raportissaan.

Poxytec Oy:n toimitusjohtaja Timo Peltosen mielestä tämän tiedon pitäisi vihdoin vakuuttaa rakennusviranomaiset ja muut tahot, jotka ovat epäilleet käyttövesiputkien pinnoittamisen terveellisyys- ja turvallisuusvaikutuksia.

– Vaikka bisfenoli A:ta liukenisi – mitä ei oikeasti edes tapahdu – pinnoitetuista käyttövesiputkista, aine ei ole ihmiselle vaarallista.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen riskiarvioinnin pohjalta valmistuneen raportin mukaan bisfenoli A:lle (BPA) altistuminen ja toksisuus on liian vähäistä aiheuttamaan terveyshaittoja eri ikäryhmissä.
Bisfenolia käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan muoviteollisuudessa ja monissa kulutustuotteissa. Sitä käytetään myös säilyke- ja virvoketölkkien sisäpinnoilla ja sillä pinnoitetaan kiinteistöjen vesijohtoverkostoja.
Altistumista BPA:lle voi Efsan mukaan tapahtua ravinnon tai muiden lähteiden, kuten pölyn, kosmetiikan ja lämpöpaperin yhteisaltistuksen kautta, mutta silloinkin altistus alittaa selvästi turvallisen päiväsaannin rajan, joka oli aikaisemmin 50 mikrogrammaa painokiloa kohti vuorokaudessa.
Arvioinnin perusteella Efsa alensi turvallisen päivittäisen saannon rajan nyt 4 mikrogrammaan painokiloa kohti vuorokaudessa.

Poistaa vastustajien perusteet
Käyttövesiputkien pinnoitussaneerauksia tekevä Timo Peltonen iloitsee suuresti Euroopan elintarvikeviraston kannanotosta, koska se vie käyttövesiputkien pinnoittamisen vastustamiselta perusteet.
– Rakennusvalvonnat ovat vedonneet käyttövesiputkien pinnoittamisessa rakennuslaissa määriteltyyn turvallisuuteen ja terveellisyyteen ja epäilleet, että pinnoittaminen ei ole turvallista. Minun mielestäni tämä perustelu poistui nyt täysin tuon Efsan raportin myötä, Peltonen sanoo.

– Toki tämä tosiasia on todistettu 10 vuoden aikana muutenkin. Vesinäytteitä on otettu, eikä niissä ole ikinä ollut mitään. Me tiedämme, ettei bisfenolia edes liukene pinnoitetuista käyttövesiputkista, Peltonen korostaa.

Ympäristöministeriössä ei ole tiettävästi missään vaiheessa harkittu käyttövesiputkien pinnoittamisen kieltämistä. Asia on jätetty niin sanotusti taloyhtiöiden omaan harkintaan.

Lupamenettely ollut vaihtelevaa
Turvallisuutta ja terveellisyyttä epäilleet tahot saivat vettä myllyynsä vuonna 2012, kun Vesi-Instituutti Wander julkaisi tutkimusraportin, jonka mukaan ei tiedetä, liukeneeko saneerauspinnoitteista käytön aikana veteen aineita, joista voisi olla haittaa ihmisten terveydelle. Siinä todettiin myös, että kaikkien pinnoitteista mahdollisesti liukenevien aineiden terveydelle haitallisista pitoisuuksista ei ole riittävästi tietoa.
Rakennusvalvonnoissa raporttia luettiin kirjavasti, mikä johti kunnittain hyvin vaihtelevaan lupakäytäntöön. Ensin rakennuslupaa ei välttämättä saanut lainkaan. Sitten esimerkiksi Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto muutti käytännön koerakentamisluvan varaiseksi, jossa lupaehdot ovat rakennuslupaa tiukemmat. Jossakin kunnissa ei varsinaisesti mitään toimenpide- tai vastaavia lupia ole tarvittu laisinkaan.

– Käytäntö on vaihdellut todella paljon. Voi sanoa, että koskaan ei ole etukäteen tiennyt, minkälaisella lupamenettelyllä kohdetta lähdetään toteuttamaan. Virkamiesten tulkinnat vaihtelevat: Espoossa täytyy hakea rakennuslupa; Vantaalla ei vaadita rakennuslupaa; ei myöskään Lahdessa, eikä Savonlinnassa, Peltonen luettelee.

Pinnoituksia tekevien yritysten kannalta tilanne meni niin hankalaksi, että useampi yritys joutui konkurssiin, kun taloyhtiöt eivät saaneet korjausmenetelmälle lupaa.
– En oikein edes ymmärrä, miksi tällaiselle toimenpiteelle pitää ylipäänsä hakea rakennuslupaa, koska se on selkeä kunnossapitotoimenpide, Peltonen mietiskelee.

Teksti: Riina Takala
Artikkeli on julkaistu maaliskuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 2/2015.