Vaihtoehtojen kustannustehokkuus ja tarjolla olevien korjausratkaisujen vaikutus energiatehokkuuteen ovat taloyhtiöiden edustajien mielestä tärkeimpiä asioita, mistä he toivovat entistä enemmän tietoa energiatehokkuuden parantamiseen liittyen. Tietoa tarvitaan monipuolisesti erilaisten remonttitapojen tuloksista ja hankkeiden onnistumisen edellytyksistä.
Tällaisen viestin lähetti noin tuhat hallituksen jäsentä ja isännöitsijää, jotka vastasivat ERA 17 -hankkeeseen eli Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika (ERA17) -toimintaohjelmaan liittyvään kyselyyn.
Kustannukset ja ratkaisujen energiavaikutus
Kaksi kolmasosaa vastaajista haluaisi enemmän tietoa nimenomaan kustannuksista ja ratkaisujen energiavaikutuksista käytännön kokemuksiin perustuen.
Miltei puolet (48 %) vastaajista arvioi, että energiatehokkaiden vaihtoehtojen nykyistä parempi huomioiminen hankkeiden suunnittelun yhteydessä edistäisi energiatehokkuuden parantamista käytännössä. Kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi kuitenkin, että parhaiten taloyhtiöiden energiatehokkuutta edistettäisiin lisäämällä korjaus- ja energia-avustuksia ja energiatehokkuuden parantamisesta kertovaa tiedon määrää.
Sen sijaan energiaverotuksen tai lainsäädännön kiristämisen vaikutukseen eivät vastaajat uskoneet (viisi prosenttia tai vähemmän vastaajista).
Luotettavuus ja pitkäikäisyys tärkeitä lämmitysjärjestelmän uudistamisessa
Hallitusten jäsenten ja isännöitsijöiden mielestä lämmitysjärjestelmän uudistamisessa tärkeimpiä perusteita päätöksenteolle ovat, että järjestelmä on luotettava, pitkäikäinen ja tuo myös todellista säästöä energiankulutuksessa. Seuraavaksi tärkeimmät asiat ovat asumiskustannukset ja uudistuksen takaisinmaksuaika.
Uusiutuvan energian hyödyntäminen tai edullinen urakkahinta eivät painaisi päätöksenteossa edellisten perusteiden lailla. Vähiten vaikutusta kerrottiin olevan hiilidioksidipäästöillä ja energiatodistuksen energialuokalla.
Putkiremontista päättämisessä on tärkeää, että tiedottaminen toimii hyvin remontin eri vaiheissa ja asukkaiden teettämissä omissa muutostöissä taloyhtiön remontin rinnalla. Yhtä tärkeinä pidetään arvioita energian- ja vedensäästöstä sekä käytettävyyden parantamisesta ja korjausvelan välttämisestä.
Vähiten vaikutusta raportoitiin olevan energialuokan muuttumisella ja mahdollisuudella asunnon viilennykseen.
Energiaviisas maa vuonna 2017
ERA17-toimintaohjelman tavoitteena on, että Suomi on energiaviisauden kärkimaa ja että Suomi saavuttaa vuodelle 2020 asetetut päästötavoitteet jo juhlavuonna 2017, Suomen täyttäessä 100 vuotta. Päämääränä on, että vuonna 2050 Suomessa on maailman paras rakennettu ympäristö.
ERA17 sai alkunsa tammikuussa 2010, kun silloinen asuntoministeri Jan Vapaavuori kutsui Sitran ja Tekesin kanssa laajan joukon asiantuntijoita kartoittamaan parhaat keinot energiaviisauden edistämiseen.
Toimintaohjelman toteutusta edistämään on koottu seurantaryhmä, jonka tehtävänä on kannustaa ja koordinoida eri tahoja toimintaohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen päällekkäisyyksiä välttäen.