Sisäilman radonin pitoisuusarvo kiristyy lähivuosina. Suomessa enimmäisarvo on nyt 400 becquereliä (Bq) kuutiometrissä, josta se laskee 300 becquereliin tai pienemmäksi.
Laboratorionjohtaja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskuksesta (STUK) kertoo, että taustalla on Euroopan neuvoston hyväksymät uudet vaatimukset, jotka on kirjattu säteilysuojelun perusnormidirektiiviin.Suomella on vuoteen 2018 asti aikaa muuttaa omat säännöksensä vastaamaan direktiiviä. Päivi Kurttio toimii sihteerinä asiaa valmistelevassa työryhmässä, jonka puheenjohtaja on sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola.
Tällä hetkellä vanhoilla ja uusilla asunnoilla on eri viitearvot. Vanhojen asuntojen vaatimustason ollessa 400 becquereliä kuutiometrissä on se uusissa, 2000-luvun taloissa 200 becquereliä. Onko myös jatkossa kaksi viitearvoa, se jää Päivi Kurttion mukaan nähtäväksi.
Uuden vaatimustason vaikutuksia on hänen mielestään vielä vaikea ennakoida.
– STUKin arvion mukaan Suomessa on 40 000 asuntoa, joiden radonpitoisuus jää alle 400 becquereliin kuutiometrissä, mutta ylittää mahdollisen uuden 300 becquerelin viitearvon. Tilanne muodostuu ongelmalliseksi etenkin asunnon myyntitilanteessa, Kurttio toteaa.
Radon aiheuttaa keuhkosyöpää
Asiantuntijan mukaan tärkeintä olisi viitearvoista riippumatta, että ihmiset kiinnittäisivät huomiota radoniin ja selvittäisivät sen pitoisuuden asunnossaan.
Radioaktiivinen radon aiheuttaa keuhkosyöpää. Arvion mukaan Suomessa radonkaasu on ollut vaikuttamassa 300 henkilön keuhkosyöpään. Tutkimuksissa on saatu joitain viitteitä myös siitä, että radonilla olisi yhteyttä leukemiaan.
– Sisäilman radon aiheuttaa ylivoimaisesti eniten säteilyaltistumista Suomessa. Kaiken kaikkiaan sen merkittävyys yhteiskunnalle on melkein samaa luokkaa kuin esimerkiksi pienhiukkasista koituvat ongelmat.
Radonin esiintymiseen asunnoissa vaikuttaa niin maaperä, ilmasto kuin talonrakennustapakin.
– Suomessa pahimmat alueet ovat Etelä- ja Kaakkois-Suomessa sekä Lounais-Lapissa. Palvelussa www.radon.fi voi käydä katsomassa oman asuinpaikkansa tilanteen. Sivuilla on postinumeroittain tiedot radonpitoisuuksista.
Suomessa asuntojen keskimääräinen radonpitoisuus on korkeampi kuin monessa muussa Euroopan maassa. Kun meillä luku on noin 96 becquereliä kuutiometrissä, se on esimerkiksi Saksassa 50 ja Englannissa 20. Suomen kanssa saman ongelman kanssa painivat etenkin Ruotsi ja Norja.
Pian on aika mitata radon
Radon on näkymätön, hajuton ja mauton jalokaasu, jonka todentamiseen ei ole muuta keinoa kuin mittaus.
– Mittauskausi alkaa marraskuun alusta ja jatkuu huhtikuun loppuun, eli paras aika sisäilman radonin mittaukseen on lämmityskausi, Päivi Kurttio muistuttaa sopivasta ajankohdasta.
Radonmittauspurkki sijoitetaan huoneeseen, jossa oleskellaan eniten. Yleensä yksi purkki riittää, mutta isommassa huoneistossa on hyvä käyttää kahta purkkia. Kerros- ja rivitaloissa radon kannattaa mitata alimmassa kerroksessa.
Purkin annetaan olla paikallaan kaksi kuukautta, minkä jälkeen se lähetetään analysoitavaksi. Tutkimuksen hinta riippuu palvelun tarjoajasta.
Laboratorionjohtaja Päivi Kurttio toteaa, että sisäilman radon on hyvä mitata kymmenen vuoden välein, sillä pitoisuudet vaihtelevat.
Ja jos naapuri on mitannut asuntonsa radonpitoisuuden, eikä sitä ole ollut, niin siihen ei kannata tuudittautua. Jokainen asunto on erilainen.
Radonkorjauksissa vaihtoehtoja
STUKin tilaston mukaan Suomessa on noin 50 000 pientaloasuntoa sekä 10 000 rivi- ja kerrostaloasuntoa, joissa sisäilman radonpitoisuus ylittää nyt viitearvona olevan 400 becquereliä kuutiometrissä. Näin ollen radonkorjauksia tarvittaisiin monessa kohteessa.
– Ihmiset jostain syystä arastelevat korjauksia. Yhtenä syynä voi olla, että kustannukset mietityttävät tai sen arvellaan olevan vaikeaa. STUKin keräämien tietojen mukaan radonkorjaus on kuitenkin verrattain helppoa ja halpaa. Pientaloissa korjauksen keskimääräinen hinta asettuu 2 500 euroon asunnolta, Päivi Kurttio toteaa.
STUK on julkaissut oppaan Asuntojen radonkorjaaminen. Se on ladattavissa ilmaiseksi säteilyturvakeskuksen verkkosivuilta www.stuk.fi.
Useissa 2000-luvulla rakennetuissa taloissa on alapohjan alle jo rakennusvaiheessa asennettu radonputkisto. Jos radonin viitearvo ylittyy, aktivoidaan radonputkisto viemällä sen poistokanava vesikaton läpi ja kytkemällä poistokanavaan poistoimuri. Jos radonputkistoa ei ole, voidaan radonpitoisuutta alentaa lattialaatan alta ilmaa imevän radonimurin avulla.
Yhtenä korjausvaihtoehtona on radonkaivo.
– Rivitalokohteissa on saatu hyviä tuloksia rakennusten ulkopuolelle, noin neljän viiden metrin syvyisillä radonkaivolla. Tämä toimii etenkin hiekkapohjaisilla harjualueilla.
Helposti toteutettavia korjaustoimenpiteitä ovat esimerkiksi huonosti toimivan ilmanvaihdon parantaminen ja selvien vuotokohtien tiivistäminen. Ne eivät kuitenkaan ole yleensä tarpeeksi tehokkaita, jos radonpitoisuus on yli 400 becquereliä.
STUK tekee yhteistyössä kuntien ja STM:n kanssa Ilman radonia -kampanjoita. Tarkoituksena on lisätä väestön ja viranomaisten tietoja radonasioissa sekä löytää asuntoja, joissa on vaarallisen paljon radioaktiivista radonia.
Kohdealueilla asukkaille on tarjottu kampanjahintaisia radonmittauksia. Lisäksi on järjestetty korjauskoulutusta.
Teksti: Irene Murtomäki Kuva: Riina Takala
Artikkeli on julkaistu elokuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Pääkaupunkiseutu Extrassa 6/2015