Suomalaisista 44 prosenttia sanoo, että tavallisen ihmisen on vaikea ymmärtää energiaan liittyviä asioita. Kaupunkilaisista joka kuudes (16 prosenttia) sanoo suoraan, että ei edes tiedä, millä tavalla oma koti lämpiää. Maaseudulla sen sijaan lämmitystiedot ovat hyvin hanskassa – harvaanasutuilla alueilla käytännössä kaikki (98–99 prosenttia) tietävät oman kotinsa lämmitysjärjestelmän.
Tiedot kävivät ilmi Vantaan Energian ja TNS Gallupin tutkimuksessa, jossa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä kodin lämmityksestä. Energiaan ja lämmitysmuotoihin liittyvät väärinkäsitykset elävät tiukassa. Esimerkiksi vain 41 prosenttia suomalaisista ajattelee, että kaukolämpö tuotetaan lähellä.
Kaukolämpö on lähilämpöä
Todellisuudessa kaukolämpö on – nimestään huolimatta – lähilämpöä. Kaukolämmön idea on, että sitä tuotetaan siellä, missä ihmiset asuvat tiiviisti – siis lähellä koteja. Esimerkiksi Vantaan Energian jätevoimala sijaitsee Itä-Vantaalla, josta käsin kaukolämpöputkisto kiertää maan alla ympäri kaupunkia.
– Tässä on meillä energia-alan toimijoilla peiliin katsomisen paikka. Eihän se nyt ole ihme, jos kaukolämmön nimi hämmentää. Emme ole osanneet kertoa riittävän hyvin, mitä kaukolämpö oikeastaan on, pohtii Vantaan Energian lämpöpalvelupäällikkö Lassi Kortelainen.
– Kaukolämpö on itse asiassa aika yksinkertainen juttu. Kaukolämpö on nimittäin käytännössä kuumaa vettä, Kortelainen kiteyttää.
Kun esimerkiksi Vantaan Energian jätevoimalassa poltetaan roskista sähköä, lämmitetään samalla vettä. Kuuma vesi lähtee kiertämään maanalaisia kaukolämpöputkia pitkin ympäri kaupunkia lenkin, jonka varrella se käväisee asuintalojen lämmönjakokeskuksessa ja luovuttaa osan lämmöstään asuintaloon. Lenkin kierrettyään jäähtynyt vesi palaa takaisin jätevoimalalle.
Vantaan Energian kaukolämpöputkissa virtaava kuuma vesi on värjätty vihreäksi vesiliukoisella väriaineella. Näin siksi, että se erottuu muusta vedestä, jolloin mahdolliset kaukolämpöputkien vuodot on helppo paikallistaa. Väristään huolimatta vesi on ihan tavallista vettä ja väri vaaratonta ihmisille ja eläimille.
– Kaukolämpövesi kiertää omissa putkissaan, eikä sekoitu missään vaiheessa asuintalon käyttöveden kanssa. Eli kotona ei tarvitse pelätä, että kraanasta tulisi yhtäkkiä vihreää vettä, Kortelainen nauraa.
Ajatus siitä, että kaukolämpöä syntyy sähköntuotannon oheistuotteena, on suurimmalle osalle vieras. Vain 24 prosenttia ajattelee, että kaukolämpöä syntyy yleensä sähköntuotannon sivutuotteena, kun 41 prosenttia uskoo, että kaukolämpöä tuotetaan yleensä erillisissä kaukolämpölaitoksissa.
Energiateollisuus ry:n mukaan lämmön ja sähkön yhteistuotanto nähdään EU:ssa merkittävimmäksi yksittäiseksi keinoksi vähentää kasvihuonekaasujen syntymistä. Suomi on edelläkävijä, sillä meillä lähes 80 prosenttia kaukolämmöstä syntyy yhteistuotantona. Vantaan Energialla kaukolämpö on lähes 100-prosenttisesti yhteistuotantoa.
Tutkimus toteutettiin 30.1.–5.2.2015 TNS Gallup Kanavalla ja siihen vastasi 1004 suomalaista. Haastateltu joukko edustaa Suomen 15–74-vuotiasta väestöä.