Kaukolämpö on välttämättömyyshyödyke

Kaukolämmitys on kotitalouskuluttajan kannalta välttämättömyyshyödyke, johon liittyminen on sitovaa ja pitkäaikaista, toteaa Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Kaisa Matschoss. Matschoss on tutkinut kaukolämpöasiakkaiden asenteita.

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kiinnostaa kuluttajia, kuten myös uusiutuvan energian käyttö kaukolämmön tuotannossa. Matschossin mukaan kaukolämmön asema ei ole poliittisesti tai asenteellisesti uhattuna samalla tavalla kuin esimerkiksi kansalaisten mielipiteitä voimakkaasti jakava ydinvoiman käyttö.

— Biopolttoaineiden käytön lisääminen kaukolämmön tuotannossa nähdään positiivisena ilmiönä ja kiinteistöjen mahdollisuus tuottaa itse lämpöä lisää järjestelmän hyväksyttävyyttä, Matschoss toteaa.

Kaukolämmitysjärjestelmässä on myös piirteitä, jotka ärsyttävät kuluttajia. — Joillain alueilla kuluttaja voidaan velvoittaa liittymään kaukolämpöverkkoon ja jos kaukolämmöstä siirrytään johonkin toiseen lämmitysmuotoon, ei liittymismaksuja palauteta, Matshoss listaa.

Kuluttajat ihmettelevät myös kaukolämmön alueellisia hintaeroja. Kaukolämmön toimituksia ei voi kilpailuttaa ja ainoa keino säästää kodin lämmityskustannuksissa on vähentää lämmön käyttöä. Matschoss muistuttaa, että kuluttajien näkökulmasta kaukolämpöyritys on alueellinen monopoli, vaikka juridisesti se ei sitä olekaan.

— Monopoliasemassa olevan yrityksen asiakaspalvelutaidot eivät aina pääse kukoistamaan, Matschoss toteaa.

Kaukolämmitys on Suomessa ylivoimaisesti suosituin lämmitysmuoto. Matschoss kuitenkin toteaa, että suosio saattaa olla näennäistä. — Kerrostalon asukas ei valitse itse kotinsa lämmitysmuotoa, eikä välttämättä edes tiedä, millä tavalla koti lämpiää, Matschoss huomauttaa.

Kuluttajien kannalta yksinkertaiset ratkaisut hahmotetaan parhaiten.
— Tämä on hyvä ottaa huomioon viestinnässä ja laitteiden käyttöohjeiden laatimisessa, Matschoss alleviivaa.
Erikoistutkija Kaisa Matschoss esiintyi Kaukolämpöpäivillä 27.–28.8. Helsingissä.