Kaukolämmön kallis hinta sai riihimäkeläisen rivi- ja paritaloyhtiön miettimään tilalle muita energiaratkaisuja. Vajaan vuoden kestäneen prosessin jälkeen taloyhtiö vaihtoi kaukolämmön maalämpöön. Investointi ei maksanut Asunto Oy Riihimäen Aatunpihalle euroakaan.
Riihimäen Hirsimäessä sijaitsevat rivi- ja paritalot ovat valmistuneet vuonna 2007. Yhtiössä on 26 huoneistoa, joista 10 on rivitaloissa ja 16 paritaloissa.
Asunto Oy Riihimäen Aatunpiha ei investoinut maalämpölaitteisiin, vaan laiteinvestoinnin teki ST 1 Lähienergia Oy, jonka kanssa taloyhtiö solmi sopimuksen energian ostamisesta ja järjestelmän ylläpidosta.
Laitteiston hankinta olisi maksanut taloyhtiölle noin 176 000 euroa.
– Kyse on eräänlaisesta leasing-mallista. Riihimäen Aatunpiha maksaa energiayhtiölle nyt saman summan minkä maksaisi kaukolämmöstä. Samalla taloyhtiö maksaa laitteistoa itselleen, koska maalämpö on noin puolet halvempaa kuin kaukolämpö, hallituksen puheenjohtaja Marko Saarela selvittää.
Laitteisto on mitoitettu tuottamaan energiaa 330 megawattituntia vuodessa. Energiayhtiölle tilitettävä summa on sidottu vuoden 2016 kaukolämmön hintaan, joka on 71 euroa megawattitunnilta.
Taloyhtiön ja energiayhtiön välinen sopimus on tehty 20 vuoden ajaksi, minkä jälkeen maalämpölaitteisto siirtyy taloyhtiön omistukseen. Taloyhtiöllä on mahdollisuus irtautua sopimuksesta koska tahansa.
– Tämä voidaan tehdä vaikka huomenna, jos taloyhtiö niin päättää ja hakee pankista lainaa. Sitä lyhennettäisiin ja korkoa maksettaisiin maalämmön ja kaukolämmön hinnan erotuksen verran eli kustannukset eivät nousisi. Koska laitteisto on uusi, pidämme kuitenkin parempana ratkaisuna, että energiayhtiö hoitaa myös sen ylläpidon. Asia tulee ehkä tuonnempana ajankohtaiseksi.
Maalämpöön siirryttiin rivakasti
Maalämpöhanke eteni vauhtiin päästyään nopeasti Asunto Oy Riihimäen Aatunpihassa. Lämmitysmuodon muutoksessa raha ratkaisi.
– Kaukolämmön hinta on kaksinkertaistunut kymmenen vuoden aikana. Pohdiskelin, ettei se tule ainakaan laskemaan. Tilalle tai rinnalle piti löytää uusia ratkaisuja, Marko Saarela sanoo.
Asia lähti etenemään puheenjohtajan käydessä kiinteistömessuilla vuoden 2016 keväällä.
– Poikkesin maalämpölaitteistoja kauppaavien yritysten osastoilla ja sain kolme yritystä kiinnostumaan taloyhtiöstämme. Niistä käytiin myös kartoittamassa kohde, minkä jälkeen saimme arviot hinnasta ja laitteistosta.
Kun hallitus otti kevään yhtiökokouksessa esille uuden energiaratkaisun, olivat osakkaat yksituumaisia, että asiaa kannattaa tutkia tarkemmin.
Hallitus kävi läpi yritysten jättämät alustavat tarjoukset ja kallistui ST1 Lähienergia Oy:n tarjoaman leasing-mallin kannalle. Taloyhtiössä järjestettiin syksyn tultua energiailta, jossa jaettiin asiasta lisää tietoa.
– Asukkaita askarrutti muun muassa maalämmön toimivuus kylmänä vuodenaikana. Meillä oli nimittäin ollut ongelmia lämmitysjärjestelmään asennetun säätöautomatiikan vuoksi. Se osoittautui toimimattomaksi, ja osassa asuntoja patterit olivat liian kylmiä. Maalämpöjärjestelmän myötä siitä luovuttiin.
Taloyhtiö päätti lokakuun alussa 2016 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa maalämpöön siirtymisestä. Asiasta äänestettiin, mutta valtaosa oli uuden energianratkaisun kannalta.
Kun päätös oli tehty, oli taloyhtiön hallituksen yhtenä tehtävänä neuvotella kaukolämmöstä irtautumisesta.
– Kaukolämpöyhtiöstä todettiin ensin, että sopimuksen irtisanomisaika on vähintään puoli vuotta. Pienen väännön jälkeen aikataulua saatiin kuitenkin nopeutettua.
Maalämpökaivoja koskevat lupa-asiat etenivät joutuisasti kaupungin rakennusvirastossa. Aatunpihan tontti sijaitsee parin kilometrin päässä lähimmästä vedenottamosta, joten tämä ei ollut esteenä maalämpökaivojen poraamiselle.
Järjestelmän asentamiseen alle kaksi kuukautta
Maalämpöjärjestelmän asennustyöt, jotka urakoi Laroc Oy, alkoivat marraskuun toisella viikolla. Ja jo jouluna käyttövesiputkistossa ja lämmityspattereissa virtasi maalämpöjärjestelmän lämmittämä vesi.
Pihalle porattiin kymmenen energiakaivoa, jotka ulottuvat 210 metrin syvyyteen. Porauskulmien kallistus on viidestä kymmeneen astetta. Taloyhtiön tontin pinta-ala on 8700 neliömetriä.
– Vaikka kaivot ovat niinkin pitkiä, riitti oma tonttimme eikä tarvinnut mennä naapurin puolelle. Maalämpökaivojen rakentamiskustannuksia ajatellen meidän etumme oli, että talot on tehty kalliolle.
Yhden kaivon poraamiseen meni talviolosuhteiden vuoksi aikaa puolitoista päivää, kun alun perin oli laskettu yhden päivän riittävän. Sillä ei kuitenkaan ollut hankkeen kokonaisuutta ajatellen merkitystä.
Porauksesta ei aiheuttanut haittaa asukkaille, vaan lämpöä ja sähköä tuli tavalliseen tapaan.
– Kaivoja tehtäessä piha oli kuin Raatteen tiellä. Kasvien ja istutusten tuho ei kuitenkaan ollut niin suurta kuin olisi voinut ajatella. Kesän jälkeen tuskin enää näkee, missä kaivot sijaitsevat, Saarela toteaa.
Maalämpökaivot yhdistävät putket on johdettu piharakennukseen, jonne on asennettu kaksi maalämpöpumppua. Samassa tilassa oli aikaisemmin kaukolämmönvaihdin.
Huonetta jouduttiin jonkin verran suurentamaan, että pumput saatiin sinne mahtumaan. Seinän takana pyörävaraston puolelle ovat lämminvesivaraajat.
Maalämpöjärjestelmälle asennettiin myös oma sähkökeskus, koska energiayhtiö maksaa järjestelmän tarvitseman sähkön. Näin se on erotettu taloyhtiön maksamasta kiinteistösähköstä.
Tiedotus avainasemassa
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Marko Saarela korostaa tiedotuksen merkitystä hankkeen joka vaiheessa. Käytössä olivat taloyhtiön kotisivut ja järjestelmän rakennusvaiheessa postilaatikkoihin jaetut paperitiedotteet.
– Tiedotusta oli sekä taloyhtiön että urakoitsijan toimesta: mitä milloinkin tapahtuu ja koska on katkoksia. Ilmeisesti tässä onnistuttiin hyvin, koska näistä ei tullut kyselyjä.
Lämmityksen kannalta kriittisin vaihe oli, kun kaukolämpölaitteisto purettiin ja tilalle asennettiin maalämpölaitteisto.
– Hyvän suunnittelun ansiosta lämmityskatkos oli ainoastaan kaksi työpäivää. Sitä varten urakoitsija toimitti asuntoihin sähkölämmittimet. Ne olivat muutoinkin asukkaiden lainattavissa. Koska talvi oli leuto, ei niille ollut paljon tarvetta.
– Esimerkkimme osoittaa, että maalämpöjärjestelmä on mahdollista asentaa myös talvella. Tosin puolellamme oli joulukuun leuto sää.
Taloyhtiön irtautuessa kaukolämmöstä sai se liittymismaksun palautuksena. Koska kaukolämpöyhtiö vähensi aikoinaan tehdyn sopimuksen mukaisesti laitteiston purkamiskustannukset, jäi 20 000 eurosta taloyhtiölle tilitettävää 2000 euroa.
Lämpö- ja kosteusmittarit asuntoihin
Asunto Oy Riihimäen Aatunpihan huoneistoihin asennettiin noin metrin korkeudelle langattomat lämpö- ja kosteusmittarit. Parin tulitikkuaskin kokoisessa laitteessa olevat anturit välittävät tietoa järjestelmään, joka säätää lämmitystä.
Lisäksi se optimoi maalämpöpumppujen tarvitseman sähkön ostoa.
– Tämä on niin kutsuttua big dataa. Järjestelmä kerää tiedot ympäri Suomea olevista asunnoista ja huomioi muun muassa tulevan sään. Kun ilman tiedetään kylmenevän, vesisäiliöihin ladataan kuumaa vettä ennen kuin pörssisähkön hinta pompsahtaa, Saarela kertoo.
Taloyhtiön puheenjohtaja on tyytyväinen, että lämpöpumppujen toimintaa ja lämmönkulutusta on mahdollisuus seurata netin kautta liki reaaliajassa. Näin taloyhtiö pysyy koko ajan kartalla: toimiiko laitteisto niin kuin luvattu ja syntyykö säästöä.
Maalämmöstä karttuneet kokemukset alkuvuoden lämmityskaudelta ovat myönteiset.
– Kaikki on toiminut hyvin. Mitoitus on ollut oikea eikä rinnalla olevaa sähkölämmitystä tarvinnut käyttää tammi-helmikuussakaan.
Asukkailta saatu palaute on ollut niin ikään positiivinen.
– Moni on sanonut, että huoneistossa on nyt lämpimämpää kuin ennen. Lämpötilan optimointia tehdään edelleen, kunhan syyskuussa alkanut lämmityskausi pyörähtää kunnolla käyntiin, Marko Saarela toteaa.
Aatunpihan maalämpölaskelmia
Energian ostohinta sisältäen lämpölaitoksen investoinnin ja ylläpidon: 71 e/MWh.
Energian hinta sopimuksen päätyttyä ilman ylläpitoa: 35 e/MWh.
Järjestelmän lunastushinta uutena 176 216 e.
Lunastushinnasta tehtävä ikävähennys 6 409 e/vuosi.
Jos Aatunpiha lunastaa järjestelmän viiden vuoden kuluttua, hinta on 143 811 e.
Teksti Irene Murtomäki, kuva Ari Korkala
Artikkeli on julkaistu syyskuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 7/2017.
