Kaukolämmön korkea hinta sai As Oy Espoon Hauenkoukku 1:n miettimään muita energiaratkaisuja. Rivitaloyhtiö siirtyi maalämpöön kaksi vuotta sitten. Lämmitysenergian kulutus on laskenut noin kolmannekseen aikaisempaan verrattuna. Säästön ansiosta hoitovastiketta on voitu laskea.
TEKSTI IRENE MURTOMÄKI | KUVAT MIKAEL LINDÉN
Espoon Haukilahdessa sijaitseva kohde on valmistunut vuonna 1974. Rivitaloyhtiössä on kaksi taloa, joissa on kymmenen huoneistoa ja 35 asukasta. Asuinpinta-alaa on yhteensä 1956 neliömetriä ja muuta lämmitettävää tilaa noin 150 neliömetriä. Hauenkoukku 1:n maalämpöhankkeen veturina toimi hallituksen puheenjohtaja Kai Dahlskog. Hän kertoo hankkeen lähteneen liikkeelle vuodenvaihteessa 2015–2016.
– Luvut osoittivat kaukolämmön hinnan nousseen vuositasolla kahdeksan vuoden aikana 19 000 eurosta 30 000 euroon. Lämmitysenergiankulutus oli vuosittain noin 400 megawattituntia.
– Kun vuodelta 1994 olleen lämmönvaihtimen uusiminen tuli ajankohtaiseksi, laskettiin sen kustannuksiksi 20 000–30 000 euroa. Tämä oli aluksi ykkösvaihtoehtona, mutta sitten nousi esille maalämpö, jonka mahdollisuutta alettiin selvittää. Maalämpö oli käytännössä ainoa toinen vaihtoehto vesikiertoisessa patterilämmityksessä olevissa taloissa.
Taloudellisuus ja ympäristöarvot
Kai Dahlskog laski maalämmön kustannusvaikutukset seuraaville 30 vuodelle. Ne osoittivat maalämmön kannattavuuden. Tämän pohjalta hallitus lähti viemään asiaa eteenpäin.
– Rahallinen etu oli toki isoin tekijä, mutta myös ympäristöarvot painoivat vaa’assa. Espoon kaukolämmössä käytetään tällä hetkellä hiiltä, koska se on halvempaa kuin maakaasu.
Mutta käytettiin kumpaa tahansa, syntyy hiilidioksidipäästöjä. Mikä vaikutus tällä on tulevaisuudessa kaukolämmön hintaan, jos siirrytään hiilidioksidiverotukseen, Dahlskog kysyy. Maalämpöä hyödyntävään järjestelmään tarvitaan sähköä noin kolmanneksen verran lämmitysenergian tarpeesta.
– Suuri osa sähköstä saadaan tänä päivänä uusiutuvista energialähteistä, ja tähän voi kukin vaikuttaa omilla valinnoilla sähköä kilpailuttaessaan. Näin ollen maalämpö on kokonaisuudessaan hyvin ympäristöystävällinen järjestelmä, Dahlskog toteaa.
Hauenkoukku 1:n maalämpöhanke eteni tarjousvaiheeseen kevättalvella 2016.
– Kävimme yhteistyössä isännöitsijän kanssa läpi mahdollisia toimittajia. Johtoajatuksena oli pyytää tarjoukset vakavaraisilta yrityksiltä, jotta laitteiston 24/7-huolto ja mahdolliset korjaukset toimivat tulevaisuudessakin. Kilpailutuksen jälkeen maalämpöjärjestelmä päätettiin hankkia Senera Oy:ltä, joka on nykyisin Tom Allen Senera Oy. Tarkensimme yrityksen kanssa vielä teknisiä ratkaisuja ja kävimme projektia muutoinkin läpi.
Maalämpöjärjestelmä mitoitettiin 400 megawatin vuosittaiselle lämmöntarpeelle. Maalämpö riittää lämmittämään asunnot vielä silloinkin, kun ulkona on pakkasta 20–25 astetta. Sitä kylmemmässä lisäenergian tarve saadaan sähkökattilasta. Sähkökattila toimii myös varajärjestelmänä.
Kun maalämpöjärjestelmästä koituvat kustannukset lainakuluineen oli laskettu, kiersi puheenjohtaja asunnosta asuntoon kertomassa hankkeesta ja sen taloudellisista vaikutuksista.
– Kaikki olivat mukana alusta alkaen. Kysymyksiä aiheutti lähinnä lisääntyvä sähkönkulutus, joka oli monelle uusi asia.
Yhtiökokous oli yksimielinen
As Oy Hauenkoukku 1:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin kesäkuussa 2016, jossa tehtiin yksimielinen päätös siirtyä kaukolämmöstä maalämpöön. Hankkeen kustannusarvio oli noin 200 000 euroa.
Maalämpöjärjestelmän rakentamisella haettiin lupa Espoon kaupungin rakennusvalvontavirastolta. Tämä hoitui Kai Dahlskogin mukaan Seneran ja isännöitsijän toimesta sujuvasti.
Tavoitteena oli saada uusi järjestelmä rakennetuksi ennen kylmää jaksoa. Poraustyöt tontilla käynnistyivät elokuussa 2016.
– Taloyhtiön tontti on 7800 neliömetriä, joten kaivoille löytyi hyvin tilaa. Kaivoja porattiin kymmenen kappaletta, yhteensä 2300 metriä. Nyrkkisääntönähän on, että yksi metri vastaa yhtä lämmitettävää neliötä. Kaivojen syvyys vaihtelee 100 metristä 300 metriin.
Maalämpökaivojen putket on johdettu keräyskaivoon, josta putkisto menee rivitalon päädyn alakerrassa sijaitsevaan lämmönjakohuoneeseen.
Maalämpöpumput on asennettu vanhaan lämmönjakohuoneeseen ja varaajat varastokomeroista lohkaistuun tilaan. Kai Dahlskog toteaakin järjestelmän käyttävän tilan tiiviisti.
Gebwellin maalämpöpumppuja on kaksi, joista kumpikin on teholtaan 64 kilowattia. Toinen pumpuista on lämpimälle käyttövedelle ja toinen patteriverkostoille. Molemmissa on kaksi kompressoria, joiden uusiminen tullee vastaan viidentoista vuoden kuluttua.
Järjestelmää asennettaessa lisättiin lämmönjakohuoneen äänieristystä, joten vähäinenkään ääni ei kantaudu yläpuolella olevaan asuntoon.
Maalämpöjärjestelmän rakentamisessa tarvittiin myös sähkötöitä. Vanhaan lämmönjakohuoneeseen vedettiin lisää kapasiteettia toisessa talossa olevasta sähköpääkeskuksesta.
As Oy Hauenkoukku 1 kytkettiin pois kaukolämmöstä lokakuun alussa 2016. Juuri silloin sattui olemaan kylmä jakso, joten sähkökattila kävi kuumana. Siitä huolimatta huoneistoissa saattoi lämpötila laskea 15 asteeseen. Tämän kokemuksen perusteella Kai Dahlskog vinkkaakin maalämpöä harkitseville, että asennus kannattaa ajoittaa lämpimään vuodenaikaan. Uusi maalämpöjärjestelmä käynnistettiin 8. marraskuuta 2016.
Maalämpö täyttänyt odotukset
Hauenkoukku 1:n taloyhtiön puheenjohtaja Kai Dahlskog on tyytyväinen silmäillessään taloyhtiön energiankulutusta. Kun kaukolämmössä lämmitysenergiankulutus oli vuosittain noin 400 megawattituntia ja joskus ylikin, on se maalämmössä 130–135 megawattituntia.
– Säästöä tulee suunnitelmien mukaisesti noin 14 000 euroa vuodessa, kun kaikki kulut otetaan huomioon. Näin ollen hoitovastiketta on voitu alentaa 0,25 sentillä neliömetriä kohti kuukaudessa. Maalämpöinvestoinnin takaisinmaksuajaksi on laskettu 11,4 vuotta.
Niin ikään teknisesti järjestelmä on toiminut hyvin. Aluksi jouduttiin tekemään säätöä lämpimän käyttöveden kanssa, mutta asia saatiin kuntoon.
Taloyhtiöiden asukkailta saatu palaute on ollut pelkästään positiivista. Kiitosta saavat järjestelmän tasainen toiminta, kustannussäästöt ja ympäristöystävällisyys. Tätä kautta myös huoneistojen arvon uskotaan nousevan.
Kai Dahlskog pitää tärkeänä, että projektia toteutettaessa taloyhtiössä on henkilö, joka on siinä vahvasti mukana.
Hänellä on mielessä jo seuraava energiahanke. Hauenkoukku 1:n tasakatoille sopisivat hyvin aurinkopaneelit, joiden tuottamalla energialla voitaisiin kattaa osa maalämpöjärjestelmän kuluttamasta sähköstä.