Kaukolämmöstä maalämpöön – siirtymisissä laskusuunta

Kaukolämmön osuus asuin- ja palvelurakennusten lämmitysmarkkinoista on 46,1 prosenttia. Selvästi jäljessä ovat toisena ja kolmantena tulevat sähkö (18,2 %) ja lämpöpumput (13,4 %).
– Paljon puhutun maalämmön suosio näyttää hiipuneen viime vuosina, kun taas kaukolämmön suosio on kasvanut varsinkin uudisrakennuksissa. Kaukolämpöön liittyi 1850 uudisrakennusta vuonna 2016, missä oli kasvua lähes 11 prosenttia edellisvuodesta, Energiateollisuus ry:n johtaja Jari Kostama korostaa.
Muista lämmitystavoista kaukolämpöön siirtyjiä oli viime vuonna 650, kun vuotta aiemmin luku oli 630. Siirtymisiä kaukolämmöstä maalämpöön oli niitäkin, mutta vain 130, ja vuonna 2015 vastaava luku oli 115.
Kaukolämmön suosion jatkumista tukee taannoinen VTT:n selvitys, jonka mukaan uudisrakennusten lämmitysenergian kysynnästä kaukolämmön arvioidaan kattavan 50 – 75 prosenttia.
Vuonna 2016 kaukolämpöenergiaa myytiin 33,6 TWh ja myynnin arvo veroineen oli 2,5 miljardia euroa. Kaukolämmön keskihinta oli viime vuonna 7,5 snt/kWh. Kaukolämpötaloissa on asukkaita 2,7 miljoonaa.
Valtakunnallisesti kaukolämpö on nyt 37-prosenttisesti hiilineutraalia ja 54-prosenttisesti kotimaisilla polttoaineilla tuotettua.

Kaukojäähdytyksen myynti kasvoi 10 prosenttia
Kaukojäähdytyksen kysyntä lisääntyi edellisvuodesta 10 prosenttia ja myynti nousi 204 GWh:iin. Näinkin suurta kasvua vauhditti se, että vuonna 2015 kaukojäähdytyksen kysyntä oli laskenut viisi prosenttia kylmän kesän vuoksi.
Kasvua syntyi kuitenkin myös edelliseen ennätysvuoteen 2014 nähden ja nyt kaukojäähdytyksen kysyntä nousi ensimmäisen kerran yli 200 GWh:n. Lisääntynyttä asiakkaiden määrää kuvaa asiakkaiden sopimustehon kasvu, joka on vuosittain ollut yli 10 prosenttia.
Kasvua selittää sekä olemassa olevien järjestelmien laajeneminen että myös uusien kaupunkien mukaan tulo. Viime vuonna kaukojäähdytystoiminta käynnistyi Jyväskylässä. Myös Kuopiossa kaukojäähdytyksen toimitukset ovat alkamassa.