Kaukolämmön fossiiliset polttoaineet siirtyvät historiaan: ”Kaukolämpö on jakelujärjestelmä ja palvelu taloyhtiöille”

Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Kaukolämpö vihertyy nopeasti muun muassa asentamalla lämpöpumppuja hukkalämpöjen hyötykäyttöön. Uusiutuvien energialähteiden osuus vaihtelee paikkakunnittain, mutta kaikilla kaukolämpöyhtiöillä on suunnitelma, kuinka fossiilisista polttoaineista päästään. Kaukolämmön tuotannon muutokset eivät vaadi verkoston taloyhtiöiltä mitään toimenpiteitä. 

Energiateollisuus ry:n mukaan kauko­lämmöllä oli 46 prosentin osuus asuin- ja palvelurakennusten lämmitysmarkkinasta vuonna 2019. Sähkölämmityksen osuus oli 17 prosenttia, lämpöpumppujen 16, puun 13 ja öljyn 7 prosenttia. Vuonna 2019 valmistuneista kerrostaloista 95 prosenttia liitettiin kauko­lämpöön.

Energiamurroksen keskellä taloyhtiöt miettivät lämmitys- ja jäähdytysratkaisujaan – varsinkin nyt, kun energiatehokkuuden lisäämiseksi on tarjolla tuntuvaa tukea Aralta vielä parin vuoden ajan, ja öljylämmittäjien on mahdollista saada omaa tukeaan lämmitystavan muuttamiseksi. 

Kaukolämpö on yleisin lämmitysmuoto, mutta mielikuva sen ympäristöystävällisyydestä ja kestävän kehityksen mukaisuudesta on vähintään sumea. Kaukolämpöuutiseen liitetään usein kuva kivihiilikasasta, vaikka uusimmat uutiset kertovat jostain muusta. Helsingissä kahvi­paahtimon hukkalämpö otetaan talteen lämmittämään tuhatta kerrostalokaksiota, Paimiossa suunnitellaan asvalttiaseman hukkalämmön siirtämistä asuntojen lämmitykseen. Vantaan Energia aikoo luopua fossiilisista poltto­aineista vuoteen 2026 mennessä, Uudessakaupungissa kaukolämpö on lähes 100-prosenttisesti fossiilitonta jo ensi vuonna.

Energiateollisuuden tilastojen mukaan vuodesta 2009 vuoteen 2019 kaukolämmön tuotannossa on uusiutuvien polttoaineiden osuus nousi 17,5 prosentista 42 prosenttiin ja hukka­lämpöjen hyötykäytön osuus 2,5 prosentista 10 prosenttiin. Samalla kaukolämpötuotannon hiili­dioksidipäästöt laskivat 37 prosenttia.

Vuonna 2019 kaukolämpöä hyödyntävistä kunnista 70 prosenttia tuotti lämmön uusiutuvilla polttoaineilla tai hyödyntämällä hukkalämpöjä, selviää Energiateollisuuden tilastoista. Uusiutuvia polttoaineita ovat muiden muassa metsän korjuujätteet, sahojen sivuvirrat ja biojätteet. Viime vuonna kaukolämmön tuotannosta noin 50 prosenttia perustui uusiutumattomiin eli maakaasuun, kivihiileen, öljyyn tai turpeeseen.

Katja Kurki-Suonio. Kuva: FinDHC

Monta tapaa muuttua

Kaukolämmön muuttumiseksi kestävän kehityksen mukaiseksi tarvitaan monia energia­lähteitä. Fossiilisia polttoaineita vaihdetaan uusiutuviksi, ja lämpöpumput otetaan käyttöön hukkalämpöjen hyödyntämiseksi. Ratkaisut ovat erilaisia eri paikkakunnilla. 

– Julkisuudessa näkyy Helsingin suuri osuus koko Suomen kaukolämpömarkkinasta. Hiili­kasat ovat ihmisten mielissä, vaikka vuonna 2019 yli puolet suomalaisesta kaukolämmöstä tuotettiin uusiutuvista energialähteistä tai hukka­lämpöjä hyödyntämällä. Suurimmassa osassa kuntia kivihiiltä ei ole käytetty koskaan kaukolämmön tuotannossa. Silti niidenkin kaukolämpöasiakkaat saattavat ottaa esille halunsa päästä eroon kivihiilestä, Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnan­johtaja Katja Kurki-Suonio toteaa. FinDHC:ssä on mukana 50 kaukolämpöyhtiötä. Lisäksi yhdistykseen kuuluu alan laite- ja järjestelmätoimittajia sekä yksityishenkilöitä.

– Kaukolämpötoiminnassa on tehty paljon kestävän kehityksen mukaisuuden eteen ja lopullekin on suunnitelma. Maakaasua ja turvetta käytetään edelleen jonkin verran, mutta kaikilla kaukolämpöyhtiöillä on suunnitelma fossiilisista polttoaineista luopumiseksi. Niillä on tiedossa vuosiluku, jolloin fossiiliset polttoaineet on korvattu, Kurki-Suonio sanoo.

– Muutosnopeus on suuri. Vuoden 2019 tiedot ovat monen kaukolämpöyhtiön kohdalla vanhaa tietoa, kun tuotantoon on ennätetty jo ottaa uusiutuvat lähteet, Kurki-Suonio toteaa ja kannustaa taloyhtiöitä ottamaan yhteyttä omaan kaukolämpöyhtiöön ja kysymään sen tilannetta ja suunnitelmia. 

Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön
Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja lämmönjakolaitteiden käyttämän sähkön
Puu: sisältää myös kiukaiden käyttämän puun
Lähde: Energiateollisuus

Verkoston vahvuus

Katja Kurki-Suonion mukaan kaukolämpö­verkosto mahdollistaa kiertotalouden ratkaisuja yksittäistä kiinteistöä laajemmin. Toisen kiinteistön ylimääräinen lämpö siirtyy toisen kiinteistön tarpeeseen kaukolämpöverkostoa pitkin.

– Kaukolämpö on jakelujärjestelmä ja palvelu asiakkaille. Kaukolämpöinfra on rakennettu pitkäikäiseksi: sitä huolletaan ja se on muuntautumiskykyinen, eli lämmön tuotantomuoto voi vaihtua, Kurki-Suonio toteaa.

– Asiakkaiden kannalta kaukolämmössä on hienoa mahdollisuus vaihtaa lämmönlähde uusiutuvaksi ilman, että heidän tarvitsee tehdä mitään. Vihreitä kaukolämpötuotteita on jo nyt myynnissä, niissä kaukolämmön tuottaja myy  tuotantonsa vihreää osuutta alkuperätakuilla.

Katja Kurki-Suonion mukaan älykäs energia­järjestelmä tarkoittaa kaukolämmössä, että verkostossa on aiempaa vähemmän häviötä ja kaikki hukkalämmöt saadaan paremmin hyötykäyttöön. Samalla taloyhtiöiden energiaremonttien myötä niiden energiatehokkuus paranee eli ne tarvitsevat vähemmän lämmitysenergiaa.

Tulevaisuuteen kuuluvat kaukolämmön hybridiratkaisut, joissa kaukolämpöasiakas tuottaa osan lämmitysenergiasta itse ja tarvittaessa syöttää ylimääräisen lämmön kaukolämpöverkkoon.

Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

Helppo ratkaisu – entä hinta?

Katja Kurki-Suonio sanoo, että taloyhtiön kannalta kaukolämpö on helppo, huoleton ja toimintavarma lämmitysmuoto. 

– EU-tasolla haaveillaan osana ilmastoratkaisua, että lämmityksestä hoidettaisiin 50 prosenttia kaukolämpönä, ja Suomi on jo siinä.  Maailmalla kaukolämpöä tarjotaan suurissa kaupungeissa, meillä sitä saa pienemmissäkin taajamissa.

Kurki-Suonio toteaa, että lämmitysjärjestelmän vaihto pois kaukolämmöstä on iso investointi ja kaikkien laitteiden valmistukseen käytetään energiaa ja luonnonvaroja.

– Kaukolämpöyhtiöillä on vastuu lämmön toimitusvarmuudesta ja palveluna tarjotaan huolenpitoa myös asiakkaan lämmönjakokeskuksesta niin, että säädöt ovat kohdallaan ja mahdolliset vuodot huomataan ja korjataan viivytyksettä. Jos haluaa itse tuottaa oman lämmityksensä, vastuu siirtyy kaukolämpöyhtiöltä taloyhtiölle.

– Ennen lämmitysjärjestelmän vaihtoa on hyvä selvittää kiinteistön lämmönkäytön nyky­tilanne: paljonko lämpöä kuluu, pitäisikö lämmitys- tai ilmanvaihtojärjestelmää säätää tai tehdä rakenteisiin tiivistystä? Asiantuntijan avulla usein jo säädöillä saadaan energiasäästöjä ja lisää asumismukavuutta olemassa olevaankin järjestelmään.

Kaukolämmön hinta tulevaisuudessa huolettaa taloyhtiöitä. Myös siksi oma lämmön­tuotanto tuntuu houkuttelevalta.

– Kaukolämmön hinta on ollut aika vakaa. Vuonna 2011 tuli fossiilisille polttoaineille isot veronkorotukset, ja se heijastui kaukolämmönkin hintaan. Kaukolämpöyhtiö on usein kunnan omistama, ja siksi kunnan taloudellinen tilanne voi vaikuttaa kaukolämmön hintaan. Hinta muodostuu useista tekijöistä ja vaihtelee paikkakuntakohtaisesti: jossain laskee hieman, jossain nousee hieman, Katja Kurki-Suonio sanoo. Hän uskoo, että uusiutuvien energialähteiden ja hukkalämmön hyötykäytön lisääntymisen myötä kaukolämmön hinta laskee ja erilaiset hinnoittelumallit kehittyvät.

– Ja lämmitysmarkkinoilla on kilpailua, mikä pitää hinnat kurissa.

Nevelin kaukolämmöstä pian 75 prosenttia uusiutuvilla

Suomessa on kaikkiaan noin 120 kaukolämpöyhtiötä. Yksi niistä on vuonna 2019 aloittanut Nevel Oy. Nevelin omistaja Vapo on julkistanut myyvänsä Nevelin ranskalaiselle investointiyhtiö Ardianille. Kauppa tarvitsee vielä kilpailuviranomaisen hyväksynnän. Suomessa, Ruotsissa ja Virossa toimivalla Nevelillä on 130 energiantuotantolaitosta ja 40 kaukolämpö­verkkoa. Nevelin liikevaihto on 100 miljoonaa euroa.

Suomessa Nevelillä on kaukolämpöverkot 16 paikka­kunnalla, muiden muassa Forssassa, Karkkilassa, Petäjävedellä ja Sotkamossa. 

Clas Blomberg

– Nevelin kaukolämmöstä tuotetaan ensi vuonna 75 prosenttia uusiutuvilla. Meillä on useita uusiutuvien lämmönlähteitä. Hyödynnämme sivuvirtoja: metsäteollisuuden metsätähteestä puruja ja kuorta sekä puuta eri muodoissa. Otamme hukkalämpöjä talteen lämpöpumpuilla ja hyödynnämme myös savukaasupesureita, Nevelin kuntainfrastruktuurista ja tuotannosta vastaava johtaja Clas Blomberg kertoo.

Blomberg toteaa, että 100-prosenttisesti uusiutuva kauko­lämpö on teknisesti mahdollista jo nyt, mutta siihen menee vielä aikaa.

– Kulutushuiput katetaan fossiilisilla kuten öljyllä, kaasulla, hiilellä ja turpeella. Ne voisi korvata biokaasulla, mutta siitä tulee lisäkustannuksia. Meillä on suunnitelmia kulutushuippujen kattamiseksi vihreästi. Viimeinen prosentti täysin uusiutuvasta kaukolämmöstä on yllättävän kallis – onko sillä prosentilla merkitystä, jos kaukolämpö on 99-prosenttisesti uusiutuvaa? 

Blomberg muistuttaa, että uusiutuva kaukolämpö ei aiheuta mitään ongelmia tai muutos­tarpeita taloyhtiön pannuhuoneeseen.

Nevelissä pilotoidaan suurille asiakkaille uutta kauko­lämmitys- ja kaukojäähdytysratkaisua, jossa yhdistyy kaukolämmön ja lämpö­pumppujen hyvät puolet. Lisäksi yhtiössä satsataan lämmön­ohjauksen älyratkaisuihin. 

Blombergin mukaan energiatehokkuuteen ja päästöttömyyteen tarvitaan fiksuutta sekä energian tuotantopäässä että asiakaspäässä. Koneellisen ilmanvaihdon kaukolämpötaloon voi olla järkevää asentaa esimerkiksi poisto­ilman lämpöpumppu. Nevel lisää kaukolämpö­järjestelmän fiksuutta muun muassa pienentämällä lämpöhäviöitä säätämällä menoveden lämpötilaa. 

– Lisäksi tarjoamme asiakas­portaalia, joista voi seurata omaa kulutusta ja nähdä mahdolliset energiansäästömahdollisuudet.

Clas Blomberg kannustaa taloyhtiöitä olemaan yhteydessä omaan kaukolämpöyhtiöön ja kysymään mahdollisuuksia energian­säästöön ja uusiutuvan energian lisäämiseen.

– Ei ole vain yhtä ratkaisua, energiatehokkuuteen päästään monin keinoin. Taloyhtiö ei ole yksin, olemme mielellään mukana.

Teksti: Jaana Ahti-Virtanen