Kaukojäähdytys harkittavaksi, mutta tiedonpuute vaivaa

Suurkiinteistöjen omistajat janoavat tietoa kaukojäähdytyksestä etenkin 5 vuoden perspektiivillä, koska monia taloteknisiltä järjestelmiltään vanhentuneita kiinteistöjä, kauppakeskuksia, sairaaloita ynnä muita on pakko peruskorjata. Lisäksi LEED- ja muut ympäristösertifikaatit antavat mahdollisuuden omistajia ja ylläpitäjiä etsimään, toteuttamaan ja ylläpitämään entistä energiatehokkaampia ja ympäristöystävällisimpiä ratkaisuja tulevaisuudessa.

Kiinteistöjen jäähdytystarvetta tulevaisuudessa tutkinut tutkimusjohtaja Jorma Puttonen Global Research & Data Services sanoo, että paikallisilla energiayhtiöillä olisi juuri nyt erinomainen paikka tarjota suurkiinteistönomistajille heidän kaipaamaansa tietoa ja ratkaisuja – osoittaa asiakkaille, mihin suuntaan ollaan menossa ja opastaa heitä heidän kiinteistökantansa kannalta oikeisiin valintoihin.

– Asiakkaat janoavat nimenomaan konkreetista tietoa, mitä on tarjolla. Lisäksi he haluavat tietoa heitä palvelevista kokonaisratkaisuista yksittäisten laitteiden tai järjestelmien markkinoimisen sijaan, Puttonen nostaa yhtenä tärkeänä, nimenomaan paikallisiin energiayhtiöihin kohdistuvana toiveena 201:n vastaajan näkemyksenä.

Paikallisten energiayhtiöiden tehtäväksi Puttonen ehdottaa myös suunnittelijakunnan tietämyksen lisäämistä kaukojäähdytyksen ratkaisuista ja hyödyistä.

– Suunnittelijoiden pitäisi olla näistä tekniikoista jo nyt hyvin informoituja, koska jos esimerkiksi kaukojäähdytystä ei ole piirretty suunnittelupapereihin, sitä ei uudisrakennuksiin tehdä, eikä peruskorjattaviinkaan, Puttonen muistuttaa.

Minkälaisia jäähdytysratkaisuja nyt käytössä?

Vastausten perusteella kiinteistöjen jäähdyttämisessä käytetään nykyisin esimerkiksi ilmalämpöpumpuilla tai kompressoreilla toimivia vedenjäähdytyskoneita tai sitten jäähdyttäminen tehdään ilmanvaihdon kautta esimerkiksi glykolijärjestelmällä tai viilennyspalkeilla. Vain joillakin kiinteistönomistajilla on jo käytössä kaukojäähdytys.

Viilennystä käytetään ensisijaisesti liike- ja toimistorakennuksissa, asuinrakennusten viilentäminen on vielä varsin vähäistä. Suurimpana haasteena pidetään sitä, että lämpökuormien mitoitus on ollut aikanaan erilainen kuin nyt ja siksi monet tilat voidaan kokea liian lämpimiksi. EU-määräysten arvioidaan tuovan suuria muutoksia, jotka pakottavat uusiin investointeihin.

Asuinrakennuksiin kylmäjäähdytykseen arvioidaan tulevan tulevaisuudessa, mutta tällä hetkellä sen toteuttamista pidetään liian kalliina, etenkin olemassaolevissa rakennuksissa.

Ongelmana koetaan myös se, että kun kiinteistöt ovat vanhoja, esimerkiksi 1900- ja 1960 -lukujen välisellä aikakaudella rakennettuja, niihin ei ole alunperinkään suunniteltu jäähdyttämiseen tarvittaville laitteille tiloja. Niitä voi olla kiinteistöistä vaikea löytää.

Sekin nähdään ongelmana, että vaikka energiaystävällisyyteen pyritään, jäähdyttäminen kuluttaa paljon energiaa. Käyttötottumukset ovat ongelma siinä mielessä, että on vaikea löytää sopivia säätöjä: joko käyttäjät valittavat liiasta lämmöstä tai kylmyydestä. Myös jäähdytykseen käytettävien laitteiden oikea mitoittaminen voi olla vaikeaa ja valitaan tehottomia ratkaisuja.

Talotekniikka edellä tulevaisuuteen

Suurin osa vastaajista, 62 prosenttia, aikoo turvautua olemassa olevien rakennusten jäähdyttämisessä taloteknisiin järjestelmiin. Vastaajista vain 14 prosenttia kaavailee käyttävänsä kaukojäähdytystä ja 18 prosenttia ratkaisee jäähdytyksen toteuttamisen omana tuotantona.

– On selvää, että ratkaisuissa käännytään ensisijassa taloteknisten järjestelmien puoleen, koska sillä sektorilla toimivilla yrityksillä on valmiuksia palvella asiakkaita. Toinen selitys siihen, että kaukojäähdytys ei ole niin yleinen ratkaisu. Siihen ei ole suurimmassa osassa Suomea vielä toistaiseksi minkäänlaisia valmiuksia, Puttonen selittää vastausperusteita.

Omaan tuotantoon kiinteistöjen jäähdyttämisessä turvaudutaan mm. siksi, että kaukojäähdytystä ei alueella ole, energiansäästösyistä, tarvitaan huoneisto- tai tilakohtaisia ratkaisuja, kaukojäähdytys on tullut tarjolle vasta myöhemmin, mutta nykyisiin toteutettuna tulisi liian kalliiksi.

– Oman jäähdyttämisen perusteena on varmasti monella se, että silloin ei olla sidoksissa yhteen toimijaan tai riippuvaisia paikallisesta energiayhtiöstä. Kiinteistönomistajat kokevat, että jos kaukolämpö hankitaan omalta energiayhtiöltä, kaukojäähdytyksen suhteen ei enää oltaisi riippuvaisia samasta toimittajasta. Lisäksi tähän liittyy näkemys, että yhtä toimittajaa pidetään riskinä, Puttonen avaa vastauksia.

Koekaniineiksi ei haluta

Kiinnostusta kaukojäähdytyksen hyödyntämiseen kuitenkin tuntuu runsaasti löytyvän. – Nämä vastaukset osoittavat myös sitä, että he eivät ole tehneet vielä päätöksiä, mutta tarve kaukojäähdytyksenkin selvittämiseen on olemassa. Nyt pitäisikin kertoa, mitä hyvää kaukojäähdytyksessä on, minkälainen vaihtoehto se on ja mitä on tarjolla, Puttonen patistelee.

Kaukojäähdytystä pidetään taloudellisesti parhaana vaihtoehtona esimerkiksi keskustan kiinteistöissä, vaivattomana ja luotettavana, mutta samaan hengenvetoon korostetaan myös sitä, että sen pitää olla kustannustehokas ratkaisu pitkällä aikavälillä unohtamatta ympäristöystävällisyysnäkökulmaakaan. Saatavuus ja kustannukset ratkaisevat hankinnassa.

Syinä, miksi jäähdytysratkaisuja ei olemassa oleviin rakennuksiin suunnitella, ovat esimerkiksi aravarahoitteisissa taloissa kustannukset liian kalliita, vanhoissa rakennuksissa teknisiä esteitä tai on kyllä peruskorjattu taloja, mutta siinä yhteydessä ei ole nähty tarvetta lisätä jäähdytystä.

– Vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että on asiakkaita, jotka haluaisivat kokeilla kaukojäähdytystä ja ovat laskeneet, että ratkaisut olisivat jopa kustannustehokkaita. Ongelmaksi nousee kuitenkin se, ettei niitä ole tarjolla. Lisäksi osa vastaajista on sitä mieltä, etteivät halua uusien ratkaisujen koekaniineiksi.

– Koska puhutaan uudesta ratkaisuista, hintatason pitää pysyä maltillisena. Kiinnostus kaukojäähdytystä kohtaan on sen verran suurta, että energiayhtiöille se tarjoaisi hyvät liiketoimintamahdollisuudet tulevina vuosina. Maltillinen hinnoitteleminen on kuitenkin tässä avainasia ja se pitää ymmärtää.

Jos jäähdytetään, ajankohtainen 3-8 vuoden aikajanalla

Kiinteistönomistajista jopa 38 prosenttia on sitä mieltä, etteivät aio suunnitella mitään erityisiä jäähdytysratkaisuja uusiin kiinteistöihinsä. 32 prosenttia aikoo turvautua taloteknisiin järjestelmiin, 16 prosenttia jäähdytykseen omana tuotantona ja vain14 prosenttia kaukojäähdytykseen.

Jonkinlainen keskitetty järjestelmä olisi hyvä saada tai ehkä jopa kaukojäähdytys, mutta asia on ajankohtainen vasta 6-7 vuoden kuluttua. Silloin on tarkoitus tehdä joku mittava miljoonien peruskorjaus tai rakentaa kokonaan uutta, Puttonen kuvailee.

Tämä on yksi esimerkki siitä näkökulmasta, että kaukojäähdytys kyllä kiinnostaa, mutta sen toteuttamisen tarve on käsillä vasta muutamien vuosien päästä.

– Vastauksista käy ilmi sekin, että asiakkailla on varmasti 3-5 vuoden päästä paremmat valmiudet ja halu ottaa käyttöön uusia jäähdytysratkaisuja. He tarvitsevat kuitenkin niistä tietoa jo nyt, koska ratkaisujen toteuttaminen vie useita vuosia aikaa. Valmistelu on pitkäjänteistä ajatellen ihan kaavoitusta myöden, Puttonen muistuttaa.

– Vaikuttaa myös siltä, että asiakkailla on ammattitaitoa, mutta ei riittävästi resursseja siihen, että selvittäisivät omien kiinteistöjen mahdollisuudet hyödyntää kaukojäähdytystä esimerkiksi uusissa tai peruskorjattavissa rakennuksissa. Jos paneutuu tähän maailmaan, se on välittömästi pois jostakin muusta työstä.

– Koska tutkimus koskee suurta kiinteistökantaa, se osoittaa myös vastaajien henkisen tilan asian suhteen. He ovat odottavalla mielellä, Puttonen vielä pohtii muistuttaen, että kyse on pitkän aikavälin ratkaisuista – energiayhtiön kvartaali on 25 vuotta. Ja saman pituiselta vaikuttaa asiakkaidenkin toimintajänne, Puttonen toteaa.

***********************************

Kaukojäähdytyksen saatavuus

Kaukojäähdytystä on tällä hetkellä tarjolla kahdeksalla paikkakunnalla. Helsingissä kaukojäähdytystä ryhdyttiin tarjoamaan Helsingissä jo vuonna 1998 ja siellä toiminta on laajinta käsittäen sekä toimisto-, liike- että myös asuinkiinteistöjä.

Monissa kunnissa ja kaupungeissa kaukojäähdytystä on sovellettu esimerkiksi yksittäisiin kiinteistöihin, terveyskeskuksissa, sairaaloissa, arvorakennuksissa, jäähalleissa jne, mutta enenevässä määrin kaukojäähdytysverkosto mahdollistaa myös esimerkiksi uusien kerrostalojen liittämisen verkostoon.

Kaikkiaan kaukojäähdytystä tarjoavia kuntia on tällä hetkellä siis Helsingin ja Turun lisäksi Lahti, Lempäälä, Heinola (Vierumäellä) sekä Espoo, Tampere ja Pori, jotka toteuttivat kaukojäähdytysratkaisuja viimeisimpinä eli vuonna 2012.

_________________

Teksti: Riina Takala

Artikkeli on julkaistu helmikuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 2/2014.