Kattoremontti ohitti ikkunaremontin

Pajamäentie 1, 3 ja 5:n kolme rakennusta ovat historialtaan ja luonnoltaan mielenkiintoisen Patterimäen laidassa. Pajamäki on Länsi-Helsingissä, taustalla häämöttää Espoon Leppävaara.

Länsihelsinkiläinen taloyhtiö oli aloittamassa ikkunaremonttia kolmessa talossaan, kun kattojen kuntotutkimus paljasti, että katoille pitää tehdä jotain ja pian. Kattomateriaalia ei vaihdeta: uudetkin katot ovat konesaumattua peltiä. Kattojen lämmöneristävyyttä ja tuulettumista parannetaan.

Asunto Oy Pajamäentie 1, 3 ja 5 sijaitsee Pajamäessä Helsingin kaupungin 11 000 neliön vuokratontilla. Taloyhtiön kolme 4-kerroksista asuinrakennusta valmistui vuonna 1958. Niissä on yhteensä 108 huoneistoa, joista taloyhtiö omistaa yhden 48-neliöisen kaksion. Rakennukset on liitetty kaukolämpöverkkoon, ja niiden ilmanvaihdossa on koneellinen poisto.

Taloyhtiössä on kunnostettu julkisivuja vuonna 2007 ja putkiremontti tehtiin vuosina 2009–2010. Alkuperäisiä konesaumattuja peltikattoja huoltomaalattiin vuonna 2004 ja kattojen reunoja korjailtiin vuonna 2012.

Yhtiökokous päätti ilman hallituksen esitystä korjata ensin katon ja siirtää ikkunaremonttia, hallituksen puheenjohtaja Kristiina Merikukka kertoo. Kuva: Jaana Ahti-Virtanen

– Katon reunaosia paikkapinnoittanut urakoitsija ajautui konkurssiin, ja kun paikkapinnoitteen paloja alkoi leijua pihamaalle, työn korjaajaa ei ollut, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Kristiina Merikukka kertoo.

– Vuonna 2016 tehtiin ensimmäinen kattojen kuntotutkimus ja silloin todettiin, että vesikatot ovat huonossa kunnossa ja ne on korjattava viiden vuoden sisällä. Vuonna 2018 tehtiin toinen tutkimus, joka mukaan katoissa oli muun muassa ruostevaurioita ja tiiveysongelmia läpivienneissä. Yläpohjan rakenteet olivat tutkimusten mukaan kuivat ja muutenkin kunnossa, projektinjohtaja Juha Vatanen SKH Isännöinti Oy:stä sanoo.

Kohteeseen saatiin paljon tarjouksia, koska rakennukset ovat selkeitä ja ympärillä on tilaa työskennellä, projektinjohtaja Juha Vatanen toteaa.

Taloyhtiöllä oli valmiina suunnitelma alkuperäisten ikkunoiden korjaamiseksi, ja urakkakilpailutuksesta oli tarkoitus päättää vuoden 2018 yhtiökokouksessa. Siksi hallitus ei tuonut kokoukseen ehdotusta katon korjaamiseksi vaan ainoastaan kertoi katon kuntotutkimuksen tulokset.

– Ne kuultuaan yhtiökokous päätti ilman hallituksen esitystä tehdä vaihdon: korjataan ensin katto ja ikkunat myöhemmin, Kristiina Merikukka sanoo.

– On isompi haitta, jos katto pettää. Ikkunat ovat vuodelta 1958 ja umpipuuta, kyllä niillä vielä pärjätään, Merikukka toteaa.

Taloyhtiö kilpailutti kattoremontin toteutussuunnittelun, valvonnan ja urakoinnin. Tarjouksia tuli useita, urakoinnistakin oli kiinnostunut kymmenisen yritystä. Kiinnostukselle on syynsä.

– Kohteessa on isot pinta-alat, ympärillä on tilaa ja tekeminen on suht´ suoraviivaista, kun rakennukset ovat melko identtisiä, projektinjohtaja Vatanen toteaa.

Kattojen korjaushanke ei tarvinnut rakennuslupaa, koska katot uusitaan entisenlaisiksi: uusikin vesikate on harmaata konesaumattua peltiä. Uutta on se, että kate on jo valmiiksi tehtaassa maalattua.

Ei yhtään liian aikaisin

Taloyhtiö valitsi tarjousten ja haastattelujen jälkeen kattoremontin suunnittelijaksi Rakennuttajakaari Oy:n. Vastaava suunnittelija on ollut insinööri (AMK) Tuomas Pakka. Saman firman insinööri (AMK) Henry Nordensved teki rakennesuunnittelun.

1950-luvun lopun asuinrakennuksien arkkitehtuuri ja rakennustekniikka ovat tuttuja Pakalle, jolla on 20 vuoden kokemus korjausrakentamisesta.

– Pajamäentie 1, 3 ja 5 on aikakaudelleen tyypillinen kiinteistö. Poikkeavaa on vain taloyhtiön suuri koko, Pakka toteaa.

Vaikka taloyhtiön kattojen kunto oli selvitetty, suunnittelija meni paikalle tekemään omat tutkimuksensa suunnittelun pohjaksi. Kattojen tekninen käyttöikä oli Pakan mukaan lopussa, vaikka mitään dramaattista ei vielä ollut sattunutkaan.

– Sellaista ei tarvitse jäädä odottamaan; vesikattoremontti on syytä tehdä ennen vesivuotoja.

– Taloyhtiöiden kannattaa tehdä kunnolliset vesiselvitykset, että tiedetään, mitä tarvitsee tehdä. Lisäksi koko kiinteistönhoidon pitää olla ennakoivaa ja kokonaisvaltaista. Taloyhtiöllä pitää olla ajantasainen kuva kiinteistönsä rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien tilasta, Tuomas Pakka sanoo.

Taloyhtiöiden kannattaa tehdä kunnolliset esiselvitykset, että tiedetään, mitä tarvitsee tehdä, suunnittelija Tuomas Pakka sanoo.

Pieni urakoitsija

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Kristiina Merikukka sanoo, että hankkeen selkeydestä huolimatta saaduissa urakkatarjouksissa hintahaitari oli erittäin suuri: pienin tarjous oli 400 000 euroa, suurin 900 000 euroa. Kattoremontti rahoitetaan lainalla. Kolme urakoitsijaa ylsi urakkaneuvotteluihin. Urakoitsijaksi valittiin pääkaupunkiseudulla toimiva Peltisepänliike Puolakka & Sassi Oy. Kyseessä on pienehkö yritys: kahden omistajan lisäksi kattotöitä tekee 4–6 ammattilaista.

– Urakoitsijan valintaan vaikutti varmasti hinta mutta myös yrityksen pienempi koko: kun samat henkilöt ovat mukana urakkaneuvotteluissa ja työmaatehtävissä, tieto sovitusta siirtyy varmemmin myös työmaalle, projektinjohtaja Juha Vatanen sanoo.

Hallituksen puheenjohtaja Kristiina Merikukka on samaa mieltä. Hän kiittää myös urakoitsijan asiantuntemusta tarjousta tehdessä, vakuuttavuutta ja hyviä referenssejä. Valvojaksi valittiin Rakennuttajakaari Oy. Valvojana toimii insinööri (AMK) Seppo Särkijärvi.

– Valvoja on samasta suunnittelutoimistosta kuin toteutussuunnittelun tekijä. Tässäkin tiedon siirtyminen toimijoiden välillä on tärkeää: valvojan on helppo kysyä toteutuksen ja suunnittelun eroista, Juha Vatanen sanoo.

Tuomas Pakan mukaan suunnittelijan ja valvojan oleminen samassa yrityksessä helpottaa molempien työtä.

– Se myös vähentää suunnittelijan tarvetta käydä työmaalla, mistä syntyy tilaajalle kustannussäästöä, Pakka toteaa.

Kattourakka käynnistyi maaliskuun lopussa vanhojen peltikatteiden purulla ruodelaudoitukseen asti ja vanerityyppisen puukuitulevyn ja aluskatteen asennuksella vanhojen ruodelaudoitusten päälle.

7 kuukauden urakka

Kattojen korjaushanke ei tarvinnut rakennuslupaa, koska katot uusitaan entisenlaisiksi: harmaata konesaumattua peltiä. Asukkaiden ei tarvitse lähteä kodeistaan remontin vuoksi, mutta meluhaittaa on tiedossa ja kaikkien pitää muistaa, ettei seinien vierustoilla saa kulkea.

Kattourakkaan sisältyy vanhojen peltikatteiden purku ruodelaudoitukseen asti ja vanerityyppisen puukuitulevyn ja aluskatteen asennus vanhojen ruodelaudoitusten päälle.

Urakoitsija ei huputa rakennuksia remontin ajaksi, vaan vanhaa kattoa puretaan vain niin vähän kerrallaan, että sateen sattuessa vesi- ja aluskatteetta olevan alueen pystyy nopeasti peittämään pressuilla.

Katoille asennetaan peltikate, uudet lumiesteet, kattokulkusillat, lapeportaat ja tasoerotikkaat, vaakakourut ja syöksytorvet sekä niiden saattolämmitys.

Läpivientien tiivistykset ja pellitykset uusitaan, viemärien tuuletusputket saavat pakkasmanttelit ja tarvittaessa yläpohjatilassa kulkevat tuuletusputket lämpöeristetään. Yläpohjaan lisätään eristystä puhallusvillalla ja eristekerroksen yläpuolelle asennetaan kulkusillat, jollaisia siellä ei ennen ollut.

Urakka-aika kolmen talon kattoremontille on yhteensä seitsemisen kuukautta. Työt alkoivat maaliskuun loppupuolella, ja valmista pitäisi olla viikolla 41, lokakuun puoliväliin mennessä.

Urakoitsija ei huputa rakennuksia remontin ajaksi, vaan vanhaa kattoa puretaan vain niin vähän kerrallaan, että sateen sattuessa vesi- ja aluskatteetta olevan alueen pystyy nopeasti peittämään pressuilla.

Aluskate ja alipainetuulettimet uutta

Loivaharjaisten rakennusten peltikatteiden alla ei ollut aluskatetta, aikakautensa rakennustavan mukaan. Remontissa aluskate laitetaan.

– Se on nykymääräysten mukaista. Rivipeltikatteesta syntyy kondenssikosteutta, jonka aluskate ottaa vastaan. Samoin, jos pelti rikkoutuu esimerkiksi lumitöiden yhteydessä, aluskate suojaa rakenteita, Tuomas Pakka kertoo.

Kattorakenteiden tuulettumista parannetaan remontin yhteydessä yläpohjaan asennettavilla alipainetuulettimilla; sekin ratkaisu on nykyisten rakentamismääräysten mukainen. Tuulettimien tuuletusputki viedään aluskatteen ja harjapellin läpi.

– Ulkovaipan tuuletus on aina syytä pitää kunnossa. Joskus rakenteet kuitenkin kastuvat, ja niiden täytyy päästä kuivumaan, Tuomas Pakka sanoo.

Puhallusvillan lisääminen ullakkotilaan parantaa ylä pohjan lämmöneristystä. Puhalluseristeenä voi olla kivivillaa tai puu kuitu- eli selluvillaa. Suunnittelija suositteli tähän kohteeseen puukuituvillaa, koska se on hänen mukaansa kosteusteknisesti hyvin toimiva ja edullinen tuote.

– Lisäeristämisestä toivotaan olevan iloa niihin yläkerran asuntoihin, joissa on valitettu kylmyydestä, hallituksen puheenjohtaja Kristiina Merikukka sanoo.

Ensimmäinen kolmesta rakennuksesta sai uuden katteensa viikon etuajassa toukokuun puolivälissä. Koko urakka on valmis lokakuun puoliväliin mennessä.

Vesikatossa väri valmiina

Rivipeltikatetta ei ollut Pakan mukaan mitään syytä vaihtaa toiseksi materiaaliksi.

– Kaikilla kattomateriaaleilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Korjausten yhteydessä pitää kunnioittaa rakennuksen ja alueen yleistä arkkitehtuuria.

Perinteisesti rivipeltikatto uusittaisiin sinkityllä pellillä, joka maalattaisiin ensimmäisen kerran parin vuoden päästä asennuksesta. Niin suunniteltiin Pajamäentie 1, 3 ja 5:ssäkin.

– Urakoitsijan ehdotuksesta ja suunnittelijan hyväksynnällä materiaaliksi valittiin kuitenkin tehdasmaalattu 0,6 millimetrin paksuinen konesaumattu pelti. Katto tulee kerralla valmiiksi, sitä ei tarvitse urakoitsijan erikseen tulla maalaamaan, ja jatkossa riittää normaali katon huolto, Juha Vatanen kertoo.

– Perinteinen sinkitty pelti ja sen maalaus myöhemmin sopii erityisesti, kun katossa on paljon jiirejä ja tasoeroja. Niitä tehdessä valmiiksi pinnoitetun pellin pinnoite voi vaurioitua ja sitä pitää sitten korjailla. Tässä tapauksessa katot ovat simppeleitä, joten valmiiksi maalipinnoitettu on tähän hyvä ratkaisu, Tuomas Pakka toteaa.

Teksti Jaana Ahti-Virtanen | Kuvat Vesa Voitto Sakari