Kattojen korotus kohotti lahtelaisen Asunto-osakeyhtiö Kisamajan yleisilmettä. Kattoremontin lisäksi taloyhtiössä uusittiin ikkunat sekä terassi- ja ulko-ovet, siirryttiin koneelliseen poistoilmanvaihtoon sekä kunnostettiin varastorakennusten julkisivut.
Lahden Riihelän kaupunginosassa sijaitseva As Oy Kisamaja on valmistunut vuonna 1978. Samaisena vuonna alueella järjestettiin asuntomessut. Taloyhtiössä on yhdeksän paritaloa ja kolme rivitaloa. Huoneistoja on yhteensä 30, joista 18 on kaksi- ja 12 yksikerroksisia.
Talojen alkuperäinen kattomalli oli loiva harjakatto, joka oli väriltään punertava. Peltikatteen pinnoite oli uusittu 1980-luvun loppupuolella. Katoissa ei ollut räystäitä, mikä aiheutti talojen vierustoihin kosteusongelmia ja oli yhtenä syynä remontin toteuttamiseen.
Kattoremontin tarpeen arvio oli merkitty taloyhtiön viisivuotissuunnitelmaan. Vaihtoehtoja puntaroitaessa kattojen uusiminen katsottiin paremmaksi ratkaisuksi kuin vanhojen kattojen korjaaminen.
As Oy Kisamaja päätti enemmistön päätöksellä kattojen uusimisesta keväällä 2017, jolloin hanketta lähdettiin viemään eteenpäin.
Hankkeen rakennuttajatehtäviin valittiin Rakennuttajatoimisto Rantatupa Oy, pääurakoitsijaksi Suomen KattoCenter Oy sekä ikkunoiden ja ovien toimittajaksi Kaskipuu Oy. Koko urakan hinta oli 800 000 euroa.
Remonttiprojektissa olivat mukana niin rakennesuunnittelija, sähkösuunnittelija, ilmastointisuunnittelija kuin arkkitehtikin. Koska kohde sijaitsee lähellä asuntomessualuetta, asetti tämä omat reunaehtonsa suunnittelulle. Arkkitehti selvitti rakennusvalvonnan kanssa, mitkä värit ja mallit ovat sallittuja, jotta alueen alkuperäisluonne säilyy.
Uudesta kattomateriaalista käytiin keskustelua. Suunnitelmiin merkitty huopa ei ollut taloyhtiön hallituksen mieleen, ja niinpä se päätettiin vaihtaa peltiin. Uusissa katoissa on harmaa lukkosaumakate.
Remontti alkoi kesäkuussa 2017, ja varsinainen kattoremontti kesti kolme kuukautta. Samassa yhteydessä tehdyt muut remontit eli ilmanvaihdon uusiminen, ikkunoiden ja ulkoovien vaihtaminen sekä ulkovarastojen panelointi saatiin päätökseen lokakuussa 2017.
Uutta kattopintaa 2300 neliötä
Uutta kattopinta-alaa tehtiin yhteensä 2 300 neliömetriä. Projektipäällikkö Timo Arttola Suomen KattoCenter Oy:stä kertoo kattoryhmien edenneen talo kerrallaan.
– Ensimmäiselle katolle tehtiin malliasennus. Vanha kattorakenne paljastui yksityiskohtineen, joihin voitiin jatkossa varautua etukäteen. Seuraavilla katoilla työ sujuikin helpommin, hän toteaa.
Kattojen vanhat, lähes 40 vuotta palvelleet puuosat olivat hyvässä kunnossa. Niitä ei tarvinnut uusia, mutta kiinnityksiä jouduttiin parantamaan. Uuden katon korotus kiinnitettiin vanhaan yläpaarteeseen ja samalla kattoon saatiin tehtyä räystäät. Kokonaisuudessaan katto korottui noin 150 millimetriä, mutta uusien otsa- ja peitelautojen ansiosta korotusta ei huomaa.
Talojen energiatehokkuutta kasvatettiin asentamalla katoille 50 millimetrin tuulensuojavillat. Katon korotuksen ansiosta myös katon tuuletusta saatiin parannettua, mikä vähentää katon ongelmana ollutta jäätymistä. Lisäksi vanhat eristemateriaalit käytiin läpi ja puutteet korjattiin.
Katoilla mellastaneet oravat olivat saaneet tuhoa aikaan. Tämän estämiseksi jatkossa laitettiin muun muassa räystäisiin pieneläinverkot.
Katoille asennettiin myös uudet kattoturvatuotteet: kattosillat, lumiesteet sekä seinä- ja lapetikkaat, jotka vastaavat tämän päivän turvallisuusmääräyksiä. Niin ikään vesikourut ja syöksytorvet uusittiin, jotta sadevesijärjestelmä toimii asianmukaisesti.
Remontti eteni aikataulussa. Sateinen kesä aiheutti urakointiin omat haasteensa, mutta katot saatiin valmiiksi ennen syksyn runsaita sateita.
Taloyhtiön hallituksen mielestä remontti sujui hyvin eikä ongelmia juuri esiintynyt. Muutama asia tuli matkan varrella yllättäen vastaan, minkä vuoksi jouduttiin miettimään alkuperäisistä suunnitelmista poikkeavia toimenpiteitä. Nämä koskivat muun muassa puuttuvia sadevesikaivoja ja sadevesirännien suppiloiden kokoa.
Huippuimurit ja korvausilmaventtiilit
Kattoremontin yhdessä asuntoihin asennettiin huippuimurit. Taloissa oli aikaisemmin painovoimainen ilmanvaihto.
– Ilmanvaihto uudistui kokonaisvaltaisesti. Koneellisen poistoilman lisäksi siihen vaikuttaa uudet puu-alumiini-ikkunat, joiden karmissa on korvausilmaventtiili, Timo Arttola kertoo.
Uudet ikkunat, terassien ovet ja ulko-ovet noudattelevat vaaleanharmaata värimaailmaa.
Talojen ulkovarastot olivat nähneet parhaat päivänsä; niiden punertava julkisivu oli haalistunut vuosien mittaan. Ulkovarastojen paneloinnit uusittiin ja maalattiin vaaleanruskeaksi. Lisäksi niihin asennettiin lain vaatimat palosuojalevyt.
Paloturvallisuus kasvoi koko taloyhtiössä, kun huoneistoihin asennettiin uudet palovaroittimet. Taloyhtiö selvisi hallituksen mielestä remontista pääosin ilman suurempia harmeja. Laaja ja pitkäkestoinen remontti aiheutti toki etenkin ääntä pihaympäristöön.
Viestintä oli tärkeässä roolissa. Urakoitsijat ilmoittivat asukkaalle hyvissä ajoin ennakkoon, milloin asuntokohtainen vanhan katon poisto, uuden katon tai ikkunoiden ja ovien asennus oli ajankohtaista. Asukkaat osasivat siten varautua tilanteeseen ja tarvittaessa lähteä evakkoon, pois pahempien paukkeiden alta.
Arttola kiittelee yhteistyötä taloyhtiön hallituksen, isännöitsijän ja valvojan kanssa.
– Taloyhtiö osallistui aktiivisesti remontin kulkuun ja hanketta vietiin yksituumaisesti eteenpäin.
Taloyhtiön hallitus on samoilla linjoilla ja on remontin lopputulokseen tyytyväinen. Urakoitsijoiden joustavuus helpotti huomattavasti remontin sujuvuutta.
TEKSTI IRENE MURTOMÄKI | KUVAT MARKUS HÄNNINEN / LAHDEN PANORAAMAPALVELU