Lisäkerroksen rakentaminen tamperelaisessa Asunto Oy Heinäpuistossa lähestyy loppusuoraa. Uuteen kerrokseen tulee kahdeksan uutta asuntoa. Samalla taloyhtiö saa kaivatut hissit ja uuden katon.
Viisikerroksinen vuonna 1928 rakennettu talo sijaitsee Tampereen Amurissa, muutaman vuoden päästä valmistuvan ratikkareitin varrella.
Tammikuussa alkanut rakennusoperaatio käynnistyi tekemällä kellariin uusia varastoja, joihin asukkaiden piti tyhjentää ullakkovarastojen tavarat.
Ullakon purku alkoi maaliskuussa ja toukokuusta lähtien rakennettiin jo uutta. Kohde on valmis maaliskuussa 2020. Ulkoapäin näyttää siltä, että lisäkerroksia tulee kaksi.
‒ Oikeastaan rakennamme puolitoista kerrosta lisää, käytännössä yksi lisäkerros plus parvi, kertoo vastaava työnjohtaja Henrik Pöyri.
Sujuvasti edennyt prosessi
Lisärakentamista on valmisteltu vuodesta 2009 saakka. Talon katto oli sellaisessa kunnossa, että se olisi pitänyt joka tapauksessa korjata.
– Lisärakentamisajatus oli toki pyörinyt pöydällä aikaisemminkin, mutta silloin ei vielä saatu myytyä rakennusoikeutta, isännöitsijä Harri Raunio sanoo.
Taloyhtiön yhtiökokous hyväksyi korotuksen ilman soraääniä. Päätös oli yksimielinen.
Korotuksen yksi etu on se, että sen avulla voidaan rahoittaa myös osa A- ja B-rappujen hissien kustannuksista.
– Kun saimme myytyä rakennusoikeutta, katon korjaus, hissien hankkiminen ja lisärakennus etenivät käsi kädessä, Raunio lisää.
Rakentamisen hallinnointi meni kauttaaltaan niin sanotusti hyvin putkeen.
Tampereen kaupunki näytti koko prosessin ajan vihreää valoa, joten hanke eteni jouhevasti myös byrokratian joskus varsin narskuvissa rattaissa.
Hanketta hidastavia ongelmia ei ilmennyt lisärakennusoikeus- eikä kaava-asioissakaan.
Kaiken lisäksi arkkitehtisuunnittelu sujui hyvin eikä naapurikuulemisissakaan tullut kylmää vettä niskaan.
– Selvää oli, että jos emme saa avustusta hisseihin, korotusta ei tehdä, kertoo Raunio.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ja Tampereen kaupunki antoivat yhteensä 60 prosenttia avustusta hissien rakentamiseen.
Kahden hissin kustannusarvio oli noin 600 000 euroa.
Uutta ja vanhaa talotekniikkaa
Uusiin asuntoihin tulee huoneistokohtainen koneellinen ilmanvaihto, jossa on lämmöntalteenotto. Alakerroksissa ollaan painovoimaisen ilmanvaihdon varassa.
Lisäkerroksen uudet viemärit liitettiin vanhoihin viemäreihin.
Vanhoille savupiipuille muurattiin neljä metriä lisäkorkeutta.
– Piippuihin muurattiin arviolta 15 000 tiiltä. Kaksi porukkaa oli niitä muuraamassa, taloyhtiön valvoja Jukka Ryttyläinen sanoo.
Yhdessä piipussa on noin 20 hormia. Piiput ovat vielä käytössä; jokunen takka on yhä toiminnassa.
Keskilinjan keskihirsi on tuettu teräspilareilla, jotka ovat lisärakentamisessa ainoita käytettyjä teräsrakenteita.
Tällä hetkellä työmaalla on menossa väliseinien ja sisäkattojen levytys. Työlistalla on lisäksi hormien verhoilu; hormien ympärille lisätään puurunko.
Palokatto on kokonaan puuta.
– Valaisimille rakennettiin palokotelointi, ja kattoon sijoitetaan uppovalaisimet. Palokatko säilyy katon läpi, Pöyri sanoo. Ilmanvaihtokanavien ja tuuletusviemäreiden kattoläpiviennit vaativat erityistä huomiota.
– Täytyy olla 110-prosenttinen varmuus siitä, että läpiviennit eivät saa vuotaa, lisää Pöyri.
Kahdeksan uutta asuntoa
Lisäkerroksen jyrkät ja vinot katot sekä kuuden metrin huonekorkeus tekevät vaikutuksen.
Uusia asuntoja valmistuu kahdeksan. A-rappuun tulee kolme uutta asuntoa, B-rappuun viisi.
Pienin on kooltaan 25 neliötä plus 6 neliön parvi, suurin 55 neliötä plus 20 neliön parvi. Parville asennetaan lasikaiteet.
Vanhat sähkökeskukset siirrettiin parvelle, samoin parvelle siirrettiin iv-kanavat koteloituina.
Kipsivalujen aloitus ajoittuu marraskuulle, sen jälkeen on vuorossa pintojen tasoitus ja maalaus.
Vanhat porrassyöksyt sahattiin pienemmiksi hissejä varten. Porraskäytävälle jäi sahauksien jälkeen sopivasti tilaa 0,9 metriä. Hissien perustukset ankkuroitiin kantaviin seiniin. Uusien asuntojen talotekniikka on sijoitettu hissien taakse.
Portaiden sahauksesta ja betonin valusta tehtiin päiväkohtaiset aikataulut.
– Teimme tarkat ohjeistukset talon asukkaille, milloin portaikoissa ei saanut kulkea, Ryttyläinen sanoo.
Vaikuttaa siltä, että tiedotus on ollut varsin onnistunutta, sillä asukkaat suhtautuivat remonttiin tyyneydellä.
Pieniä ja suuria yllätyksiä
Lisärakentaminen ei ole niin suoraviivaista kuin uuden rakentaminen.
– Tämä on ollut mielenkiintoinen kohde. Aina kun vanhaan tehdään uutta, voi varautua yllätyksiin, Pöyri sanoo.
Lisäkerroksen pohjaratkaisun sovittaminen vanhan yläpohjan päälle loi omat haasteensa, kun vanhat savupiiput ja seinälinjat eivät olleet aivan kuten suunnitelmissa. Lisäksi vanha lämmönjakokeskus piti siirtää eri paikkaan A-rapun hissin perustuksien tieltä.
Vanhojen yläpohjaeristeiden purkamisen jälkeen joissain kohdissa lisäkerroksen ja vanhojen asuntojen välissä oli vain kolmen sentin betonikerros, ja sen vuoksi joihinkin asuntoihin tarvittiin keväällä hiukan lisälämmitystä.
– Talossa kun on alalaattapalkisto, niin muutamia vaurioita siihen syntyi rakennusvaiheessa, kertoo Raunio.
– Puulattioiden ja puuvälipohjan vuoksi ei voinut käyttää painavia saksinostimia, vaan käytimme alumiinitelineitä, lisää Pöyri.
Yksi logistinen haaste on, että työmaa-alue on erittäin ahdas eikä varastointitilaa juuri ole. Esimerkiksi nosturit joudutaan pystyttämään kadun toiselle puolelle ja tavarat nostetaan katolle suoraan kyydistä täsmäiskuin.
– Kun runko on pystyssä, sisähommien jälkeen paketti alkaa olla kasassa, Pöyri toteaa.
Vanha katto on enää muisto vain. Vanhassa peltikatteen maalissa oli asbestia, joten se aiheutti omat toimenpiteensä.
Yli 90-vuotias talo saa remontissa komean konepeltisaumakaton, jonka alla pärjätään kevyesti seuraavat vuosikymmenet.
Teksti Jyrki Liikka | Kuvat Ari Korkala