Hovioikeus pysytti voimassa Etelä-Savon käräjäoikeuden Metsäliitto Osuuskunnalle langettaman tuomion työturvallisuusrikoksesta, joka liittyi Metsäliiton Punkaharjun vaneritehtaan tukkihautomon katon korjaamiseen.
Tukkihautomon katon huono kunto oli huomattu jo vuonna 2009 ja pyydetty taloushallinnnolta rahaa sen korjaamiseksi. Johtoryhmä ei kuitenkaan myöntänyt rahoja korjaamiseen kuin vasta 2013, kun yhteen kohtaan kattoa oli tullut sortuma.
Etelä-Savon käräjäoikeus tuomitsi Metsäliitto Osuuskunnan viime vuoden lopulla työsuojelun laiminlyömisestä ja työturvallisuusrikoksesta 100 000 euron yhteisösakkoon sekä menettämään valtiolle investoinnin lykkäämisellä saadun korkohyödyn.
Käräjäoikeus katsoi, että Metsäliiton talouspäättäjät olivat talousarvion määrärahaehdotuksen hylkäämällä laiminlyöneet huolehtia työsuojelun taloudellisista edellytyksistä, mikä on yksi työturvallisuusrikoksen tekotapa.
Metsäliitto valitti hovioikeuteen yhteisösakon rahamäärästäja menettämisseuraamuksesta. Se piti yhteisösakkoa kohtuuttoman suurena. Lisäksi se oli sitä mieltä, että työturvallisuusrikokseen liittyvänä menettämisseuraamuksena ei voida määrätä investoinnin lykkäämisestä saatua korkohyötyä.
Työturvallisuutta laiminlyötiin
Itä-Suomen hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden työturvallisuusrikoksesta tuomitsemaa 100 000 euron yhteisösakkoa.
Hovioikeus katsoi samoin kuin käräjäoikeus, että Metsäliitto Osuuskunnan ylimmässä johdossa on tapahtunut työturvallisuuslaiminlyönti.
Hovioikeus totesi, että kun vastuullisessa asemassa olevat henkilöt menettelevät moitittavasti, sitä on pidettävä vakavana ja se osoittaa piittaamattomuutta työturvallisuussäännöksiä kohtaan. Ylioikeuden mukaan tämä on otettava huomioon yhteisösakon määrää korottavana seikkana.
Hovioikeus totesi myös, että sillä, että katon sortuma ei aiheuttanut henkilövahinkoja, eikä kukaan loukkaantunut, ei ole työturvallisuusrikoksen arvioinnissa merkitystä.
Yhteisösakon lisäksi hovioikeus tuomitsi Metsäliitonmenettämään työturvallisuusrikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä kattorakenteen korjauskulut 2 469 euroa, jotka olivat noin puolet koko rakennuksen korjauskuluista. Hovioikeus totesi, että investoinnin viivyttämisestä saatu korkohyöty voidaan tuomita työturvallisuusrikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä valtiolle menetetyksi.