Kasvavat kiinteistömarkkinat kasvattavat kiinteistöarvioijien kysyntää

Suomalaiset kiinteistömarkkinat vilkastuvat, osoittaa Keskuskauppakamarin kysely, johon vastasi 136 kiinteistönarviointialan ammattilaista.
Myös KTI Kiinteistötieto Oy:n tilastojen mukaan kiinteistösijoitusmarkkinoiden kaupankäynti on huippulukemissa.
Oikean arvon määrittely asunnolle tai kiinteistölle nousee tärkeämpään asemaan markkinoiden vahvistuessa. EU:n asuntoluottodirektiivin kansallinen täytäntöönpano tulee lisäämään osaavien kiinteistöarvioijien kysyntää.

Kiinteistömarkkina vilkastunut
Kiinteistöalalla vaativimpia arvonmäärityksiä tekevien auktorisoitujen kiinteistöarvioijien (AKA) mukaan suomalaisilla kiinteistömarkkinat näyttävät hyviltä.
AKA-kyselyyn vastanneista kiinteistöarvioijista 58 prosenttia kertoo kiinteistömarkkinoiden vilkastuneen tai vilkastuneen paljon viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2016 vastaava osuus oli 41 prosenttia ja vuonna 2015 32 prosenttia.
Hiljentymään päin markkinat arvioi enää 7 prosenttia, kun vielä kaksi vuotta sitten osuus oli 36 prosenttia.
– AKA-arvioijilla on hyvät näkymät suomalaiseen kiinteistömarkkinaan, sillä he toteuttavat vuosittain lähes 4 000 vaativan kiinteistökohteen arvonmääritystä. Talouden piristyminen näkyy myös vilkastuvina kiinteistömarkkinoina. Näin oikein tehty arvonmääritys koskee yhä useampaa kiinteistömarkkinoilla toimivaa, Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju sanoo.

Kiinteistökauppojen ennätysvuosi
Myös KTI Kiinteistötieto Oy:n mukaan vuodesta 2017 on tulossa jälleen kiinteistökauppojen ennätysvuosi. Merkittävien kiinteistökauppojen volyymi on ollut vahvassa kasvussa vuodesta 2014 lähtien.
– Kun hiljaisimpana vuonna 2011 yli miljoonan euron arvoisten ammattimaisten toimijoiden tekemien kiinteistökauppojen arvo oli Suomessa 1,8 miljardia, yllettiin viime vuonna yli nelinkertaiseen summaan eli 7,4 miljardiin euroon. Tänä vuonna lähes vastaavassa luvussa oltiin jo elokuussa, erityisesti Sponda-kaupan ansiosta, Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointipäivässä puhunut KTI:n toimitusjohtaja Hanna Kaleva kertoo.

Kiinteistöarvioijia tarvitaan
Keskuskauppakamarin AKA-kyselyn mukaan markkinoiden vilkastuminen ei kuitenkaan juurikaan vielä näy arviokirjojen määrissä.
AKA-arvioijista valtaosa (54 prosenttia) kertoo tekevänsä AKA-arviolausuntoja saman verran vuodentakaiseen aikaan verrattuna.
Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju uskoo, että asuntoluottodirektiivin kansallinen täytäntöönpano lisää auktorisoitujen kiinteistöarvioijien osaamisen kysyntää. Päteviä arvioijia tullaan jatkossa tarvitsemaan enenevissä määrin myös asuntovakuudellisten luottojen vakuusarvoja määritettäessä.
– Yli kaksi kolmasosaa suomalaisten varallisuudesta on kiinni asunnoissa. Asianmukainen vakuudenarviointi on äärimmäisen tärkeää niin kuluttajan kuin luotonmyöntäjänkin kannalta lähivuosina, Harju muistuttaa.
Tänä vuonna voimaan tulleen direktiivin mukaan vakuusarvioinnin suorittajan tulee olla riittävän pätevä henkilö, joka on myös riittävän riippumaton luotonmyöntöprosessista. Arvioinnissa tulee käyttää luotettavia, kansainvälisiin standardeihin perustuvia arviointimenettelyjä.
– Auktorisoidun arvioijan käyttäminen kannattaa etenkin haastavien kohteiden vakuusarvonmäärityksessä, sillä AKA-arviokirjat tehdään aina kansainvälisten arviointistandardien mukaisin menettelyin, Harju kertoo.

Auktorisoidut kiinteistöarvioijat (AKA) arvioivat Suomessa vuosittain useita tuhansia kiinteistöjä kesämökeistä liikekeskuksiin.
Toimintaa valvoo Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunta.
AKA-arvioijien osaamista käytetään usein erityistä puolueettomuutta edellyttävissä tehtävissä, kuten riitatilanteissa sekä vaativissa kohteissa.