Kanavamäki 9:ssä hyviä kokemuksia hallitusammattilaisista

Kuntoarviossa mainittujen korjaustoimenpiteiden arviointi ja ajoittaminen, korjausten suunnittelu pidemmällä aikavälillä, kokeneen asiantuntijan näkemykset ja neuvot sekä osakkaita ja asukkaita palvelevan konkreettisen tiedon saaminen uudesta asunto-osakeyhtiölaista – tässä muutamia esimerkkejä asiakokonaisuuksista, joihin helsinkiläisen As Oy Kanavamäki 9:n hallitus on kokenut saaneensa vahvistusta ja kyennyt suunnittelemaan korjauksia ja toimintaa pitkäjänteisemmin, koska hallitustyössä on ollut mukana hallitusammattilainen. Hallitusammattilaisen käyttöön 16 asuntoa käsittävässä taloyhtiössä päädyttiin 2,5 vuotta sitten muun muassa siksi, ettei hallitukseen tahtonut saada millään jäseniä.

As Oy Kanavamäki 9:n hallituksen kokouksessa on tarkoitus käsitellä Hyvää hallintotapaa ja Kiinteistönpitostrategiaa, joilla linjataan taloyhtiön toimintaa. Kokouksessa puhetta johtaa AKHA:n hallitusammattilainen Juhani Siikala (vas.), Ritva Kaijansilta-Heinonen, Erkki Tuminen, Tiina Naumanen, isännöitsijä Harri Lyytikäinen sekä uusin hallituksen jäsen Esa Eerikäinen.

Joulukuun 29. päivänä pidetyssä hallituksen kokouksessa As Oy Kanavamäki 9:n neljä hallituksen jäsentä – Erkki Tuominen, Tiina Naumanen, Ritva Kaijansilta-Heinonen ja Esa Eerikäinen – sekä isännöitsijä Harri Lyytikäinen käsittelevät ensimmäistä kertaa malliasiakirjojen pohjalta taloyhtiön hyvää hallintotapaa ja taloyhtiön kiinteistönpitostrategiaa.

Niitä hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle esittelee Juhani Siikala, joka istuu tämän taloyhtiön hallituksessa niin sanottuna ulkopuolisena hallitusammattilaisena ja toimii sen puheenjohtajana. Hänen taustaorganisaationaan on Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry, joka tarjoaa taloyhtiöille asiantuntijoita hallituksiin ja yhtiökokouksiin.

Hyvä hallintotapa taloyhtiön ohjenuorana

Hyvä hallintotapa on Juhani Siikalan mukaan taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille suunnattu toimintamalli, jonka avulla taloyhtiön hallitus yhdessä isännöitsijän kanssa voivat johtaa ja hoitaa taloyhtiön toimintaa vastuullisesti ja suunnitelmallisesti. Hyvään hallintotapaan kuuluu muun muassa hallituksen oman toiminnan ja työskentelytapojen arviointi vuosittain ja hallituksen jäsenten perehdyttäminen tehtävän hoitamiseen. Lisäksi hyvää hallintotapaa noudattava taloyhtiö esittää osakkaille periaatteet, joiden mukaan riskienhallinta on järjestetty. Sen perusteella voidaan myös osakkeenomistajilta edellyttää, että he toimivat omissa asioissaan taloyhtiön kokonaisedun mukaisesti ja hyvän hallinnon yleisperiaatteiden mukaisesti eli kunnioittaen sellaisia asioita kuin yhdenvertaisuus, läpinäkyvyys ja ennakoitavuus.

– Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntija AKHA ry on ollut rakentamassa hyvän hallintotavan mukaista toimintamallia Suomen Kiinteistöliiton kanssa. Täällä hallituksessa asia on nyt ensimmäistä kertaa käsiteltävänä ja tarkoituksena pilotoida ja kuulostella, miltä tällainen toimintamalli hallituksen jäsenistä ja isännöitsijästä tuntuu, Juhani mainitsee.

Lisäksi hallituksen pohdittavana on taloyhtiön kiinteistönpitostrategia, josta käytävän keskustelun pohjaksi on koottu Kiinteistö-RYL:stä lista keskeisimmistä kiinteistönpitostrategiaan liittyvistä asioista. Lisäksi hallituksessa on esitetty niin sanotun vuosikellon käyttöönottoa eli kullekin kuukaudelle kirjataan asiat, joista hallituksen olisi ajallaan päätettävä ja toimittava.

– Ehdotin tällaisen vuosikello-menettelyn käyttöönottoa siksi, että pystyisimme järjestelmällisemmin suunnittelemaan asioita. Aikoinaan hallituksessa toimittiin usein niin, että edellisessä hallituksen kokouksessa suunniteltiin, mitä asioita seuraavassa hallituksen kokouksessa käsitellään, joten toiminnasta on puuttunut suunnitelmallisuutta. Meidänhän pitäisi jo etukäteen tietää, mitä asioita on milloinkin käsiteltävä ja mistä päätettävä. Muuten voi käydä niin, että joulukuussa havaitaan, että rännien puhdistaminen on tilaamatta, koska se ei tullut hallituksella mieleen silloin, kun olisi pitänyt pistää toimeksi, Tiina Naumanen konkretisoi uuden toimintamallin merkitystä hallitustyöskentelyssä.

Pakon sanelemasta ratkaisusta myönteisiin kokemuksiin

Taloyhtiössä 30 vuotta eli sen koko olemassaolon aikana asunut ja pitkään hallituksessakin toiminut Erkki Tuominen on pohtinut sitä, miten erilainen organisaatio taloyhtiö on esimerkiksi yritysten organisaatioihin verrattuna:

– Yrityksissä haetaan työntekijöitä ja ilmoitetaan suurilla ilmoituksilla, millaisia ihmisiä haetaan ja mitä heiltä edellytetään. Heitä haastatellaan ja kaikin keinoin koitetaan varmistua, että heillä on organisaatiossa tarvittavaa osaamista. Taloyhtiöissä asukkaiden ja sitä kautta myös hallitusten jäsenten valikoituminen tapahtuu aivan eri periaatteilla. Tuskin kukaan on koskaan tullut asumaan asunto-osakeyhtiöön sen takia, millainen organisaatio sillä on, vaan kyllä ne muut asiat sen muuttamisen ratkaisevat.

Kanavamäki 9:n hallitukseen kuuluu nyt 5 jäsentä, joista puheenjohtaja edustaa kiinteistöalan osaamista ja muiden osaamisen kentät liittyvät merenkulkuun ja kauppaan, taloushallintoon, graafiseen suunnitteluun ja ammatillisen koulutuksen kehittämis- ja hallintotehtäviin. Isännöitsijällä on 25 vuoden työkokemus isännöinnistä, 16 vuotta siitä Laajasalon Isännöinti Oy:ssä.

Kanavamäessä ulkopuolisen asiantuntijan käyttö koettiin tarpeelliseksi ensimmäisen kerran ison remontin eli kattoremontin jälkeen.

–Silloin päätettiin käyttää ulkopuolisia tilintarkastajia, kun hallituksessa todettiin, että meidän eväämme remontiin liittyvissä talousasioissa ovat hieman epävarmoissa kantimissa. Sen jälkeen on tullut paljon uusia asioita ja ne ovat mutkistuneetkin, eikä meidän osaamisemme ole kaikkiin asioihin riittänyt. Tällaisessa pienessä, 16 osakehuoneistoa käsittävässä taloyhtiössä ei luonnollisestikaan ole hallituksessa kaikkien alojen asiantuntijoita. Nämä ovat olleet perimmäiset syyt sille, miksi olemme käyttäneet muutaman vuoden ajan ulkopuolista asiantuntijaa hallituksessamme, Erkki jatkaa.

Hallitustyöskentely ei kiinnosta

Taloyhtiössä on Tiinan mukaan jo sen verran iäkkäitäkin asukkaita, etteivät he ole enää kovin innostuneita hallitustyöskentelystä. – Toisaalta taloyhtiöön on nyt muuttanut nuoria perheitä, mutta he ovat vielä niin uusia, etteivät ehkä ihan heti halua osallistua hallituksen työskentelyyn ennen kuin ovat saaneet hieman taustaa ja kokemusta taloyhtiön toiminnasta, hän pohtii.

Ongelmana kolmisen vuotta sitten oli juuri se, että taloyhtiön hallitukseen ei tahtonut löytyä jäseniä. Osaamista ja energiaa tarvittiin tuolloin selvästi yli voimavarojen eräiden suurien ja mutkikkaiden asioiden hoitamiseen.

– Me olimme todellisuudessa siinä tilanteessa, että emme saaneet koottua taloyhtiöön hallitusta. Sen vuoksi olimme pakotettuja hakemaan ulkopuolista apua. Ikkunaremontti oli siinä vaiheessa takana, mutta tiedossa myös se, että tässä vuonna 1980 valmistuneessa taloyhtiössä on myös tulossa muutoksia ja remontin tarvetta, Tiina toteaa.

Laajasalon Isännöinti Oy:n toimitusjohtajana ja As Oy Kanavamäki 9:ää vuodesta 2006 isännöinyt isännöitsijä Harri Lyytikäinen valtuutettiin etsimään kaivattua ammattilaista hallitukseen. Työnjako meni tässäkin kohdin Harrin mukaan koulukirjaesimerkkimäisesti eli taloyhtiön yhtiökokous teki periaatteellisen linjauksen ja isännöitsijätoimisto toteutti toimeksiannon maalaisjärkeä käyttäen parhaaksi näkemällään tavalla. Käytännössä hän ei kuitenkaan tiennyt mennä suoraan AKHAn sivustolle, mutta muutaman puhelinsoiton jälkeen hän otti yhteyttä Juhaniin, joka lupautui tehtävään. Hallitus teki periaatepäätöksen Juhani Siikalan kutsumisesta hallitukseen ja toimimaan sen puheenjohtajana,

– Toisaalta täytyy todeta sekin, ettei meidän yhtiössämme ole päätetty, kuinka kauan ulkopuolista jäsentä käytetään. Yhtiökokous on nyt toistamiseen päätynyt siihen, että tätä toimintatapaa jatketaan, koska se on nähty hyödylliseksi, eikä talon sisältä ole puheenjohtajaa vielä saatu. Mutta katsotaan nyt vuosi kerrallaan, Tiina muistuttaa.

Pitkäjänteisempään suunnitteluun

Taloyhtiössä on tuore kuntoarvio ja sen pohjalta laadittu PTS, jotka valmistuivat vuosi sitten. Tiinan mielestä ulkopuolisen hallitusammattilaisen ansiosta niiden tekeminen sujui kivuttomasti, ja kuntoarvion ja ennen kaikkea päivitettävän PTS:n tarve olisi hallituksessa varmasti muutenkin tullut aikanaan ajankohtaiseksi. Harrin mielestä ulkopuolisen asiantuntijan merkitys PTS:n hyödyntämisessä onkin merkittävämpi siinä vaiheessa, kun korjaustarpeita laitetaan tärkeysjärjestykseen ja päivitetään korjaustarvelistaa. Hän uskoo, että nimenomaan silloin ulkopuolisen ja kokeneen ammattilaisen näkemys on varmasti taloyhtiölle hyödyksi.

– PTS on ikuinen projekti sinänsä, koska se on mukana toiminnassa koko ajan, hän muistuttaa.

Erkin mielestä Juhanin myötä hallituksen työskentely on muuttunut pitkäjänteisemmäksi ja korjauksia suunnitellaan nyt pidemmällä aikavälillä.

– Luulen, ettemme olisi ilman Juhanin osallistumista hallitustyöskentelyymme ainakaan kovin helposti lähteneet toteuttamaan korjauksia näin järjestelmällisesti. Toinen asia, jota me tänään käsittelemme täällä kokouksessakin, on kiinteistöstrategia. Niitä ei ole taidettu monissa taloyhtiöissä käsitellä laisinkaan. Minua rupesi tämä aihe oikein kiehtomaan…., Erkki jatkaa pohdintojaan.

– Nykyinen hallitus kirjaa nyt tehdytkin korjaustoimenpiteet, mikä on sekin tärkeä osa taloyhtiön hoitamista, tuore hallitusjäsen Esa huomauttaa.

Uusi laki ja tiedontarve

Tiinan mielestä Juhanin mukaantulo hallitukseen osui hyvään ajankohtaan, koska oli tiedossa, että asunto-osakeyhtiölaissa tapahtuu suuria muutoksia.

– Me saimme Juhanilta suoran käden tietoa, eikä tarvinnut itse lukea niin paljon lakitekstiä ja yrittää tulkita, mikä on muuttunut entiseen lakiin verrattuna. Lisäksi Juhani piti yhtiökokouksessa kaikille osakkaille esityksen siitä, mitkä ovat eri osapuolten vastuut ja miten ne ovat muuttuneet. Se oli hyvin konkreettinen ja osakkaita suuresti hyödyttänyt asia. Yhtiökokouksessa osakkailta tuli sellaisia kysymyksiä, joihin me emme olisi varmastikaan itse osanneet suoraan vastata, mutta Juhani pystyi ja osakkaat saivat paljon tarvitsemaansa tietoa.

Luottamusta ja parempi ilmapiiri

Kolmisen vuotta sitten hallituksen jäseneksi tullut Ritva kehuu hallituksen toimintailmapiirin ja tunnelman koko taloyhtiössä parantuneen huomattavasti. Hallituksella on hänen mielestään nyt selvästi enemmän energiaa keskittyä taloyhtiötä koskeviin asioihin. Erkin mielestä selvä muutos taloyhtiön ilmapiirissä on tapahtunut ja sen havaitsi viime syksyn yhtiökokouksessa, jossa oli aiempaa enemmän osanottajia ja uusia asukkaitakin mukana.

Hallituksen jäsenmäärä on kasvanut kolmesta viiteen ja viime yhtiökokouksessa koettiin sekin ihme, että joku ilmoittautui vapaaehtoisesti olevansa käytettävissä hallituksen jäseneksi. Kyseinen henkilö oli Esa Eerikäinen, joka kertoo asuneensa taloyhtiössä noin 20 vuotta. Hallituksen jäsenenyys tarjoaa mahdollisuuden As Oy:n keskeisten asioiden hoitoon ja seurantaan. Myös toiminnantarkastaja ilmoittautui vapaaehtoisena omasta joukosta.

– Minusta osakkaiden luottamus hallitusta kohtaan on kasvanut, kun he ovat tietoisia siitä, että meillä on alan asiantuntija hallituksessa, Erkki vielä vakuuttaa.

– Taloyhtiön ulkopuolinen ihminen koetaan neutraaliksi. Hän ei puhu niin sanotusti kenenkään pussiin ja siksi hänet koetaan puolueettomaksi. Näin on ainakin niissä taloyhtiöiden hallituksissa, joissa olen mukana. Minulla on niissä selkeä rooli ulkopuolisena toimijana ja voin myös tarvittaessa sovitella riitoja ja erimielisyyksiä, Juhani kertoo kokemuksistaan.

– Ja nimenomaan se asiantuntijuus – että hallituksen ulkopuolinen ammattilainen tietää asiat ja pystyy keskustelemaan vaikkapa mahdollisen valittajan kanssa tarvittaessa samaa kieltä, Erkki jatkaa.

Toimiiko pakon sanelema ratkaisu?

Jälkikäteen arvioituna Tiina ja Erkki myöntävät epäilleensä ulkopuolisen hallitusjäsenen käytön onnistumista ja tarpeellisuuttakin.

– Kyllä muistan miettineeni, miten se sitten sujuu, kun tulee ulkopuolinen ihminen taloyhtiömme hallitukseen. Mutta se ei ole itse asiassa vaikuttanut millään tavalla, koska täytyyhän hallituksessa kuitenkin olla lisäksi talon historiaa ja taloyhtiötä tuntevia ihmisiä. Heitä hallituksessa aina tarvitaan, Tiina pohtii.

– Olihan meillä yhtenä vaihtoehtona sekin, että kootaan hallitus kokonaan ulkopuolisista jäsenistä, kun vapaaehtoisia ei meinannut löytyä millään, Erkki muistelee vaihetta, jossa taloyhtiön osakkaat kuitenkin ymmärsivät tilanteen vakavuuden ja hallitukseen löydettiin silloin tarvittavat kolme henkilöä.

– Lisäksi meitä auttoi se, ettei isännöitsijä vaihtunut samaan aikaan. Jos hallituksen kokoonpano muuttuu kovin, ja puheenjohtaja ja isännöitsijäkin kenties vaihtuvat samaan aikaan, niin silloin hallituksen työskentely voi olla hankalaa, Tiina vielä arvioi.

Erkin mielestä hallitusammattilaisen käyttöä taloyhtiöissä vierastetaan ehkä siksi, ettei siihen ole vain yksinkertaisesti vielä totuttu.

– Elinkeinoelämässä johtoryhmissä ja hallituksissa käytetään hyvinkin ulkopuolisia asiantuntijoita, mutta jostakin syystä taloyhtiöiden hallituksissa sitä on vierastettu. Minulla ei ole enää sellaista kynnystä. Tunnustan kuitenkin, että minun nuppiini ei jotenkin aluksi sopinut se ajatus, että tulisi ulkopuolinen ihminen mukaan hallitukseen, mutta sen jälkeen se on ruvennut kummasti viehättämään, Erkki tunnustaa.

Ulkopuolisen asiantuntijan käyttö voi olla Tiinan mukaan myös kustannuskysymys. – Ulkopuolisen hallitusjäsenen käyttämisestä syntyvä lisäkustannus ei ollut yhtiökokouksessa mikään kynnys, vaan ehdotus meni läpi, hän muistuttaa.

Taloyhtiössä asuville hallitus-jäsenille ei makseta hallitustyöskentelystä palkkioita. Erkki kertoo alkuaikoina syntyneestä periaatteesta, jonka mukaan niin sanotusti omalle väelle ei kannata maksaa palkkioita, koska rahat joudutaan kaivamaan omista kukkaroista ja toimittamaan ennakonpidätykset. Tiinan mielestä palkkio ei ole olennainen asia, jos hallitus työskentelee tehokkaasti, eikä kokouksia ole vuoden aikana kuin muutama.

– Eli jos nyt olet 3-4 kokouksessa ja käytät vähän ”läksyaikaa”papereihin tutustumiseen, niin ei se minun mielestäni ole vielä niin huomattava panostus oman taloyhtiön eteen, että siitä pitäisi maksaa. Isommissa taloyhtiöissä hallituksen tehtävät vievät enemmän aikaa ja siksi tilanne niissä voi olla toinen, Tiina sanoo.

Hänen mielestään ulkopuolisen asiantuntijan osallistuminen hallituksen työskentelyyn tuo myös tietynlaista turvallisuuden tunnetta ja antaa rohkeutta lähteä mukaan hallitustyöhön, vaikka sitten olisikin vietävä läpi taloyhtiössä suurikin remontti.

Hallitusammattilaisen käyttö ollut virkistävä kokemus

– Osallistumisessa taloyhtiön talkoisiin tai yhtiökokouksiin tuntuu olevan jotakin yhteistä. Jos taloyhtiössä ei tehdä asuntokauppoja, sama porukka pyörii molemmissa. Sitten jos asukkaat vaihtuvat, huomaa, että silloin vasta tulee erilaisia mielipiteitä ja kannanottoja asioista, isännöitsijä Harri Lyytikäinen, RI, AIT, JET, ISA, taustoittaa kokemuksiaan itä-Helsingissä sijaitsevissa taloyhtiöissä, joita heidän isännöitsijätoimistonsa isännöi. Kanavamäki 9:n ratkaisu on Harrille uusi kokemus, jota hän kuvaa ”virkistäväksi”.

– Ensinnäkin voin sanoa missä tahansa porukoissa, että nyt minulla on hallitusammattilaisen käyttämisestä kokemusta. Tilannekokemusta karttuu joka päivä lisää. Virkistävälle kokemukselle on mielestäni käyttöä myös muissa taloyhtiöissä ja voin suositella AKHAn jäsenten käyttöä olipa taloyhtiön koko mikä tahansa tai olivatpa ne syyt ulkopuolisen hallitusjäsenen käytölle mitkä tahansa. En näe tässä ainakaan mitään negatiivista, Harri arvioi.

Isännöinnin kannalta yhteistyö Juhanin kanssa on ollut Harrin mielestä antoisaa, koska Juhani ulkopuolisena asiantuntijana on esittänyt omia kommenttejaan ja näkökulmiaan isännöitsijän perustyöhön liittyvistä asioista. Lisäksi Juhanin kanssa käydään keskusteluita ja tarkastellaan asioita hieman erilaisista näkökulmista kuin mitä isännöitsijä tyypillisimmin arkityössään asiakkaidensa kanssa käy.

Vaikka hallitusammattilaisen käyttö ei helpotakaan ajankäytöllisesti kovin merkittävässä määrin isännöitsijän työsarkaa, Harrin mielestä Juhanin pitämästä asunto-osakeyhtiölakia koskevasta esityksestä oli paljon hyötyä ja se täydensi hyvin isännöitsijätoimiston tekemiä tiedotteita ja tiedottamista.

– Kun Juhani kertoi yhtiökokouksessa osakkaille uuteen lakiin liittyvistä asioita ja kysymyksiä voitiin esittää ja vastauksia saatiin silmätysten, niin siitä oli paljon hyötyä sen lisäksi, että toimitimme osakkaille myös ajankohtaiset tiedotteet, Harri vielä toteaa.

Korjaaminen lisää hallitusammattilaisten kysyntää

-Olen ollut mukana monessa, joten siinä mielessä tunnen korjaushankkeiden prosessit, mutta toisaalta on myös niin, että sitä oppii koko ajan, kun näitä töitä tekee, AKHA:n perustajajäseniin ja nykyiseen hallitukseen kuuluva Juhani Siikala sanoo.

Hän kertoo toimivansa tällä hetkellä neljässä taloyhtiössä hallituksen puheenjohtajana.

– Olen mennyt niissä suoraan todellisiin ongelmatilanteisiin, mutta suuntaus on selvästi muuttumassa. Nyt ulkopuolista asiantuntijaa halutaan erityisesti niihin tilanteisiin, kun taloyhtiössä tehdään isoja remontteja, esimerkiksi julkisivu- tai putkiremontteja, Juhani kertoo.

Hallitusjäsenyyttä voidaan toteuttaa myös niin, että AKHAlainen on mukana hallituksen asiantuntijajäsenenä remontin vaatiman ajan, mutta jättäytyy sitten pois ja palaa takaisin, kun taloyhtiössä tehdään jälleen jotakin isoa remonttia. AKHAlla ei ole Juhanin mukaan tällä hetkellä kovin monia varsinaiseen korjaamiseen liittyvää projektiosaamista hallitsevia asiantuntijoita, vaikkakin kysynnän voidaan ennustaa kasvavan. Toiveissa kuitenkin on, että osaamisverkostoon liittyisi myös niitä, joilla on nimenomaan korjausrakentamisen projektinjohto-osaamista ja olisivat siten taloyhtiöiden tukena korjaushankkeita läpivietäessä. AKHAn asiantuntijaverkostossa toimivilta asiantuntijoilta edellytetään sinällään riittävää koulutuspohjaa tuleviin tehtäviin. Lisäksi asiantuntijoilta edellytetään kykyä hahmottaa ja hallita isoja asiakokonaisuuksia. Varsinkin asunto-osakeyhtiölain käytännön soveltamisen kannalta on ollut tärkeää, että AKHAn asiantuntijat ovat voineet palvella taloyhtiöitä kertomalla lain sisällöstä ja sen vaikutuksista osakkaiden kannalta. Lisäksi asiantuntijoita voidaan käyttää tarvittaessa korjaushankkeiden hankesuunnitelmissa konsultin ja osakkaiden välillä.

Hallitustyöskentelyä arvostettaisiin

– Yksi keskeisin asia, mistä vuonna 2005 perustettu AKHA r.y. lähti liikkeelle, oli hyvä hallintotapa ja sen toimintamallin levittäminen taloyhtiöiden hallituksiin. Lisäksi tärkeitä ovat esimerkiksi kiinteistönpitostrategiat ja muut toiminta- ja seurantamallit, joilla voidaan seurata taloyhtiössä tiettyjä asioita ja olla ajan tasalla. Näin taloyhtiön hallituksen toimintaan saadaan aikaan tietynlaista systemaattisuutta, Juhani kertoo.

Juuri julkistettuun Hyvän hallintotavan -toimintamalliin kuuluu asunto-osakkeenomistajien tasapuolinen kohtelu, heidän oikeuksiensa suojeleminen ja rohkaiseminen hallinnossa toimimiseen. Suositus ohjaa myös taloudellisten tietojen oikea-aikaiseen ja tarkkaan raportointiin. Lisäksi Hyvä hallintotapa pureutuu johdon ohjaus- ja valvontatehtäviin. Hyvä hallintotapasuositus täydentää asunto-osakeyhtiöiden lakisääteisiä menettelyjä ja toimintatapoja sekä lisää taloyhtiön hallinnon ennakoitavuutta ja avoimuutta.

Koska Hyvä hallintotapa käsitellään taloyhtiön yhtiökokouksessa, osakkeenomistajat voivat vaikuttaa siihen ja sitoutua sen sisältöön. Suosituksessa on omat kohtansa koskien taloyhtiön yhtiökokousta, hallitusta, isännöitsijää, riskienhallintaa, tilin- ja toiminnantarkastusta, strategiaa sekä osakkeenomistajien oikeuksien käyttöä.

Teksti: Riina Takala – Kiinteistöposti – Pääkaupunkiseutu Extra 1/2011