Jatkuvasti noussut kaukolämmön hinta sai espoolaisen Asunto Oy Jalmarin-Salvan vaihtamaan kaukolämmön maalämpöön. Talon poistoilmavaihtoon tuli lämmöntalteenotto. Kokonaisuus maksoi 350 000 euroa.
Kaukolämmöllä vuodesta 1978 alkaen lämmitetty seitsenkerroksinen ja viisiportainen kerrostalo Espoon Kirstinmäessä siirtyi maalämpöaikakauteen helmikuussa.
– Siirtyminen maalämpöön tapahtui lähes huomaamatta. Sähköt olivat päällä koko ajan. Asunnoissa lämpötila ei laskenut laisinkaan, ainoastaan vedentulo katkesi vajaaksi päiväksi, espoolaisen Asunto Oy Jalmarin-Salvan hallituksen puheenjohtaja Heikki Hämäläinen kertoo.
Kaukolämmöstä maalämpöön siirtymistä mietittiin taloyhtiössä kaksi vuotta. Päätös maalämmön hyväksi syntyi kesällä 2016, tiukan äänestyksen jälkeen.
Lämpökaivojen poraaminen alkoi lokakuussa; pihaan porattiin 12 keskisyvyydeltään 230-metristä lämpökaivoa.
Vaatii enemmän tilaa
Lämmönjakohuoneeseen on sijoitettu vanhan kaukolämpöjärjestelmän tilalle viisi 48 kilowatin maalämpöpumppua, lämmönkeruuputkistoa, siirtimiä ja käyttövesivaraajia.
Jokainen maalämpöpumppu on varustettu järjestelmän energiankulutuksesta kertovalla mittarilla.
– Se on meille tärkeä, koska siitä näemme, miten hyvin laitteet toimivat. Energiankulutuksesta raportoidaan myös taloyhtiölle, Pasi Eskelin ST1 Lähienergia Oy:stä kertoo.
Kuivaushuoneessa on kaksi maalämpöjärjestelmän paisuntasäiliötä ja paljon putkia sielläkin.
– Lämmönjakohuone kävi ahtaaksi, sillä maalämpöjärjestelmään kuuluu enemmän laitteita kuin kaukolämpöjärjestelmään. Onneksi tästä lämmönjakohuonetta vastakkaisella puolella olevasta kuivaushuoneesta saatiin tila, johon putkityötkin oli helppo tehdä, Hämäläinen sanoo.
Maalämpöön siirtymisen yhteydessä ilmanvaihtojärjestelmän laitteisto uusittiin ja koneellinen poistoilmanvaihto varustettiin lämmöntalteenotolla: +21-asteinen ilma ei enää haihdu taivaan tuuliin, vaan siitä kerätään lämpö talteen ja siirretään takaisin järjestelmään.
– Taloyhtiö sai maalämpöinvestoinnin yhteydessä myös uudet, nykyaikaisella puhallintekniikalla varustetut ilmanvaihtokoneet. Niiden ylläpito ja huolto kuuluu meidän vastuullemme, Eskelin sanoo.
Lämmityskulut kolmannekseen?
Jalmarin-Salpa on suuri, 96 huoneiston taloyhtiö, ja ensimmäisiä suuria maalämpökohteita Espoossa.
Taloyhtiö on vuositasolla maksanut kaukolämmöstä noin 65 000 – 70 000 euroa.
Pauli Karppinen järjestelmän suunnitelleesta ja asennusurakoinnista vastanneesta LVI Eilola Oy:stä arvioi taloyhtiön lämmityskustannusten putoavan maalämmön ja lämmöntalteenoton ansiosta kolmannekseen.
– Kertyneellä säästöllä asuntoyhtiö maksaa tämän noin 350 000 euron investoinnin 7-8 vuodessa, hän sanoo.
Arviossa ei ole otettu huomioon järjestelmän huolto-, ylläpito- eikä rahoituskuluja, koska taloyhtiö on toteuttanut investoinnin elinkaarimallilla.
Heikki Hämäläinen arvelee, että ehkä vasta kahden vuoden päästä kyetään kokemusperäisesti kertomaan, onko investoinnissa onnistuttu ja miten lämmityksen ja energian kulutuksen ja kustannusten kanssa on käynyt.
Nyt tehtyjen energiaremonttien lisäksi taloyhtiössä on 10 vuotta sitten tehty julkisivujen lisälämmöneristys. Alkuperäiset ikkunat odottavat vielä energiatehokkuutta parantavaa remonttia.
Investointi 20 vuodeksi
Osakkaiden suurimpana pelkona kaukolämmöstä luopumisessa on Heikki Hämäläisen mukaan ollut kustannusten pelko: paljonko kaukolämmöstä luopuminen ja siirtyminen maalämpöön maksaa. Myös järjestelmän toimintavarmuus huolettaa.
Maalämpöön siirtyminen ei aina tapahdu ongelmitta. Isännöitsijä Henry Braskilla Karakallion Huolto Oy:stä on kokemusta rivitaloyhtiöstä, jonka maalämpöjärjestelmän kanssa oli aluksi ongelmia: sähkövastukset eivät lähteneet ajoissa päälle ja asunnoissa paleltiin, etävalvonta pätki, putkien kannakointeja jouduttiin korjaamaan, järjestelmän mitoituksessa epäiltiin virhettä.
– Hyvin järjestelmä on nyt kuitenkin korjaus- ja säätötöiden jälkeen lämpöä tuottanut. Sähköllä lämmittämiseen siirrytään vasta ulkolämpötilan laskiessa -15 asteeseen, hän toteaa.
Asunto Oy Jalmarin-Salvassa vastuu järjestelmän hankinnasta, toteuttamisesta, ylläpidosta ja huollosta on siirretty 20 vuoden ajaksi ST1 Lähienergialle.
Yritys on investoinut järjestelmään ja laitteisiin sekä ylläpitää ja huoltaa niitä tarvittaessa koko sopimuskauden ajan.
– Taloyhtiö maksaa itse sähkönsä. Me laskutamme lähilämpömaksun, mikä sisältää investoinnin poisto-, ylläpito- ynnä muut kulut. Sopimuskauden jälkeen laitteisto siirtyy taloyhtiön omistukseen veloituksetta, Pasi Eskelin kertoo.
Taloyhtiö voi myös lunastaa järjestelmän itselleen milloin vain sopimuskauden aikana.
Jalmarin-Salpa ei ole ottanut investointia varten lainaa, eikä hoitovastikekaan nouse investoinnin vuoksi. Hoitovastike on nyt 3,95 euroa neliöltä.
– Kun maalämpöinvestoinnissa haetaan teknistaloudellista kannattavuutta, silloin halutaan asentaa laitteita, jotka ovat taloyhtiön kannalta järkeviä. Silloin ei valita laitteita, jotka lämmittävät taloja maalämmöllä 30 asteen pakkasessakin, vaan maalämmön rinnalle hankitaan jokin tukilämmitysmuoto niitä muutamaa tuntia tai päivää varten, jolloin on todella kylmää, Eskelin toteaa.
Jalmarin-Salvan järjestelmät ovat nyt luovutusvaiheessa. Hallitukselle ja osakkaille pidetään infotilaisuudet, joissa kerrotaan järjestelmän toimintaperiaatteista sekä ylläpito- ja huoltovastuista.
– Huoltomiehille tämä elinkaarimalli tarkoittaa käytännössä sitä, että jos havaitset lämmönjakohuoneessa jotakin poikkeavaa, älä koske, vaan soita tähän tiettyyn numeroon, Pasi Eskelin sanoo.
Kuvassa taloyhtiön isännöitsijä Henry Brask (vas.) Karakallion Huolto Oy:stä ja hallituksen puheenjohtaja Heikki Hämäläinen lämmönjakohuoneessa, jossa ennen maalämpöä ”puksutti” kaukolämpölaitteisto.
Teksti: Riina Takala-Karppanen
Kuva: Aimo Holtari
Artikkeli on julkaistu huhtikuussa ilmestyvässä Kiinteistöposti 3/2017.
