Sekajäte kulkee kaatopaikan sijaan poltettavaksi jätevoimalassa. Energiajätteiden erilliskeräyksen sijaan kokeillaan muovipakkausten keräämistä kiinteistöiltä. Pakkausjätteen voi viedä kierrätyspisteisiin, mutta vastuu verkostosta siirtyi Rinki Oy.:lle. Viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen, lähinnä siis omakotitalojen, sako- ja umpikaivolietteen jätehuollon järjestäminen siirtyy vaiheittain Helsingin seudun ympäristöpalveluiden eli HSY:n vastuulle.
Tässä listassa muutamia konkreettisia asioita, joihin vaikuttavat vuoden alussa voimaan astunut orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, jätelaki, jätelain asetukset sekä Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n jätehuoltomääräyksissä tapahtuneet muutokset.
Taloyhtiön arjessa muutokset voivat vaikuttaa vähäisiltä – kaikki kuitenkin tähtää siihen, että jätteitä kierrätetään ja hyödynnetään kaikkialla entistä paremmin ja tehokkaammin.
Yksi jätelain ja kaatopaikka-asetuksen mukanaan tuomista muutoksista on se, että sekajätettä, ei saa enää viedä kaatopaikalle. Ei HSY:n alueella, mutta ei muuallakaan Suomessa.
Sekajäte sisältää biohajoavaa jätettä, jonka viemistä kaatopaikalle rajoittaa orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto.
HSY:n alueella muutokseen varauduttiin erityisasiantuntija Sari Kemppaisen mukaan jo hyvissä ajoin.
– Sekajäte viedään Vantaan Energian jätevoimalaan, missä siitä tehdään kaukolämpöä ja sähköä. Laitos käynnistyi vuoden 2014 syksyllä. Käytännössä sekajäte siis kulkee taloyhtiöstä toiseen osoitteeseen kuin ennen ja jäte saadaan hyödynnettyä energiamielessä paremmin kuin kaatopaikalle sijoitettuna, Kemppainen toteaa.
Tekstiilit ovat sekajätettä
Sari Kemppainen mainitsee kuriositeettina rikkonaiset tai käyttökelvottomat tekstiilit, joiden sijoittamisesta on ollut epätietoisuutta. Osa asukkaista on arvellut, että tekstiilejä ei enää saisi laittaa sekajätteeseen, koska tekstiilit ovat orgaanista jätettä.
– Koska pääkaupunkiseudun HSY:llä on jätehuollon järjestäjänä velvollisuus huolehtia siitä, ettei orgaanista jätettä joudu enää kaatopaikalle, niin siksi tekstiilit voi tosiaan laittaa huoletta sekajätteen joukkoon, hän vielä opastaa.
Määritelläänpäs vielä orgaaninen jäte ja tekstiilijäte: Orgaanista jätettä ei saa enää viedä kaatopaikalle, mitä se käytännössä tarkoittaa? Vuoden alussa nimittäin astui voimaan kielto, minkä perusteella esimerkiksi hylättyjä vaatteita ja tekstiilejä ei saa viedä kaatopaikalle.
Uusiokäytön luominen tekstiilijätteelle on sen verran kallista, että edullisempaa on polttaa jäte jätepolttolaitoksissa.
Tämä taas tarkoittaa sitä, että niillä paikkakunnilla, joissa on käytettävissä jätepolttolaitos, kotita-loudet voivat laittaa tekstiilijätteet sekajätteisiin ja ne kulkeutuvat sitä kautta polttoon.
Ellei kunnassa taas ole jätteenpolttolaitosta, silloin niiden käsittelemiseksi on kehitettävä paikallisia ratkaisuja.
Orgaanisella aineksella tarkoitetaan esimerkiksi paperia, pahvia, muovia, puuta ja muuta biohajoavaa ainesta.
Muovipakkausten keräämistä kokeilemaan
HSY:n alueella kiinteistöiltä on kerätty erilliskeräyksenä energiajätettä ja se päättyy tänä keväänä.
– Aikaisemmin kykenimme hyödyntämään kerätystä sekajätteestä vain pienen osan, koska alueella ei ollut jätevoimalaa, missä hyödyntää seka- tai energiajätettä. Aikaisemmin energiajäte kuljetettiin Lahden seudulle, Kemppainen mainitsee Vantaan jätevoimalan aikaansaamasta muutoksesta.
Sekajätteen polttokäsittelyn ansiosta energiajäte, kuten muovijäte ja lahjapaperit, voidaan nyt laittaa sekajätteen joukkoon, eikä erillistä energiajätteen keräystä kiinteistöillä enää tarvita.
HSY:llä on kuitenkin tarkoitus kokeilla, miten muovipakkausten kerääminen kiinteistöiltä toimii. Kokeilu alkaa toukokuussa ja kestää ensi vuoden syksyyn.
Kokeiluun voivat osallistua taloyhtiöt, joissa on kerätty energiajätettä. Niiden jäteastiat ”tarroitetaan” uudelleen ja niihin voi laittaa esimerkiksi sampoopulloja, jugurttipurkkeja, muovipusseja, leikkele-, juusto- tai valmisruokapakkauksia.
Muovipakkausten hyödyntämisestä vastaa tuottajayhteisö Suomen Uusiomuovi Oy, joka edustaa yrityksiä, jotka pakkaavat tai tuovat muovipakkauksia Suomeen. Muovipakkaukset kerätään uusien tuotteiden raaka-aineeksi.
Lasi- ja metallikeräys tuttu juttu
HSY:n alueella taloyhtiöt on velvoitettu keräämään lasia ja metallijätettä kunnallisten jätehuoltomääräysten perusteella.
Tämä määräys tuli samassa yhteydessä, kun HSY:n alueella siirryttiin sekajätteen hyödyntämiseen energiaksi.
– Sillä tavoin saatiin kasvatettua myös kierrätykseen menevää jätevirtaa, Kemppainen sanoo.
Pakkausjäte Ringin kierrätyspisteisiin
Valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteestä siirsi vastuun pakkausjätteen keräämisestä tuottajavastuun mukaisesti pakkauksia ja pakattuja tuotteita maahantuoville yrityksille.
Tätä tehtävää hoitaa nyt Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy.
HSY on tähän saakka ylläpitänyt pääkaupunkiseudulla pakkausjätteiden kierrätyspisteverkostoa. Vuodenvaihteessa kaikki HSY:n kierrätyspisteet liitettiin osaksi Rinki Oy:n verkostoa.
– Kaikki HSY:n kierrätyspisteet säilyivät vanhoilla paikoillaan, joten muutos oli asukkaiden kannalta helppo, hän toteaa.
Lisäksi työnjako HSY:n ja Ringin välillä toimii niin, että HSY hoitaa edelleenkin kierrätyspisteiden asiakaspalvelun eli meille voi toimittaa kysymyksiä tai antaa palautetta ja me vastaamme niihin. Rinki hoitaa kierrätyspisteiden tyhjentämisen.
Ringillä oli vuoden alussa yli 1 400 ekopistettä eri puolilla Suomea. Niitä on tarkoitus avata vaiheittain heinäkuun loppuun mennessä, jolloin keräyspisteitä olisi kaikkiaan asetuksen mukaiset 1850 pistettä.
Tuottajavastuu vaikuttaa muissakin jätelajeissa
Joihinkin Rinki-ekopisteisiin voi tuoda muovipakkauksia, muihin lasi- ja kartonkipakkauksia sekä metallia.
– Kun vastuu eri materiaalien hyödyntämisestä on siirtynyt tuottajalle, niin siinä yhteydessä Rinki Oy kilpailutti muun muassa lasin hyödyntämisen. Materiaali menee lasikäsittelijälle Englantiin.
Tämä muutti myös lajittelua niin, että nyt voi laittaa värillisen ja värittömän lasin samaan astiaan, hän jatkaa.
Paperinkeräys kahden toimijan käsissä
Paperinkeräyksen järjestämisestä on annettu erillinen valtioneuvoston asetus, jossa määritellään keräyspaperin erilliskeräyksen ja kierrättämisen järjestämisestä.
– Se ei ole kunnan vastuulla, vaan tuottajavastuun perusteella siirretty Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy:lle ja Suomen Keräystuote Oy:lle, jotka toimivat rinnan ja vastaavat keräyksen ja paperin hyödyntämisen, hän vielä mainitsee.
Sako- ja umpikaivolietteiden jätehuolto muuttui
Jätelaki velvoittaa kunnan järjestämään jätehuollon asumisesta syntyvälle jätteelle, mutta nyt myös sako- ja umpikaivojen lietteen jätehuollon.
Tämä näkyy käytännössä niin, että pienten, viemäriverkoston ulkopuolella olevien kiinteistöjen sako- ja umpikaivolietteiden kuljettaminen siirtyy vaiheittain HSY:n hoidettavaksi.
Muutos tulee voimaan huhtikussa ja etenee vaiheittain niin, että viimeistään vappuna 2017 kaikki tällaiset kuljetukset ovat siirtyneet HSY:lle. Sari Kemppaisen mukaan tällaisia kiinteistöjä, joita muutos koskee, on pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella noin 5 000.
Teksti ja kuva Riina Takala
Artikkeli on julkaistu maaliskuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 2/2016
