Kaikki kansalaiset kiinteistöverokorotuksen maksajiksi

Kiinteistönomistajia edustava RAKLI on huolestunut verolakiesityksen vaikutuksista ja pyrkimyksestä paikata julkista taloutta kiinteistöverolla. KTI Kiinteistötiedon tietokannoista käy ilmi, että vuodesta 2000 kiinteistövero ja kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat lähes kaksinkertaistuneet.

Kiinteistöverolakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotettaisiin. Näin ollen yleisen kiinteistöveron veroprosenttien vaihteluväli nousisi 0,60 – 1,35 prosentista 0,80 – 1,55 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32 – 0,75 prosentista 0,37 – 0,80 prosenttiin.

Kaikki maksajiksi

Kiinteistövero tulee kaikkien suomalaisten maksettavaksi, joko kiinteistönomistajan tai vuokralaisen roolissa, mikä vaikuttaa myös yritysten kilpailukykyyn, Rakli lausunnossaan muistuttaa. Erityisen huolestuttavaa Raklin mielestä on se, että kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat kohonneet jopa kolme kertaa nopeammin kuin inflaatio, mikä näkyy vuokrien nousuna.

Kiinteistöihin kohdistuu useita veroja: kiinteistö-, jäte- ja energiaverot. Lisäksi kiinteistöjen ylläpitokustannuksia nostavat muun muassa palkkakustannukset. Näitä kaikkia tulee arvioida kokonaisuutena, kun keinoja veropohjan laajentamiseen haasteellisessa taloustilanteessa etsitään, lausunnossa todetaan.

– Julkisen talouden paikkaaminen kiinteistöomaisuuteen kohdistuvien verojen ja maksujen nostolla on lyhytnäköistä, koska lisääntyvät kustannukset valuvat kaikkien kiinteistöjen käyttäjien maksettavaksi. Tämä tuo suuria haasteita myös kohtuuhintaisen asumisen tarjoamiseen. Omistajilla pitää olla varaa myös kiinteistöstä huolehtimiseen ja kunnossapitoon, koska ennakoiva ja jatkuva kiinteistöjen kunnosta huolehtiminen on pitkällä tähtäimellä huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin pakon edessä korjaaminen, lausunnossa sanotaan.

– Lisäksi ehdotetut muutokset saattavat asettaa kyseenalaisiksi verotusarvojen määräytymisperusteiden oikeudenmukaisuuden ja yhdenmukaisuuden, jos vaikutukset ovat suuria yksittäisissä tapauksissa. Kiinteistöverossa ei huomioida verovelvollisen maksukykyä kuten tuloverossa. Esityksen perusteluissa on todettu, että tontin ja rakennuksen verotusarvoista riippuen pientalokiinteistön verorasitus voi nousta yli neljänneksellä, lausunnossa todetaan.

Kiinteistöverotuloja lisää noin 54 miljoonaa euroa

Vuoden 2014 alusta muutettiin rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista annettua valtioneuvoston asetukseen siten, että yksikköarvoja korotettiin 7,14 prosentilla. Lisäksi muutettiin rakennusmaan verotusarvon laskentaperusteista annettua verohallinnon päätöstä, siten että yleisenä korotuksena korotettiin tonttikarttojen osoittamia aluehintoja kahdella prosentilla. Sen lisäksi sääntöä, jonka mukaan verotusarvo on 73,5 prosenttia tavoitearvosta, muutettiin nostamalla suhdeluku 75 prosenttiin. Lisäksi määrättiin, että rakennusmaan verotusarvo neliömetriltä on koko maassa vähintään 0,75 euroa. Muutokset lisäsivät veron kertymää noin 100 miljoonalla eurolla.

Nyt lausunnolla oleva esityksellä lisättäisiin kiinteistöverotuloja noin 54 miljoonalla eurolla. Perustelujen mukaan veron alarajojen korotuksen vaikutukset painottuvat pienehköön joukkoon kuntia, verotulojen lisäyksestä Espoon osuus olisi noin 54 prosenttia.