Voitaisiinko kaavoitusasioissa siirtyä kunnallistavalituksesta hallintovalitukseen on asia, jota ympäristöministeriön toimeksiannosta on nyt selvitetty hallitusohjelman mukaisesti.
Muutos ei professori Eija Mäkisen tekemän selvityksen mukaan kuitenkaan jouduttaisi merkittävästi kaavoitusta.
Päinvastoin – selvityksen mukaan hallintovalitukseen siirtyminen voisi lopulta toimia hallitusohjelman tavoitteen vastaisesti eli käytännössä pidentää kaavoitusaikoja.
Selvityksen mukaan tehokkain keino jouduttaa valitusprosesseja on varmistaa tuomioistuimille riittävät resurssit, kehittää oikeusprosessia ja rajoittaa jatkovalituksia kattavalla valituslupamenettelyllä.
Oikeudenkäyntimaksuja on jo korotettu merkittävästi vuoden 2016 alusta, mikä voi jo itsessään vähentää valituksia.
Kuka saisi valittaa?
Nykyään kaavoituksesta voi valittaa kunnallisvalituksella, jollaisen voivat tehdä kaikki kuntalaiset.
Jos valituslaji muutettaisiin hallintovalitukseksi, ei kunnan jäsenellä olisi enää automaattisesti valitusoikeutta, vaan valittaa saisi vain asianosainen. Järjestöjen valitusoikeuteen valituslajin muuttaminen ei vaikuttaisi.
Kaavoituksessa ei ole yksiselitteistä, kuka on asianosainen eli kuka saisi tehdä valituksen. Tulkinnanvaraisuuden vuoksi kunnan asukas ei voisi olla varma, onko hänellä valitusoikeus.
Tuomioistuin joutuisi aina tapauskohtaisesti harkitsemaan, vaikuttaako kaavaratkaisu välittömästi valittajan oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun, eli onko valittajalla asianosaisena valitusoikeus.
Hallintovalituksessa yksi ja sama henkilö voisi myös esittää valitukselleen uusia perusteita ja lisäselvityksiä vielä senkin jälkeen, kun valitusaika on päättynyt.
Nykyisessä kunnallisvalituksessa valitus ja sen perusteet on esitettävä valitusajan kuluessa, mikä mahdollistaa valitusten nopeamman käsittelyn.