Perusteellisesti suunniteltu ja onnistuneesti toteutettu julkisivuremontti toi helsinkiläiselle Asunto Oy Puistonportti Bostads Ab:lle ykköspalkinnon Julkisivuremontti 2019 -kilpailussa. Taloyhtiön peruskorjaushanke oli poikkeuksellisen laaja, sillä samaan aikaan julkisivun kanssa yhtiössä uusittiin talotekniikka. Julkisivuremontin, linjasaneerauksen ja muiden uudistusten kustannukset olivat yhteensä 4,7 miljoonaa euroa.
Julkisivukilpailun tuomariston mielestä Asunto Oy Puistonportti Bostads Ab on onnistunut ja rohkaiseva esimerkki siitä, miten 1970-luvun arkkitehtuuria voidaan uudistaa voimakkaasti ja rakennuksen ilmettä modernisoida niin, että sen alkuperäiset erityispiirteet otetaan huomioon.
Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevan Puistonportin on suunnitellut arkkitehti Toivo Korhonen. Seitsemänkerroksinen talo valmistui Vattuniemen kärkeen vuonna 1973. Yhtiössä on 36 huoneistoa.
Pitkä valmisteluvaihe
Kahden ison peruskorjauksen, julkisivuremontin ja linjasaneerauksen valmistelut kulkivat samaan tahtiin.
– Julkisivun kuntotutkimus tehtiin vuonna 2008. Se kertoi pesubetonijulkisivulla ja parvekkeiden rakenteilla olevan elinkaarta jäljellä kymmenen vuotta. Niin ikään putkien kuntotutkimuksessa todettiin viemäriputkien ja käyttövesiputkien tulevan tiensä päähän samoihin aikoihin. Vuodesta 2009 lähtien yhtiökokouksessa onkin tuotu esille, että julkisivuja putkiremontit ovat tulossa, Asunto Oy Puistonportti Bostads Ab:n isännöitsijä Pekka Jokela Priman Oy:stä kertoo.
Taloyhtiön puheenjohtaja Martin Lindholm toteaa, että peruskorjaukset siirrettiin tietoisesti niin pitkälle kuin mahdollista.
– Rakennuksen julkisivussa oli jonkin verran vaurioita, mutta ei mitään suurta. Isoin ongelma oli meren puoleinen eteläpääty, joka joutuu kovalle koetukselle.
– Putkien uusimista olisi ehkä voitu niiden kunnon puolesta siirtää. Mutta koska 70 prosenttia kylpyhuoneista oli vielä alkuperäisessä asussa ja niiden kunnostaminen olisi tullut pian ajankohtaiseksi, päätettiin kaikki toteuttaa kerralla.
Remonttien rahoittamiseksi taloyhtiö tutki mahdollisuutta rakentaa lisäkerroksia. Kaksi lisäkerrosta olisi nostanut rakennuksen paloturvallisuusvaatimuksia ja samoin kustannuksia niin paljon, että päädyttiin yhteen lisäkerrokseen. Sitä koskeva kaavamuutoshakemus jätettiin vuonna 2015.
– Tämä ei kuitenkaan edennyt, koska kaupungilla oli koko Vattuniemen aluetta koskevat suunnitelmat työn alla. Lisäkerroksen toteuttamissuunnitelmaa pidettiin kuitenkin mukana mahdollisimman pitkään, Pekka Jokela kertoo.
Hankesuunnitteluvaiheessa käytiin läpi eri korjaustapoja, esimerkiksi julkisivujen osalta yhtenä vaihtoehtona keskusteltiin vanhan julkisivun slammaamisesta ja maalaamisesta. Nämä kuitenkin hylättiin, koska tähtäimessä oli laadukas lopputulos, jossa on otettu huomioon elinkaari ja energiatehokkuus.
Linjasaneeraus haluttiin toteuttaa perinteiseen tapaan.
– Putkia ei olisi ollut järkevää sukittaa ja sitten erikseen korjata nykyaikaistamista kaivanneet kylpyhuoneet, Lindholm perustelee.
Päätöksenteko sujui jouhevasti
Päätöksenteko hankkeen eri vaiheissa eteni sujuvasti. Puheenjohtaja Martin Lindholmin mukaan yhtiökokouksissa ei tarvinnut kertaakaan äänestää.
Asukkaille pidettiin vuosien mittaan infotilaisuuksia, joissa kerrottiin kulloisestakin tilanteesta ja suunnitelmista.
Taloyhtiö pyysi tarjoukset kokonaisurakasta julkisivuremontteineen ja linjasaneerauksineen sekä urakoista erikseen. Yrityksiltä saatujen tarjousten perusteella päädyttiin eri urakoihin.
Julkisivuremontin pääurakoitsijaksi valittiin Consti Julkisivut Oy ja linjasaneerauksen toteuttajaksi Renevo Oy.
– Hyvän ja huolellisen valmistelun ansiosta päätös remontin toteuttamisesta syntyi yhtiökokouksessa helposti. Neliöhinnaltaan noin 2000 euron hanke lyötiin yhtiökokouksessa lukkoon 20 minuutissa, Pekka Jokela toteaa.
Rinnakkain kulkeneet remontit käynnistyivät keväällä 2018 ja valmista oli kesällä 2019.
Isot parvekkeet lasikaitein
Peruskorjaushankkeen pääsuunnittelija, arkkitehti Heikki Pietiläinen IdeaStructura Oy:stä esitteli As Oy Puistonportin hanketta Julkisivuremontti 2019 -palkintojenjakotilaisuudessa Kiinteistömessuilla.
– Taloyhtiön kannalta olisi ollut ideaalitilanne, jos kaikki kolme isoa hanketta olisi voitu toteuttaa yhdessä: julkisivukorjaus, linjasaneeraus ja lisäkerros. Kaavoituksen kanssa oli kuitenkin sen verran hankalaa, että lisäkerroksen rakentaminen piti unohtaa.
Suunnittelijalle oli yllätys, että taloyhtiössä oltiin julkisivun osalta valmiita niin isoihin muutoksiin.
– Parvekkeista haluttiin todella paljon isommat kuin mitä olivat alkuperäiset parvekkeet.
Niiden koko kasvoi parhaimmillaan moninkertaiseksi.
Heikki Pietiläinen toteaa taloyhtiön hallituksen olleen aktiivisesti mukana hankkeessa. Eri vaihtoehtoja tarkasteltiin monelta kantilta. Tavoitteena oli saada remontista kaikki mahdollinen hyöty ja ilo irti.
Remontissa vanhat ja ahtaat betonikaiteiset parvekkeet purettiin. Niiden perustuksia pystyttiin hyödyntämään uusien parvekepielien alla. Poikkeuksena oli eteläpääty, jossa uudelle parvekkeelle jouduttiin tekemään neljään metriin ulottuva perustus. Itälahdenkadun puoleiset parvekkeet tehtiin betonirunkoisina.
Sisäpihan puolelle rakennettiin uudet, teräsrakenteiset ulokeparvekkeet.
– Osa keskellä taloa sijaitsevien huoneistojen parvekkeista olisi jäänyt liian pieniksi verrattuna muiden asuntojen parvekkeisiin.
Koska osakkaita haluttiin kohdella tasapuolisesti, tilanne ratkaistiin tekemällä asuntoihin lisäparvekkeet, isännöitsijä Pekka Jokela ja taloyhtiön puheenjohtaja Martin Lindholm toteavat.
Asukkailla oli toiveena saada asuntoihin lisää valoisuutta, joten uusissa parvekkeissa on lasikaiteet.
Tämä toteutuu myös uusissa ikkunoissa, joissa on tuuletusluukkujen sijaan tuuletusikkunat.
Erillisiä ikkunaaukkoja on yhdistetty suuremmiksi ikkunoiksi.
Pitkäkestoinen tiiliverhoilu
Puistonportin uuden julkisivumateriaalin valinnassa kiinnitettiin huomiota pitkään elinkaareen.
Näin ollen rakennuksen julkisivu toteutettiin tiilestä paikalla muuraten.
– Talon sijainti lähellä merta rasittaa julkisivua, joten siitä haluttiin mahdollisimman kestävä. Tiili istuu myös hyvin ympäristöön, sillä naapuritaloissa on käytetty tiiliverhoilua, Martin Lindholm toteaa.
Määräysten mukaisesti ulkoseinän lämmöneristävyys kaksinkertaistettiin, joten rakennuksen energiatehokkuus kasvoi.
Uuden julkisivun värisävyt löytyivät alkuperäisen pesubetonin kivirakeista. Esimerkiksi talon pohjoispuolen pääty on rytmitetty kolmella eri värillä.
Sisäänkäynteihin saatiin lisää avaruutta, kun parvekkeiden pilariväliä voitiin kasvattaa.
Näin edustoista saatiin laajoja ja esteettömiä.
Päätyseinään on upotettu lämmön talteenottoputket.
Lämmön talteenottojärjestelmän asentamistakin harkittiin, mutta se todettiin vielä kannattamattomaksi. Varaus on kuitenkin olemassa, jos tilanne tulevaisuudessa muuttuu.
Kylpyhuoneet kuntoon lattiasta kattoon
Linjasaneerauksessa uusittiin käyttövesiputket ja viemärit. Kylpyhuoneet saivat uudet pinnat ja energiapihit vesikalusteet. Lisäksi monen kylpyhuoneen tilajärjestely meni uusiksi.
– Uudet, ajanmukaiset kylpyhuoneet lisäävät asumismukavuutta. Tason nousu entiseen verrattuna on merkittävä, Martin Lindholm toteaa.
Linjasaneerauksen yhteydessä talossa saneerattiin sähkö- ja telejärjestelmät vastaamaan tämän päivän tarvetta.
Merkittävä osa remonttikokonaisuutta oli uudet hissit.
Talon alakerrassa on sauna- ja uima-allasosasto, joka on remontoitu seitsemän vuotta sitten. Vaikka tilaan ei muuten koskettu, tehtiin kulmaan uusi, aikaisempaa isompi vilvoitteluparveke.
Remontissa uusittiin myös ulko-ovet lukituksineen.
Porrashuoneiden ja alimmassa kerroksessa olevien varastojen pinnat maalattiin.
Yhteisiin tiloihin asennettiin liiketunnistimella toimivat led-valaisimet.
Lisäksi uusittiin rakennuksen vesikatto, ulkona oleva jätetila, piha-alueet ja autopaikkojen sähköistys.
Talo remontoitu vuosikymmeniksi
Remonttikokonaisuuden loppusumma oli 4 763 000 euroa, josta noin 2 500 000 euroa oli julkisivun ja 2 000 000 putkiremontin osuus.
Kahden porrashuoneen uudet hissit maksoivat noin 200 000 euroa. Asuinneliötä kohti laskettuna julkisivuremontin kustannukset ovat noin 100 euroa, putkiremontin 800 euroa ja muiden töiden noin 100 euroa. Koko hankkeen hintalappu asuinneliömetriä kohti on 1983 euroa.
Asunto Oy Puistonportti Bostads Ab on nyt laitettu kuntoon vuosikymmeniksi. Isännöitsijä Pekka Jokela ja puheenjohtaja Martin Lindholm laskevat, että seuraava iso remontti on ajankohtainen 40–50 vuoden kuluttua.
Uuden julkisivun, ikkunoiden ja ovien, vesikalusteiden ja valaistuksen myötä Puistonportin energiatehokkuus kasvaa. Kuinka paljon, sen näyttää tuleva lämmityskausi. Ennen sen alkamista taloyhtiössä tasapainotetaan lämmitysjärjestelmä.
Teksti Irene Murtomäki | Kuvat Vesa Voitto Sakari