Espoolainen Matinkulma 5 sai uuden raikkaan ilmeen, kun harmaa betonielementti vaihtui vaaleaan rappauspintaan. Loppusuoralla olevan julkisivuremontin odotetaan parantavan energiatehokkuutta.
Matinkylässä sijaitsevaan taloyhtiöön kuuluu kaksi taloa, joista toinen on seitsen- ja toinen kolmikerroksinen. Ne ovat valmistuneet vuonna 1971, ja niissä on yhteensä 56 huoneistoa.
Asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Raimo Harjunen sanoo talojen edustavan Matinkylän lähiörakentamisen varhaisinta historiaa. Naapurustossa on saman ikäisiä taloja, joissa on myös toteutettu julkisivuremontti parin viime vuoden aikana.
As Oy Matinkulma 5:ssä remontin syynä oli, että vanhat betonisandwich-elementit olivat tulleet elinkaarensa päähän. Seinästä irtosi sementinkappaleita, eikä paikkakorjauksista ollut kuin hätäavuksi.
– Teetimme vuonna 2013 kuntotutkimuksen, jonka tulos ei juuri antanut vaihtoehtoja. Paras ratkaisu oli purkaa pois vanhat elementit eristyksineen ja rakentaa uusi julkisivu, Harjunen kertoo.
Edellinen kuntotutkimus oli tehty kymmenen vuotta sitten ikkunaremonttia varten.
– Silloin olisi ehkä voitu säästää vanha julkisivu ja tehdä sen päälle uusi. Nyt elementit olivat niin huonossa kunnossa, että tämä ei olisi onnistunut.
Kahden vuoden valmistelu
Kuntotutkimuksen jälkeen taloyhtiö alkoi valmistella julkisivuremonttia. Osakkaat olivat päätöksessään yksimielisiä.
– Hankesuunnitelma valmistui vuonna 2014. Kokonaisuus kattoi julkisivujen lisäksi vesikaton, sokkelin, parvekkeet ja salaojat. Katsoimme parhaaksi korjata niin paljon kerralla kuin on järkevää, ettei samaan ruljanssiin tarvitse ryhtyä heti uudestaan, Raimo Harjunen sanoo.
Taloyhtiö teki julkisivuremontista päätöksen vuoden 2015 yhtiökokouksessa. Vahanen Oy:n laatiman toteutussuunnitelman pohjalta käytiin urakkatarjouskierros loppuvuodesta. Tarjouksia saatiin hyvin, urakoitsijaksi valittiin espoolainen Rakennus- ja maalausliike Esa Raita Oy.
Työmaan valvojana toimii Antti Leppänen Matinkylän Huollosta. Raimo Harjunen pitää tärkeänä valvojan mahdollisuutta poiketa työmaalla tarpeeksi usein.
– Asiansa osaava valvoja on tärkeä lenkki remontin onnistumisessa. Hallitus ei voi kuitenkaan ulkoistaa vastuuta hänelle, vaan hallituksen jäsenten on perehdyttävä riittävässä määrin asioihin.
Esimerkiksi lisätöiden hyväksyminen on hallituksen tehtävä, Harjunen toteaa.
Parvekkeiden korjaus ja lasitus
Matinkulma 5:n julkisivuremontti alkoi keväällä 2016 viidenneltä julkisivulta eli katolta.
– Liikkeelle lähdettiin vesikatoista. Vanhan katteen tilalle vaihdettiin uusi bitumikate. Lisäksi katoille asennettiin turvavarusteet, vaikka määräykset eivät niitä matalammalle talolle edellytäkään, Harjunen toteaa.
Parvekkeiden betonirakenteet olivat niin hyvässä kunnossa, ettei niitä tarvinnut kokonaan purkaa. Vaurioituneet kohdat korjattiin, minkä jälkeen parvekkeet eristettiin ja pinnoitettiin.
Lisäksi parvekkeille asennettiin lasitus, mikä niin ikään lisää energiatehokkuutta. Jossain vaiheessa oli esillä myös parvekkeiden laajentaminen, mutta sitä ei katsottu tarpeelliseksi.
Yksilöllisyyttä taloihin on saatu betonirakenteisten kaiteiden väreillä. Matalammassa talossa ne ovat punaruskeat ja korkeammassa talossa oranssin väriset. Sokkelit ovat vaaleanruskeat.
– Talomme noudattavat alueen väriskaalaa, eikä sooloiluun ollut mahdollisuuksia. Espoon rakennusvalvonta on melko tiukka näiden asioiden suhteen, Harjunen sanoo.
Purku tuntui asunnoissa
Talojen vanhat kulahtaneet julkisivut purettiin pois runkoa myöten. Tilalle tehtiin vaalea lämpörapattu ulkovaippa, jonka eristeen paksuus on 130 millimetriä.
– Tällä odotetaan olevan vaikutusta energiatehokkuuteen, sillä seinäeristeet ovat 30 milliä aikaisempaa paksummat, Raimo Harjunen sanoo.
Asukkaat ovat voineet asua koko remontin ajan kotonaan, mikä varmistettiin jo suunnitteluvaiheessa.
Julkisivun purkutyö ja rakentaminen on tehty mastolavalta, joten taloja ei ole tarvinnut huputtaa. Se olisi tehnyt asumisen merkittävästi tukalammaksi remontin aikana.
Remontin yllätyksiltä ei ole Matinkulmassakaan vältytty.
– Etukäteen kyllä tiedettiin, että julkisivun purkamisesta saattaa syntyä vaurioita asuntoihin, mutta niiden laajuutta ei osattu etukäteen arvioida. Joihinkin asuntoihin tuli reikiä ja sisälle pääsi vettä, mutta ne vauriot on korjattu ja siten poissa päiväjärjestyksestä, Harjunen kertoo.
Julkisivuremontin piti suunnitelman mukaan olla valmis tämän vuoden tammikuun lopussa. Aikataulua sotki marraskuulle osunut pakkasjakso, jonka vuoksi julkisivujen pintakäsittelyä ei voitu tehdä.
– Julkisivun viimeistely jäi kevääseen. Päädyimme urakoitsijan kanssa siihen yhteisymmärryksessä, jotta saadaan paras mahdollinen lopputulos.
Vaaleaan rappauspintaan levitetään itsepuhdistuva suojapinnoite, jonka ansiosta julkisivua ei tarvitse tulevaisuudessa pestä, mikä puolestaan alentaa hoitokustannuksia.
Ulkoseinän U-arvoksi 0,26
Matinkulma 5:n ulkoseinien lämmöneristyskykyä kuvaava U-arvo ennen remonttia oli laskennallisesti 0,47. Remontin jälkeen se on 0,26.
Tavoitteena olleeseen U-arvon puolittamiseen ei ihan päästä, sillä lämmöneristettä ei voitu kasvattaa 130 milliä paksummaksi. Eristepaksuuden määritteli rakennusvalvonnan vaatimus säilyttää ikkunat alkuperäisellä syvyydellä. Yläpohjan U-arvo sen sijaan puolittui reilusti. Yläpohjan eristäminen puhallusvillalla laskee U-arvon 0,30:stä 0,13:een.
– Julkisivuremontin valmistuttua tasapainotetaan lämmitysjärjestelmä ja ilmastointi. Edellisen kerran tämä tehtiin muutama vuosi sitten, jolloin uusittiin patteriventtiilit. Toiveena on, että itse kukin asukas oppisi käyttämään patterien termostaatteja huoneiston lämmönsäätelyssä. Eli ei avata ikkunaa, kun tuntuu liian kuumalta, vaan lämpötilaa säädetään termostaatista, Harjunen sanoo.
Kiinteistön lämmöneristyksen paraneminen tulee pienentämään vuosittaista noin 50 000 euron kaukolämpölaskua. Energian kulutusta on tarkoitus tarkastella lähemmin vuoden päästä, kun uuden julkisivun vaikutuksesta on karttunut riittävästi tietoa. Tarvittaessa ryhdytään lisätoimiin. As Oy Matinkulma 5:ssä on ollut esillä lämmön talteenottojärjestelmän ja maalämpökaivon asentaminen.
Taloyhtiön sähkön kulutusta on pystytty vähentämään led-valaisimin. Ne on asennettu sekä porraskäytäviin että varastotiloihin. Liiketunnistimella toimivat valot ovat lisänneet myös asumisviihtyvyyttä.
Lisäksi taloyhtiössä on panostettu esteettömyyteen. Seitsenkerroksisen talon uusi ulko-ovi avautuu automaattisesti ulos mentäessä ja sisälle tultaessa, kun on näppäillyt ovikoodin.
– Harkitsemme samanlaisten ovien asentamista myös matalampaan taloon, kunhan ensin on kertynyt käyttäjäkokemuksia. Ovien vaihtamiseen on mahdollisuus saada Aralta esteettömyysavustusta.
Julkisivuremontin valmistuttua kesän kynnyksellä on aika ryhtyä pihan kunnostukseen.
– Sen suunnitteluun kutsutaan mukaan talon kaikki asukkaat. Haluamme pihasta sellaisen, että se koetaan yhteiseksi ja siellä viihdytään.
Hissi- ja putkiremontti jonossa
Tulevista remonteista Raimo Harjunen mainitsee hissin, joka on pian elinkaarensa päässä. Se on kunnostettava lähivuosina.
Putkistoja taloyhtiössä on uusittu vuosien mittaan ja uudet käyttövesiputket vedetty molempiin taloihin. Korkeamman talon viemärit on pinnoitettu 6–7 vuotta sitten. Matalammassa talossa ne ovat alkuperäiset eli 46 vuotta vanhat.
– Valitettavasti viemärien pinnoitus ei mennyt ihan putkeen, ja urakoitsijan kanssa on tarkoitus sopia takuutöistä kuluvan kevään aikana. Lisäksi olisi alettava suunnitella matalamman talon viemäriputkien saneerausta ja huoneistojen kylpyhuoneiden kunnostamista siltä osin, kun ne kuuluvat taloyhtiölle. Yritämme löytää asiantuntijan, joka puolueettomasti selvittäisi, mikä olisi paras tahti edetä. Turhia korjauksia tulisi välttää, mutta välttämättömät korjaukset pitäisi ajoittaa oikein, Harjunen sanoo.
Teksti Irene Murtomäki
Kuva Jaana Ahti-Virtanen
Artikkeli on julkaistu huhtikuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti 3/2017