Julkisivun pesusta on paljon iloa

Pesu parantaa liikekiinteistöjen mutta myös asuinkiinteistöjen ilmettä sekä ylläpitää kiinteistöjen arvoa ja imagoa. Yleensä pesuun tarvitaan ammattilaisten osaamista, mutta esimerkiksi rivitaloyhtiössä homma voisi hoitua talkoillakin asiantuntijan ohjeiden mukaan.

Teksti: Riina Takala-Karppanen | Kuvat: Pixabay

Julkisivuja voisi pestä useammin kuin taloyhtiöissä on tapana. Eri materiaaleista tehdyt julkisivut tarvitsevat erilaiset puhdistustavat. Kaikkien julkisivujen kuntoa on syytä tarkkailla säännöllisesti. Julkisivun pesu parantaa rakennuksen ulkonäköä, vähentää pinnan kuormitusta ja helpottaa tulevia huoltotöitä.

Toimitusjohtaja Jussi Mattila Betoniteollisuus ry:stä toteaa, että betonijulkisivujen puhdistaminen on Keski-Euroopassa normaali käytäntö. Julkisivuja pestään usein ja säännöllisesti.

– Pesu parantaa kiinteistöjen ilmettä, ylläpitää arvoa ja imagoa varsinkin liikekiinteistöissä, miksei asuntokiinteistöissäkin, Mattila sanoo.

Vanhan rakennuskannan pesemisen tarve johtui ilmansaasteiden sisältämästä rikistä. Rikistä muodostui happoa, joka syövytti julkisivumateriaaleja. Siksi esimerkiksi Keski-Euroopassa marmoripatsaat ja julkisivukoristeet ovat vuosikymmenten aikana päässeet huonoon kuntoon.

Mattilan mukaan modernit julkisivut eivät teknisessä mielessä vaadi pesuja.

– Materiaalit ovat kestäviä, ja vaikka ne vähän likaantuvatkin, se ei lisää niiden vaurioitumista. Sen sijaan vanhemmat, 1980-luvulla ja sitä ennen rakennetut julkisivut eivät aina ole niin säänkestäviä, minkä vuoksi niiden pesemisellä voitaisiin ehkä keventää julkisivun rasitusta.

Mattilan mukaan betonirakenteet kestävät pesua tavallisilla keinoilla rajattomasti.

– Mutta vanhoissa kalkkimaalatuissa, rapatuissa julkisivuissa rappaukset ovat ehkä jo niin pehmoisia, että vaikka ne seinällä pysyvätkin, mitään kovia pesupaineita ne eivät enää kestä. Siksi erityisesti niissä pitää olla tarkkana, miten pestään, Jussi Mattila sanoo.

Hän muistuttaa laittamaan likaantumista aiheuttavat yksityiskohdat kuntoon; julkisivulle vettä valuttavat pellitykset ja vuotavat räystäät aiheuttavat likakohtia.

– Jos ne julkisivupesemisen herättäminä laitettaisiin kuntoon, niin sehän olisi kaikista suurin arvo, mitä julkisivupesusta syntyy.

Julkisivupesu voi Mattilan mukaan johdattaa taloyhtiötä tekemään asioita oikeassa järjestyksessä.

– Maalihilseilevän betonijulkisivun pesu voi paljastaa odottamattomia vaurioita, jotka ohjaavat taloyhtiötä oikeaan suuntaan huoltamaan tai korjaamaan julkisivua.

KorjausRYL ei anna suosituksia julkisivujen pesemisen tahdille, koska rakennukset ovat yksilöitä. Sijainnilla on suuri merkitys pinnan likaantumiselle.

Kuumaa höyryä tiilipinnalle

Rakennustekninen johtaja Juha Karilainen Wienerberger Oy:stä kertoo, että KorjausRYLiä eli korjausrakentamisen yleisiä laatuvaatimuksia uudistettaessa mietittiin sopivaa julkisivujen
pesusuositusväliä.

– Emme löytäneet selkeää näkemystä siitä, mikä olisi hyvä suositusväli. Ehkei sellaista käytännössä edes ole, koska julkisivujen pesemisen tarve on niin tapauskohtaista. Sijainti ratkaisee, Karilainen sanoo.

– Meillä on satavuotiaita tiilirakennuksia, joiden julkisivuja ei ole tarpeen pestä ehkä seuraavina satanakaan vuotena. Tiilipinta voi olla tummunut, mutta noki tai ilmansaasteet eivät
aiheuta julkisivurakenteelle vaurioriskiä, joten pesemiseen ei ole ehkä muuta syytä kuin esteettiset syyt, Juha Karilainen toteaa.

Sen sijaan pesemisen tarve voi tulla eteen homeiden, jäkälien tai sammalkasvustojen vuoksi.

– Jäkälää voidaan poistaa mekaanisesti harjauksella. Homeet kiinnittyvät pintahuokosiin, ja homeita voidaan poistaa kemikaaleilla, natriumhappokloriittipitoisilla aineilla. Nämä ratkaisut toimivat pienillä alueilla.

Kokonaisissa julkisivuissa paras keino Karilaisen mukaan on käyttää kuumahöyrypuhdistusta. Sitä suositellaan jäkälien, homeiden, noen ja muiden ympäristölikojen poistamiseen.

– Paineella tulevaa kuumaa höyryä on käytetty puhdistusmenetelmänä 2000-luvulla. Nokea on poistettu kuumahöyryllä esimerkiksi tapauksissa, joissa naapuritalossa on ollut tulipalo, minkä seurauksena viereisen talon julkisivu on vahingoittunut.

– Valitettavasti taloyhtiöt lähtevät poistamaan orgaanisia kasvustoja usein liian myöhään eli vasta kun home-, jäkälä- tai sammalkasvustot ovat jo selvästi näkyvissä tai kun on syntynyt jo esimerkiksi hajuhaittoja ja kasvusto on porautunut rakenteisiin, Karilainen kertoo.

Jos puhdistus tehdään pelkällä vedellä ilman kemikaaleja, homekasvustot voivat sopivissa olosuhteissa lisääntyä häviämisen sijaan.

– Kemikaalien käyttöä voi rajoittaa se, että ainetta ei saa levitä ympäristössä olevaan kasvillisuuteen. Siksi kemikaalikäsittely kannattaa kohdistaa vain pieniin alueisiin ja kyllästää puhdistettava
kohde ensin vedellä, jotta kemikaalit eivät pääse liiaksi imeytymään rakenteisiin, Karilainen sanoo.

Tiilen väri näkyviin

Julkisivupesu voi auttaa löytämään myös tiilen alkuperäisen värisävyn, kun tiilijulkisivuun pitää tehdä paikkakorjauksia.

– Usein valitettavasti vieläkin toimitaan niin, että etsitään paikkakorjauksiin tiiltä, jota verrataan vanhaan jo patinoituneeseen tiiliseinään, eikä alkuperäisen mukaiseen tiileen. Sitten kun kohteen seinät joskus pestään, näkyy uudempi paikkauskohta erivärisenä läiskänä seinässä, Juha Karilainen sanoo.

Toimintatapoja paikkakorjaustilanteessa on yleensä kaksi. Vanha tiiliseinä pestään kokonaisuudessaan, jolloin saadaan esiin alkuperäinen tiilen värisävy, minkä jälkeen on helppo valita oikean väriset tiilet paikkauskohtiin. Tai sitten niin, että etsitään alkuperäinen värisävy puhdistamalla vain pieni alue ja korvataan vaurioituneet tiilet alkuperäisen sävyisillä tiilillä.

– Paikkaus tosin erottuu tässä tapauksessa jonkin aikaa muusta julkisivusta, tai ainakin siihen saakka, kun julkisivu tullaan kauttaaltaan puhdistamaan, vaikkapa kuumahöyryllä. Kauttaaltaan tehty höyrypesu on kuitenkin suositeltavaa, eikä se ole kustannuksiltaankaan kovin kallis toimenpide. Samalla julkisivusta tulee siistimmän näköinen. Puhdistustoimenpide jatkaa myös tiilijulkisivun elinkaarta.

Vuosittaista silmäilyä laattajulkisivulle

Vaikka sadevesi lähtökohtaisesti puhdistaa keraamiset julkisivut, ABL Finland Oy:n aluepäällikkö Matti Halvari toteaa, että laattajulkisivukin vaatii vuosihuoltoa. Sadevesi ei ulotu räystäiden, julkisivun vaakalistojen tai pellitysten alle, minne likaa tyypillisesti kertyy.

– Meidän suosituksemme on, että julkisivuista tarkistetaan vuosittain kaikki vaakalistat ja puhdistetaan niistä lika, irtolehdet, sammalet tai mitä muuta tahansa niihin onkin kertynyt. Se estää julkisivupinnan valumat.

Halvari muistuttaa valitsemaan oikean pesutavan materiaalin mukaan.

– Jos julkisivussa on avosaumoja, vettä voi mennä julkisivupinnan taakse. Taustatuulettuvissa julkisivuissa, jonka rakenne on tehty oikein, oikea pesutapa ei muodosta riskiä. Aika ajoin julkisivutarkastuksen yhteydessä kannattaa tarkistaa, missä kunnossa julkisivun tuuletusväli on.

– Alimman laattarivin alla on tyypillisesti verkko, jonka tehtävä on estää pienten eläinten pääsy julkisivurakenteisiin. Verkkoon kertyneet roskat pitää poistaa, jotta julkisivun tuuletus toimii jatkuvasti oikein. Sillä on suuri merkitys julkisivurakenteen eliniälle.

Keraamiset laatat ovat poltettua savea, hyvin tiiviitä, eivätkä ne ime vettä sisäänsä. Laatan pintaan voi kertyä likaa.

– Laattoihin on saatavilla lisäpinnoite, esimerkiksi titaanidioksidia. Pinnoitetermi hämää, koska aine poltetaan laatan pintaan, minkä ansiosta pinnoite ei kulu käytössä. Sitä on käytetty Suomessa jo 14 vuoden ajan. Se vähentää veden pintajännitystä, jolloin vesi kulkee ohuena kalvona laatan pintaa pitkin ja pesee lian paremmin pois, Halvari kertoo.

Pinnoite estää myös levä- tai sammalkasvuston muodostumista laatan pintaan. Kasvustot voivat lisääntyä, jos kesät lämpenevät ja pitenevät.

Laattajulkisivun pesutarvetta Halvari kehottaa tarkastelemaan vuosittain.

– Asukkaat tottuvat näkemäänsä, eivätkä huomaa likaantumista. Ehkä siksi kannattaa pestä koemielessä pieni alue ja katsoa, miltä pesty julkisivu voisi näyttää.

Levyverhoukset pesukelpoisia

Tuotepäällikkö Marko Vikki Cembrit Oy:stä sanoo, että huolellisesti tehty julkisivupesu toimisi hyvin käyttöikää palvelevana huoltotoimenpiteenä, mutta sitä ei jostakin syystä tehdä.

Julkisivulevyjen asennusohjeissa kerrotaan, miten ja minkälaisilla aineilla likaa ja erilaisia kasvustoja voidaan julkisivun pinnasta poistaa.

– Painepesulla ei pidä tietenkään puskea vettä levyjen taakse kastelemaan tuulensuojalevyjä, villoja tai muita eristeitä, Vikki toteaa.

Kuitusementti- tai kivirouhepintainen levy itsessään kestää Vikin mukaan hyvin pesemistä.

– Varsinkin luonnonkivimurskalla pinnoitettuihin julkisivuihin lika jää helposti kiinni. Jos siinä kasvaa levää ja sammalta, pinta on huonon näköinen, vaikka varsinainen julkisivu onkin hyvin pitkäkestoinen. Suosittelisin kokeilemaan pesemistä.

Toisinaan julkisivulevyjen pesutarve johtuu siitä, että julkisivulevyt ovat kastuneet työmaalla asennusta odottaessaan.

– Levyt voivat olla läpimärkiä, ja kun ne asennetaan paikoilleen, niissä näkyy kalkkijälkiä. Ne voidaan pestä miedoilla hapoilla ja kalkinpoistoaineilla ja huuhdella puhtaiksi, Vikki toteaa.

Julkisivun säännöllinen peseminen pitää pintamateriaalin paremmassa kunnossa ja kiinteistön houkuttelevamman näköisenä.

Puupinnalle hellää pesua

Teknisen tuen päällikkö Rami Kuparinen Tikkurila Oyj:stä sanoo, että maalattujen puujulkisivupintojen likaantuminen korostuu, koska syksyistä on tullut leutoja, vettä on satanut paljon ja viime talvenakin oli märkää tammikuun alkupäiviin saakka.

– Sen vuoksi pinnat pysyvät märkinä pitkään ja pintahometta pääsee syntymään. Varsinkin kaupunkien rivitaloalueilla liikenteen nostattama pöly, teollisuuden päästöt ja muut epäpuhtaudet aiheuttavat likaantumista, Kuparinen toteaa.

Tekninen asiantuntija Liisa Junninen Teknos Oy:stä kehottaa tarkastelemaan julkisivun kuntoa säännöllisesti. Tarkastuksia on syytä tihentää, kun lähestytään huoltomaalauksen ajankohtaa.

– Julkisivupaneelit voivat tulla esimerkiksi pohja- tai välimaalattuna teollisesti tehtynä työmaalle viimeisteltäviksi, tai ne voidaan maalata alusta asti paikan päällä, jolloin maalaus sisältää pohjusteen, pohjamaalin ja pintamaalin. Jotta päästään pitkään huoltomaalausväliin, on tärkeää, että pintamaali levitetään kahteen kertaan.

Laadukkaasti maalatun puujulkisivun suositeltu huoltomaalausväli on Junnisen mukaan 10–20 vuotta. Kuultavilla järjestelmillä toteutetun pinnan kesto on 2–5 vuotta.

Maalatut aidat ja muut pihojen puurakenteet ovat jatkuvassa rasituksessa, mikä niissä helposti näkyykin. Rakennuksissa katto ja räystäsrakenteet suojaavat julkisivua osin kastumiselta ja likaantumiselta.

– Puujulkisivuja voisi pestä samoilla aineilla kuin esimerkiksi peltiränneissä ja syöksykouruissa näkyviä likajuovia. Tärkeä on kuitenkin valita aina oikea käsittelyaine, koska se riippuu siitä, tehdäänkö puupinnalle vain huoltopesu vai maalataanko pinta pesun jälkeen, Rami Kuparinen sanoo.

Maalattujen puupintojen huoltopesun Liisa Junninen ajoittaisi kesäkaudelle, jolloin ei ole liian kylmä ja pinta pääsee kuivumaan tarvittavasti.

– Paras tapa olisi tehdä pesu käsivoimin pesuainetta ja vettä käyttäen harjaamalla. Isommilla aloilla painepesu on kuitenkin järkevämpi nopeutensa takia, Junninen toteaa.

Puujulkisivuja painepesurilla pestäessä on varottava, ettei vettä mene suurella painella puupintojen ja räystäsrakenteiden rakoihin. Lisäksi on syytä varoa, ettei puupinta rikkoudu liian voimakkaan vesipaineen vuoksi.

– Myöskään liian voimakkaita pesuaineita ei tulisi käyttää. Esimerkiksi laimentamattomat liian emäksiset tuotteet on vaikea huuhdella pois, eivätkä ne ole hyväksi pintakäsittelylle. Mikäli maalipinta on pesun jälkeen ehjä ja kiilto- sekä värisävy miellyttävät, voi pinnan jättää sellaiseksi, Liisa Junninen sanoo.

Pesusta iloa tuleville maalauksille

Puujulkisivujen huoltopesuja kannattaisi Rami Kuparisen mielestä tehdä karkeasti arvioiden 3–5 vuoden välein. Julkisivun säännöllisestä huoltopesusta on iloa sitten, kun seinä pitää pestä huoltomaalauksen vuoksi. Silloin pinta puhdistuu paremmin, kun lika ja homeet eivät ole junttautuneet kiinni puupintaan. Puhdas pinta antaa paremman pohjan normaalille huoltomaalaukselle.

Puupinnat pitää pestä ennen maalaamista, ja siihen urakoitsijoita ohjataan työselostuksissa ja -ohjeissa.

– Pintojen puhdistaminen ennen maalausta on tärkeää. Jos lika ja homeitiöt hieroutuvat maalikalvon alle, se heikentää tartuntaa ja lopputulosta. Hyvin puhdistetulla pinnalla huoltomaalaus kestää pidempään, Kuparinen sanoo.

– Kun huoltomaalaus tehdään ajoissa, päästään vähemmillä esikäsittelytöillä eikä tarvitse esimerkiksi poistaa maalikalvoja. Jos vauriot ovat edenneet pidemmälle, silloin irtonaisen maalin poisto ja pinnan kaapiminen puhtaaksi vaativat enemmän töitä. Ajoissa liikkeellä, niin säästää huoltomaalauksessakin, Kuparinen toteaa.

CLT-eli ristiinliimatut massiivipuuelementit yleistyvät puujulkisivumateriaalina.

– CLT-elementissä on puupuristepinta, jonka täytyy olla pestävissä ja joka on suunniteltu ulkokäyttöön. Silloin suositellaan normaalia puupinnan käsittelyä: pesua ja maalausta, Rami Kuparinen sanoo. CLT-elementtejä voidaan myös verhoilla erilaisilla julkisivumateriaaleilla. Silloin julkisivun pesu vaatii kullekin materiaalille sopivan pesun ja käsittelyn.