Julkisivujen korjaamisen tarve patoutuu

Julkisivuja on korjattu vähemmän kuin takavuosina. Yksi selitys voi löytyä korjausavustuspolitiikasta, mikä on saattanut ohjata taloyhtiöitä kenties herkemmin putkiremonttien tekemiseen kuin julkisivujen korjaamiseen. Sen verran paljon korjausvelkaa julkisivujen korjaamiseen kuitenkin on edelleen patoutunut, että lähivuosina julkisivujen korjaamisen tason uskotaan palautuvan takavuosien tasolle.

Tällaista kuvaa piirrettiin muun muassa julkisivujen korjausmarkkinoista Julkisivuyhdistyksen lounastilaisuudessa, missä esiteltiin koko julkisivumarkkinaa tarkastellutta Julkisivujen markkinat ja seuranta Suomessa –tutkimusta.
Julkisivuyhdistys teetti vastaavanlaisen tutkimuksen viime vuonna, joten nyt saatiin ”trendinomaistakin” tietoa, miten markkina kokonaisuudessaan ja erityisesti materiaaleittain on kehittynyt.

530 miljoonan neliön markkina
Tutkimuksen mukaan julkisivumarkkinan koko oli viime vuonna 530 miljoonaa neliötä, josta puun osuus oli viime vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan 33 prosenttia, tiilen 27 prosenttia, betonin 14 prosenttia ja metallilevyn 10 prosenttia.
Julkisivujen rakentaminen ja korjaaminen sijoittuu kokonaisuudessaan 29,1 miljardin euron arvoisille markkinoille. Viime vuonna uudisrakentamisen osuus kokonaisarvosta oli 10,7 miljardia euroa, josta 4,7 miljardia euroa kohdistui asuinrakennusten rakentamiseen.
Korjausrakentamisen arvo oli 12,2 miljardia euroa, josta asuinrakennusten korjaamisen arvo oli 7,1 miljardia euroa.

Julkisivurakentamisessa kasvuodotuksia
– Viime vuonna julkisivujen uudisrakentamisen kokonaismäärä laski edellisvuoden 7 miljoonasta neliöstä 7 prosenttia. Tänä vuonna kuitenkin ar-vioimme julkisivujen uudisrakentamisen kokonaismäärän kasvavan 3 prosenttia ja ensi vuodelle ennustamme 1 prosentin kasvua, johtava asiantuntija Markku Riihimäki Forecon Oy:stä esitti.
Kaikkia rakennuksia materiaaleittain tarkasteltuna asemaansa viime vuonna vahvistivat metalli, betoni ja erityisesti rappaus. Sen sijaan tiilen ja kiven osuus pysyivät kutakuinkin samana puun laskiessa merkittävästi.
– Puu on kuitenkin yhä yleisin julkisivumateriaali uudisrakentamisessa ja sen osuus on tällä hetkellä 2,5 miljoonaa neliötä.
– Metalli on säilyttänyt asemansa aika hyvin ja sen osuus on reilu 1,5 miljoonaa neliötä.
– Rappauksen osuus julkisivujen uudisrakentamisessa oli viime vuonna vahva, mutta nyt tuo markkina on tasaantumassa.
– Myös tiili ja betoni hyötyvät materiaaleina kerrostalorakentamisen kovasta vetovoimasta tällä hetkellä, Riihimäki yleisellä tasolla totesi.

Korjausvelan kasvu luo painetta korjaamiselle

Julkisivujen korjausmarkkinaa on tutkimuksessa arvioitu asunto- ja rakennuskantatietojen perusteella, mallinnettu talotyypit julkisivumateriaaleittain ja arvioitu julkisivujen uusimisikää. Siltä pohjalta on tehty korjaustarvelaskelmia ja peilattu niitä kyselytutkimuksesta saatuihin vastauksiin.
– Viime vuosi näyttää olleen meidän arviomme mukaan yllättävän heikko korjaamisen vuosi. Kokonaismäärä putosi jonkin verran – alle 4 miljoonaan neliöön, Riihimäki selittää.
– Tuntumamme ja uskomuksemme on, että tämäkään vuosi ei tule olemaan julkisivukorjaamisessa mitenkään erityisen hyvä. Ensi vuodellekin näyttää olevan julkisivukorjausprojekteja nihkeästi tulossa, mutta ehkä siitä julkisivujen korjaamisen kannalta tulee kuitenkin vähän parempi vuosi, hän jatkaa.
– Sinänsä korjausrakentamisessa on potentiaalia kasvaa ylöspäin, koska korjausvelkaa syntyy koko ajan. Näemme, että julkisivujen korjausrakentamisella on hyvät mahdollisuudet nousta tarpeen mukaiselle tasolle jollakin aikavälillä, hän vielä toteaa.
Materiaaleittain tarkasteltuna korjausrakentamisessa vahvin osuus viime vuonna oli puulla, minkä jälkeen seuraavaksi vahvimmin julkisivujen korjaamisessa vaikuttivat paikkauskorjaukset, rappauskorjaukset ja erityisesti levyverhoukset, joiden osuuden arvioidaan nousevan.
– Uusia parvekkeita tulee asuntorakentamisen kautta noin 20 000 ja olemme arvioineet, että parvekkeita uusitaan vajaa 20 000, hän mainitsee.

Julkisivut putkiremonttien ”jaloissa”
Lounaskeskustelussa pohdittiin sitä, miksi niinkin vakaalla ja hyvällä tasolla ollut korjausrakentaminen – myös julkisivukorjaaminen – näyttäisi tutkimuksen valossa hiipuneen.
– Muutamana vuotena korjausrakentaminen on ollut jopa suurempaa kuin uudisrakentaminen. Eikä vanhoja taloja ole vielä lähes kaikkia korjattu, Jukka Sevón Paroc Oy Ab:stä nosti esiin.
Markku Riihimäen mukaan yksi selitys vaisuudelle voi löytyä tukitoimista, esimerkiksi korjausavustuksista, jotka ovat ohjanneet taloyhtiötä julkisivukorjaamisen sijaan tekemään putkiremontteja.
– Ja ehkä juuri siksi julkisivuremontit ovat putkiremonttien tietynlaisina ”perässä tulijoina” kärsineet tästä, mikä näkyy nyt tutkimuksessa julkisivukorjaushankkeiden pienenemisenä, Riihimäki arveli.
– Korjattavaa on ja uskon, että korjausrakentamisen määrä palautuu, hän kuitenkin vakuutti.
– Asunto-osakeyhtiöiden kannattaisi päättää suunnitelmallisemmin siitä, mitä korjataan ja missä jaksoissa, jolloin niiden lainansaantimahdollisuudetkin olisivat paremmat, hän vielä otti kantaa kysymykseen taloyhtiöiden rahoitusmahdollisuuksista korjaustensa toteuttamisessa.
– Jo julkisivualan kokonaiskuvankin takia olisi suotavaa, että myös taloyhtiöt ovat oikeaan aikaan liikkeellä omien julkisivuprojektiensa kanssa. Alan kapasiteetin kasvaminen ei pysy terveellä pohjalla, jos rakennuksia ylikorjataan ennen aikojaan tai vaihtoehtoisesti annetaan vaurioitua ihan purkurajalle – jo normaalissakin korjausvajeessa on tekemistä, Julkisivuyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Tarri muistuttaa.
– Pyrimme edistämään resurssien hyötykäyttöä talvikorjaamisenkin keinoin, mutta ilman tolkuissaan olevaa toimintaa mikään ei riitä. Lisäksi, onhan itsestään selvää, että myös taloyhtiö hyötyy ihan suoraan ja rahallisesti, kun tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan, hän vielä mainitsee.

Koulutusta unohtamatta
– Rakentamisen markkina ja yleinen talous nähtiin julkisivumarkkinoiden kehittymisen kannalta positiivisina ajureina. Korjausrakentamiseen ja sen tukemiseen liittyvät asiat olivat sen sijaan selvästi menettäneet merkitystään yritysten julkisivumarkkinoihin liittyvissä odotuksissa ja näkemyksissä, Riihimäki veti vielä yhteen yritysten tutkimuksen barometrissä esille tuomia näkemyksiä.
Julkisivumarkkinoiden edistämisen kannalta yritykset kokevat tärkeimmäksi asiaksi rakentamisen laadun parantamisen.
Myös markkinoinnin tehostamista ja taloyhtiöiden, suunnittelijoiden ynnä muiden tahojen kouluttamista pidettiin tärkeintä julkisivumarkkinaa edistävinä toimina.
– Koulutusta ja ammattitaitoa tarvitaan kaikilla tasoilla. Tilaajien tietoisuuteen omista tarpeistaan ja mahdollisuuksistaan tarvitaan totta kai opastusta, jota Julkisivuyhdistys tarjoaa muun muassa JulkkariRoadShow:n muodossa eri paikkakunnilla, Mikko Tarri vielä korosti.
– Suunnittelijat ja urakoitsijat tarvitsevat tietoa uusista menetelmistä ja niiden oikeasta soveltamisesta.
– Lisäksi tarvitaan myös osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöä alan yrityksiin; tästä on osoituksena juuri päättynyt ensimmäinen Julkisivuyhdistyksen ja Työtehoseuran yhteistyössä alkuun laittama Julkisivukorjaajan koulutuskokonaisuus, josta valmistui 11 uutta ammattilaista julkisivurakentamisen telineille. Kokemukset ovat olleet myönteisiä ja tätä pyritään edelleen jatkamaan, Tarri vielä kertoo.

Teksti ja kuva Riina Takala-Karppanen

”Julkisivujen markkinat ja seuranta Suomessa” -tutkimus toteutettiin Julkisivuyhdistyksen toimeksiannosta. Tavoitteena on jatkaa sitä vuosittain ja seurata markkinan kehityssuuntia.
Lisätietoja tutkimuksesta www.julkisivuyhdistys.fi