Julkisivuja ja kattoja korjataan tulevina vuosina eniten

Asunto-osakeyhtiöissä aiotaan toteuttaa seuraavien kolmen vuoden aikana eniten julkisivuremontteja, mutta lähes yhtä paljon aiotaan tehdä kattoremontteja.
Kun tarkastelujaksoksi otetaan seuraavat 10 vuotta, sinä aikana yli 20 prosenttia asunto-osakeyhtiöistä aikoo teettää julkisivuremontin ja lähes yhtä suuri osuus asunto-osakeyhtiöistä myös kattoremontin.
Hieman päälle 5 prosenttia asunto-osakeyhtiöistä aikoo teettää käyttövesi- ja viemäröintijärjestelmäremontin tulevan kolmen vuoden aikana.
Kymmenen vuoden perspektiivillä tarkasteltuna käyttövesijärjestelmän remontointiin aikoo ryhtyä noin 18 prosenttia asunto-osakeyhtiöistä, viemäriremontin tarve on sen sijaan hieman pienempi – vajaa 15 prosenttia aikoo remontoida kymmenen vuoden aikana viemärijärjestelmän.
Lisäksi noin 13 prosenttia aikoo 10 vuoden aikana uusia lämmitysjärjestelmän, noin 8 prosenttia ilmastointijärjestelmän ja 5 prosenttia modernisoida tai jälkiasentaa hissin.

Korjaamiseen 5,8 miljardia euroa
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuoreeseen korjaamista koskevaan tilastoon, jonka mukaan asunnon omistajat ja asunto-osakeyhtiöt korjasivat asuntojaan ja asuinrakennuksiaan 5,8 miljardilla eurolla viime vuonna. Kerrostalojen korjaamiseen tästä meni 2,4 miljardia euroa ja rivitaloasuntojen korjauksiin 730 miljoonaa euroa.
Tilasto osoittaa myös, että suurin osa kerrostalojen korjauksista – 1,82 miljardia euroa – oli asunto-osakeyhtiöiden teettämiä korjauksia. Osakkeenomistajien teettämien ja tekemien korjausten arvo oli 530 miljoonaa euroa. Rivitaloyhtiöt korjasivat 430 miljoonalla eurolla ja rivitaloasuntojen omistajat omia asuntojaan 300 miljoonalla eurolla.

Talotekniikka ja julkisivuja
Asunto-osakeyhtiöissä tehdyistä korjauksista suurin osa liittyi talotekniikkaan. Niihin käytettiin yli 900 miljoonaa euroa. Toiseksi eniten – eli 642 miljoonaa euroa – käytettiin ulkopintojen ja rakenteiden korjaamiseen.
Seuraavaksi suurimman korjauskustannuksen asunto-osakeyhtiöissä muodostivat osakkeenomistajien tekemät remontit – keittiö- ja märkätilaremontit. Tässä näkynee se, että osakkeenomistajat yhdistävät usein omia huoneistoremonttejaan, esimerkiksi märkätilojen korjaamisen taloyhtiön putkiremontteihin. Korjauskustannukset olivat asuntojen keittiöiden osalta 200 miljoonaa euroa ja märkätilojen osalta 178 miljoonaa euroa.
Viidenneksi eniten rahaa asunto-osakeyhtiöissä käytettiin sisätilojen remontoimiseen ja piha-alueisiin.
Korjauskustannukset suhteutettuna asuinpinta-alaan olivat kerrostaloissa 46,3 euroa per neliömetri, rivitaloissa 31,5 euroa per neliömetri ja omakotitaloissa 21,0 euroa per neliömetri.

Kun on aika ja tarve korjata…
Lähes 90 prosenttia korjaamisesta johtui normaalista vanhenemisesta tai kulumisesta niin kerrostaloissa kuin rivitaloissakin. Rivitaloissa vakavamman vaurion ennaltaehkäisy oli hieman yleisempi syy korjaamiseen kuin kerrostaloissa – vajaa 20 prosenttia joka tapauksessa.
Kerrostaloissa korjaamiseen oli jouduttu vajaassa 20 prosentissa siksi, että oli tapahtunut putkirikko, rankkasade, tulva tai muu tämän tyyppinen tapahtuma pakotti korjaamaan.
Mielenkiintoinen yksityiskohta, että kerrostaloyhtiöistä vajaassa 10 prosentissa oli jouduttu korjauksiin ilkivallan vuoksi.
Muita perusteluja korjaustarpeille olivat laatu- tai varustetason parantaminen, energiatehokkuuden parantaminen, ajan mittaan syntyneet home- ja kosteusvaurion korjaaminen, käyttötarkoituksen muutos tai toiminnalliset muutokset, rakennus- tai suunnitteluvirheet, esteettömyyden parantaminen, sisäilman huono laatu ja laajentamisessa syntyvät muutostarpeet.

Pääset tiedotteeseen ja taulukoihin tästä: