Julkisivu kerralla kuntoon

Näkymä talon takapihalle, jossa sadevesilinjat sekä massanvaihdot ovat jo siististi ruohopeitteen alla.

Julkisivuremontin näkyvin muutos liittyy tietysti ulkonäköön, mutta asukkaiden viihtyvyys voi parantua monella muullakin tavalla. Bonuksena julkisivun lisäeristys voi tuoda pitkällä tähtäimellä säästöjä.

As Oy Kalkunkartano sijaitsee Länsi-Tampereella nimensä mukaisesti Kalkun kaupunginosassa. 1975 valmistuneessa seitsemänkerroksisessa talossa on neljä rappua, 74 asuntoa ja hieman yli sata asukasta.

Kalkunkartanon edessä sijaitsevaa pihaa reunustaa neljä samanikäistä taloa, mutta vain yhteen niistä on tehty julkisivuremontti.

Remontoitu talo etupihan puolelta.

Talon aiempi kuntotutkimus oli peräisin vuodelta 2010. Tutkimuksessa oli jo havaittu vaurioita, ja monet yli 40 vuotta vanhan talon rakenteet olivat elinkaarensa loppupuolella.

Kun aika kuluu, se tunnetusti kuluttaa. Kunnostamattomat rakenteet ovat turvallisuuden kannalta riskitekijä ja voivat aiheuttaa vaaraa.

Julkisivun betonisandwich-elementeissä oli näkyviä korroosiovaurioita ja paikoin näkyvää pakkasrapautuman aiheuttamaa halkeilua.

Myös parvekkeissa oli ongelmia. Näkyviä korroosiovaurioita havaittiin muun muassa pieliseinien etureunoissa ja parvekekaiteiden reunoilla.

Keskellä remontoitu kohde. Vasemmalla ja oikealla näkyy naapuritalojen vielä korjaamaton betonielementtiratkaisu ja entinen väritys.

Uusi kuntotutkimus

Kesäkuussa 2019 valmistunut remontti hivelee silmää. Isännöitsijä Kirsi Suonranta Isännöinti Ilkka Saarinen Oy:stä ja taloyhtiön hallituksen jäsen Tomi Hellsten ovat syystäkin tyytyväisiä.

− Pelkästään ulkonäkösyistä ei julkisivuremonttiin lähdetty, mutta remontti tarjosi oivan tilaisuuden myös ulkonäön kehittämiseen, sanoo Hellsten.

– Valitettavasti emme saaneet tehdä yhteistyötä viereisten talojen kanssa. Yhtiöt kun elävät omassa rytmissään, Suonranta sanoo.

Korjaustarvetta oli odotettua enemmän.

– Parvekkeiden betonista irtoili kännykän kokoisia palasia. Loppujen lopuksi betonikorjauksia oli kaksinkertainen määrä arvioituun nähden. Koko urakan kustannusarvio oli 1,25 miljoonaa euroa. Lisäkustannukset kokonaisuudessaan olivat kuitenkin vain 53 000 euroa, Hellsten kertoo.

Viihtyisä oleskelutila sijoitettiin entisen lämpökeskuksen päälle.

– Remontti oli hyvin suunniteltu, joten lisätöille ei juuri tullut tarvetta, Suonranta toteaa.

Yhtiökokouksessa vallitsi yhteisymmärrys remontin tarpeesta ja kokonaisuudesta. Perinteisiä soraääniäkin kuului tyyliin, että kun katsoo kauempaa, ei talossa ole mitään vikaa.

– Paikkaamisvaihtoehto olisi ollut tietysti halvempi ratkaisu, mutta suurempi remontti takaa korjaukselle pitemmän käyttöiän, Hellsten sanoo.

Ilman peruskorjausta paikattavaa olisi Hellstenin mukaan ollut jatkuvasti ja se olisi pitemmän päälle tullut kalliimmaksi.

Kilpailutus tapahtui isännöitsijän ehdotusten mukaan, ja rakentajakonsultiksi valikoitui Insinööritoimisto LaRa Oy.

1975 valmistuneessa seitsemänkerroksisessa talossa on neljä rappua, 74 asuntoa ja hieman yli sata asukasta.

Tiiveys parani

– Julkisivuremontissa oli keskeistä ottaa huomioon julkisivun todettu korjaustarve ja siihen nähden taloudellisesti järkevän kokonaisratkaisun miettiminen. Huomionarvoista oli myös se, että ikkunat ja ovet oli uusittu aikaisemmin. Myöskään vesikatolle ei tässä remontissa tehty mitään, täsmentää LaRa Oy:n rakentajakonsultti Kyösti Lahdenranta, joka toimi myös remontin valvojana.

Julkisivut korjattiin peittävällä eristerappauksella eikä vanhaa purettu parvekkeita lukuun ottamatta. 100 mm:n villa oli Lahdenrannan mukaan järkevin eristeratkaisu, ja villan päälle tehtiin ohutrappaus. Alustan irtoavat betonit piikattiin pois, esiin tulleille teräksille tehtiin korroosiosuojaus ja vanhat kolot paikattiin.

– Maatasokerros on eniten kolhuille altis ja siihen valittiin kiviverhous, joka kestää paremmin kolhuja ja on helppo puhdistaa, Lahdenranta toteaa.

Urakoitsija ehdotti kiven pintaan likaa hylkivää suojakäsittelyä.

– Energian säästölle en uskalla antaa varmoja prosenttilukuja, mutta läpikattavan eristekerroksen ja yhtenäisen rappauksen myötä ulkoseinien lämmöneristyskyky on nyt parempi, Lahdenranta sanoo.

Remontin jälkeen erään asukkaan palaute on paljon puhuva: ”Enää ei vedä nurkista!”

Isännöitsijä Kirsi Suonranta Isännöinti Ilkka Saarinen Oy:stä ja taloyhtiön hallituksen jäsen Tomi Hellsten ovat remonttiin tyytyväisiä.

Tarkempaa tiedottamista

Urakkaan kuuluivat muiden muassa peittävä korjaus parvekkeiden ulkopuolelle levyverhoilulla ja perusteellinen pinnoituskorjaus sisäpuolelle.

Kaiteet uusittiin ja parvekkeet lasitettiin.

Lisäksi rakennettiin istutusaltaat ja sadevesilinja takapihalle sekä hankittiin uudet valaisimet.

Parvekkeiden vedenpoisto uusittiin, ja ylimmän kerroksen parvekkeiden kattojen vedet ohjattiin ulkopuolisia syöksytorvia pitkin alas.

Ainoat risut tulivat tiedottamisesta. Sitä ei ollut osakkaiden mielestä tarpeeksi: kaikki ei toteutunut niin kuin alun perin ilmoitettiin.

– Joillakin urakoitsijoilla täsmätiedotus tapahtuu tekstiviesteillä, mikä tässäkin remontissa olisi ollut hyödyksi, Suonranta sanoo.

Maatasokerrokseen valittiin kestävä ja pestävä kiviverhous.

Toinen pieni risukimppu tuli yllätyksenä.

Parvekkeiden seinät, katot ja lattiat hiekkapuhallettiin ensin, jonka jälkeen seinät ja katot tasoitettiin ja maalattiin. Parvekkeiden lattioihin tehtiin uretaanipinnoitus.

– Marras-joulukuussa oli kuitenkin arvioitua kylmempää, jolloin parvekelattioiden uretaanipinnoitteen kuivuminen kesti pidempään, Suonranta kertoo.

– Tästä aiheutui hajuhaittaa, ja parvekelaattojen ajateltua suuremmasta huokosmäärästä johtuen jotkut parvekkeet piti pinnoittaa jopa kolme kertaa, jotta valmiista pinnasta saatiin tasainen. Jotkut selvisivät yhdellä pinnoitekerroksella, Hellsten sanoo.

Jos jotain ottaisi opiksi, niin Hellstenin mielestä tiedottaminen pitäisi tehdä näin: ”Teipatkaa ikkunat tiiviisti, sillä uretaanipinnoite saattaa haista.”

Ikkunat kun suojattiin vain rappauksen näkökulmasta.

Pelkästään ulkonäkösyistä ei julkisivuremonttiin lähdetty, mutta remontti tarjosi oivan tilaisuuden myös ulkonäön kehittämiseen.

Optio lämmöntalteenottoon

Talossa on kiinni vanha lämpökeskus, joka on toiminut pihapiirin kaikkien neljän talon yhteisenä lämmönlähteenä.

Kun öljylämmityksestä luovuttiin, kaikki neljä taloa siirtyivät omaan kaukolämpöön.

Nyt tehdyssä remontissa lämpökeskuksen piippua lyhennettiin ja piipun ulkopuolelle tehtiin peittävä korjaus levyverhoilulla.

– Jos joskus lämmöntalteenotto tulee ajankohtaiseksi, meillä on putkille reitti valmiina.

Naapuritalossa on lämmöntalteenotto, ja heiltä olemme saaneet tietoa kustannusten kehityskäyristä, kertoo Hellsten.

– Kokonaisurakka meni hyvin, kiitos aktiivisen hallituksen ja LaRa Oy:n valvojan, joka sopivan jämäkästi piti taloyhtiön puolta, isännöitsijä Kirsi Suonranta sanoo.

Kun remontti on huolellisesti suunniteltu ja toteutus onnistuu hyvin, silloin voi asua monta vuotta huolettomasti – energian säästöä sekin.

Teksti Jyrki Liikka | Kuvat Ari Korkala