Asuintalojen ja muiden rakennusten energiahukka on vuodessa yhden ydinvoimalan suuruinen tuotantomäärä. Negatiivinen asia on se, että tämä hukka maksetaan yhtiövastikkeissa, vaikka kokonaisvaltaisella energiatehokkuustarkastelulla se voitaisiin kääntää säästöksi, josta esimerkiksi kerrostalossa asuvat asukkaat hyötyvät.
Energiatehokkuus on vasta viime vuosina noussut suureksi puheenaiheeksi – osittain energian hinnannousun ja osittain ilmastonmuutoksen vuoksi. Ongelma on kuitenkin todellinen, sillä kiinteistöissä hukataan vuosittain hirvittävät määrät energiaa ja samalla rahaa.
– Teollisuuden puolella on toki paljon painoa, sillä siellä käytetään noin neljäsosa kokonaisenergiasta. Asuntorakentamisessa ja asumisessa kuluu kuitenkin jopa 40 prosenttia kaikesta energiasta, joten on selvää, missä energiansäästön painopisteen pitäisi olla, toteaa kiinteistötalouden professori Seppo Junnila Aalto-yliopistosta.
Energiatehokkuudesta koituu kiinteistöille selvää säästöä, joidenkin arvioiden mukaan jopa satojatuhansia euroja vuodessa. Junnila muistuttaa, että esimerkiksi kerrostalossa säästöt koituvat suoraan asukkaiden hyväksi.
– Yhtiövastikkeesta noin puolet on energiakustannuksia. Kun käyttökustannukset alenevat, kiinteistön arvo nousee. Meillä on kiinteistöissä miljardin euron markkina, jonka tuotto on yli 40 prosenttia. Hyvistä osakkeista saattaa saada 15 prosentin tuoton, Junnila vertaa.
Ilmanvaihto ja lämmitys suurimmat ongelmat
Kiinteistöissä kuluu eniten energiaa epätasapainossa olevien järjestelmien vuoksi, suurimmat energiasyöpöt ovat yleensä ilmanvaihto ja lämmitys. Ongelmat ovat samankaltaisia niin asuinrakennuksissa kuin julkisissakin kiinteistöissä.
– Jos esimerkiksi lämmitysjärjestelmä on epätasapainossa, lämmitystä voidaan joutua pitämään täysillä, jotta saadaan asuinrakennuksen viimeinenkin huoneisto lämpiämään. Silloin toisissa asunnoissa kärsitään kuumuudesta, selvittää ekokoulutettu huoltomies Antti Janhunen Lassila & Tikanojalta.
Kiinteistönhuollon järkevöittäminen on yksi keino parantaa energiatehokkuutta. Esimerkiksi ei lämmitetä ja jäähdytetä samaan aikaan. Karsitaan turha valaistus ja suljetaan turhat laitteet. Seurataan jatkuvasti järjestelmien toimintaa ja huolehditaan siitä, että esimerkiksi vikaantumisen johdosta ei mene energiaa hukkaan.
– Asukas voi olla yksi kiinteistön energiasyöpöistä. Omaa käyttäytymistä kannattaa seurata ja tarvittaessa muuttaa sitä järkevämpään suuntaan, Janhunen vielä muistuttaa.
Pitkäjänteinen prosessi
– Esimerkiksi kerrostalossa kannattaa lähteä liikkeelle siitä, että tilataan paikalle ammattilainen katsomaan kokonaisuutta: mihin energiaa kuluu ja mitä menee hukkaan. Ei kannata vain korjata virheitä jälkikäteen, vaan pyritään ennakoimaan riskitekijöitä, professori Seppo Junnila toteaa.
Keskitetyllä energianhallinnalla ja ekohuollolla pystytään parantamaan olosuhteita kiinteistöissä: energianhallintakeskus tarkkailee laitteiden toimintaa ja ekokoulutettu huoltomies toimii paikan päällä silminä ja korvina.
– Lopputuloksena saadaan säästöä ja parhaat mahdolliset olosuhteet kiinteistön käyttäjille, Janhunen vakuuttaa.