Kiinnostus hissien jälkiasentamista kohtaan on noussut helsinkiläisissä taloyhtiöissä. Hissiasiamies Simo Merilä arvioi, että tänä vuonna päästään hissiasiamiehelle tulevissa yhteydenottojen määrässä ennätykseen. Kesään mennessä tiedusteluja oli tullut jo 73 taloyhtiöstä, joissa on 276 porrashuonetta. Edellinen ennätysvuosi oli 2014, jolloin yhteyttä otettiin yhteensä 120 taloyhtiöstä.
Myös toinen tilasto kertoo helsinkiläisten taloyhtiöiden olleen ahkerasti asialla. Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskuksen eli ARAn avustuksista helsinkiläiset yhtiöt ovat saaneet ison siivun.
Helsinkiin saatiin viime vuonna 91 hissiavustuspäätöstä, joten kaupungin tavoite 70 hissin vuosivauhti ylittyi kirkkaasti.
– Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla ARAlta on tullut 62 avustuspäätöstä summaltaan yhteensä 7,5 miljoonaa euroa. Se on yli puolet ARAn kyseistä hissiavustuspotista. Tavallisesti Helsingissä olevien taloyhtiöiden osuus on ollut noin 30 prosentin luokkaa. Taloyhtiöillä on nyt tahtotila saada hissiasiansa kuntoon, Merilä tulkitsee.
Kun aikaisemmin hissejä jälkiasennettiin lähinnä kantakaupungin alueelle, on nyt enemmistönä olleet lähiöalueet. Esimerkkeinä Merilä mainitsee Maunulan, Jakomäen ja Itäkeskuksen.
Ja mitä enemmän yhdellä hissillä saadaan asuntoja sen piiriin, sitä parempi.
– Eräässä kantakaupungin kohteessa neljällä hissillä tavoitettiin 144 asuntoa, Merilä kertoo.
ARAn avustusosuus pienenemässä
Hissiasiamies Simo Merilä arvelee taloyhtiöiden kiinnostuksen taustalla olevan muun muassa huolen ARAn avustuksen pienenemisestä. Tällä hetkellä taloyhtiön on mahdollista saada hissien jälkiasentamiseen ARAlta avustusta enintään 50 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista Helsingin kaupungin avustuksen ollessa 10 prosenttia.
Muutoksia ARAn avustukseen on tulossa näillä näkymin ensi vuoden alusta. Siihen on Simo Merilän mukaan taloyhtiöissä hyvä varautua.
– Hissien jälkiasentamista suunnittelevien taloyhtiöiden on jo syksyn yhtiökokouksessa syytä laskea ARAlta saatavan avustuksen putoavan 45 prosenttiin. Helsingin kaupungin myöntämään avustukseen ei ole tulossa muutoksia.
– Jos taloyhtiö tekee tiukan päätöksen, että hissien asentamisen ehtona on ARAn 50 prosentin avustus, niin edessä on mitä todennäköisimmin uusi yhtiökokous, hän toteaa.
ARAn hissiavustuksiin oli tämän vuoden valtion budjetissa varattu 14 miljoonaa euroa, joka oli käytetty loppuun toukokuussa. Kesällä lisäbudjetin yhteydessä hissiavustuksille saatiin lisää 10 miljoonaa euroa.
Simo Merilä puntaroi, mahtaako sekään riittää ja laskee määrärahoja tarvittavan tänä vuonna yhteensä 30–35 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 ARA käytti hissiavustuksiin yhteensä 29,2 miljoonaa euroa, vuonna 2014 yhteensä 21 miljoonaa euroa.
Tavoitteena miljoona esteetöntä asuntoa
ARAn hissiavustuksen päättymiseen lähivuosina hissiasiamies Simo Merilä ei usko. Ruotsissa näin tapahtui, ja hissien jälkiasentaminen loppui siihen.
Sitä paitsi tällainen päätös löisi korvalle ympäristöministeriön koordinoimaa ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa.
Suomeen on laskettu tarvittavan vuoteen 2030 mennessä miljoona esteetöntä asuntoa. Nyt niitä on vain kolmannes siitä, eikä kaikkia tarvittavia asuntoja voida toteuttaa uudistuotantona. Ja hissi on yksi merkittävimmistä asumisen esteettömyyteen vaikuttavista tekijöistä.
Ympäristöministeriön tavoitteena on lisätä hissittömiin kerrostaloihin vuosittain rakennettavien hissien määrää asteittain 500 hissiin vuodessa nykyisestä noin 250 hissistä.
Teksti ja kuva: Irene Murtomäki
Artikkeli on julkaistu elokuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti PääkaupunkiseutuExtrassa 6/2016.