Isommat parvekkeet ja parempi energiatehokkuus

Vanhat julkisivurakenteet, parvekkeiden laatat ja pieliseinät on purettu pois. Sokkeliin lisättiin eristettä noin viisi senttimetriä ja seiniin noin 10 senttimetriä. Viimeistä lohkoa tehdään sääsuojan alla lämmitetyissä oloissa.

Kirkkonummelalaisen As Oy Gesterbynpolku 4:n betonibunkkerimainen yleisilme on vaihtunut moderniksi, 2010-luvun arkkitehtuuria huokuvaksi julkisivuksi. Taloyhtiössä on 116 huoneistoa, joiden asukkaat saavat jouluksi energiatehokkaamman talon ja entistä suuremmat parvekkeet.

Remontti muutti talot arkkitehtuuriltaan moderneiksi. Talot sijaitsevat korkealla mäellä, josta kirkkaan väriset parvekepielet näkyvät kauas. Vanhat elementtiparvekkeet purettiin, ja uudet parvekkeet ovat 40 senttiä entisiä syvemmät.

As Oy Gesterbynpolku 4 on valmistunut vuonna 1973, ja se muodostuu 7-kerroksisesta ja 3-kerroksisesta talosta. Julkisivuremontti käynnistyi keväällä purkutöillä ja saadaan pääosin valmiiksi joulukuussa. Betonisandwich-elementtien ja pesubetoniverhouksen sijaan julkisivuissa on remontin jälkeen levyeristerappaus. Samalla ikkunat on vaihdettu uusiin, parvekkeista on tullut 40 senttimetriä syvempiä, betonikaiteen sijalle on asennettu alumiinirunkoinen ja maitolasinen lasikaide ja kaikki parvekkeet on lasitettu.

– Yhtiökokous antoi 3,3 miljoonan euron lainavaltuuden, jossa on otettu huomioon korjaukset ja varattu rahaa lisätöihin. Toistaiseksi niitä on jouduttu tekemään urakan laajuuteen nähden todella vähän, isännöitsijä Tero Hanninen Isännöitsijätoimisto Hannisesta sanoo.

Julkisivun kuntotutkimuksen antamia vaihtoehtoja olivat eristerappaus olemassa olevan julkisivukuoren päälle tai vanhan ulkokuoren purkaminen ja sen päälle uuden levyrappauksen tekeminen.

– Ratkaisut olivat esteettisesti saman näköisiä, mutta erilaisia esimerkiksi energiatehokkuuden ja toiminnallisuuden kannalta. Yhtiökokous valitsi raskaamman vaihtoehdon julkisivun ja varsinkin parveke-elementtien huonon kunnon vuoksi, kuntotutkimusvaiheesta mukana ollut Jari Kauppinen Helsingin Seudun Suunnittelu ja Rakennuttajapalvelu HSSR Oy:stä kertoo.

Näin ollen vanhat julkisivurakenteet, parvekkeiden laatat ja pieliseinät purettiin pois ja vaihdettiin uudet ikkunat.

– Koska sokkeli, ikkunat ja koko ulkokuori on nyt uutta, se kestää varmasti paljon pidempään kuin mihin olisi päästy vain vanhan kuoren päälle tehtävällä pintakorjauksella. Sokkeliin lisättiin lämmöneristettä noin viisi senttimetriä ja seiniin noin 10 senttimetriä, Kauppinen jatkaa.

Karmisyvyyttä kasvattamalla ikkunoiden ulkonäkö säilyi entisenä, eikä huoneistoihin tarvinnut tehdä erillisiä ikkunalistoituksia.

Aikataulussa ja kustannusarviossa on pysytty, toteavat Sami Kujamäki (vas.) Jatke Oy:stä, Tero Hanninen Isännöitsijätoimisto Hannisesta sekä Minna Savolainen ja Jari Kauppinen Helsingin Seudun Suunnittelu ja Rakennuttajapalvelu HSSR Oy:stä.

Isommat parvekkeet

Asukkaiden kannalta merkittävin lisähyöty saatiin sillä, että parvekkeita voitiin laajentaa. Tilaa tuli lisää noin kahden neliön verran, kun parvekesyvyys kasvoi 40 senttimetrillä.

Vanhat betonikaiteet vaihtuivat alumiinirakenteisiksi lasikaiteiksi.

– Jokaiselle parvekkeelle tuli uudet parvekelasitukset. Niitä oli entuudestaan arvioni mukaan noin 60 prosentissa parvekkeista. Parvekelasitus lisää asumismukavuutta ja tuo kiinteistölle merkittävän energiansäästön puhumattakaan siitä, että rakenteet ovat suojassa sateelta ja kosteudelta, Tero Hanninen toteaa.

Parvekelasitukset ovat julkisivun perusjärjestelmän osa, jonka kunnossapitovastuu kuuluu jatkossa yhtiölle.

Moderniksi maamerkiksi

– Talot näyttivät ennen tyypillisiltä 1970-luvun bunkkerimaisilta betonielementtitaloilta. Ne ovat muuttuneet arkkitehtuuriltaan moderneiksi ja lasikaiteen ja parvekelasitusten ansiosta ne näyttävät nykyaikaisilta. Talot sijaitsevat korkealla mäellä ja kirkkaan väriset parvekepielet loistavat kauas, arkkitehtisuunnittelusta vastannut Minna Savolainen HSSR Oy:stä kertoo.

Taloja modernisoiva väritys löytyi asukkaiden kanssa helposti. Valintaa tehtiin viidestä värivaihtoehdosta. Rakennusvalvonnalta ei tullut erityisvaatimuksia värityksestä.

Poistumisluukut hätätilanteita varten sijoitettiin parvekelaattoihin rakennusvalvonnan toivomusten mukaisesti.

Poistumisluukut parvekelaatoissa

Paloturvallisuuslaki on uudistunut. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen suositus oli rakenteellinen ratkaisu, koska Kirkkonummella ei ole käytettävissä tikasautoa, jolla pelastaa ihmisiä korkealla mäellä sijaitsevista taloista. Vaihtoehtoja olivat poistuminen parvekekaiteen yli tikapuita pitkin tai poistumisluukkujen kautta.

– Valitsimme luukut, jotka sijoitettiin parvekelaattoihin rakennusvalvonnan toivomusten mukaisesti. Lattiapinnasta viitisen milliä ”nouseva” luukku ei vaikuta parvekkeen käyttöön. Luukkua ei kuitenkaan saa peittää esimerkiksi lattiarallilla, joka estäisi sen aukaisemisen, Jari Kauppinen sanoo.

Parveke-elementit hyötykäyttöön

Purkutöiden alta paljastui yllättävän tasapintainen runkorakenne, mikä ei juurikaan vaatinut oikaisemista.

– Sen sijaan yllätti poikkeuksellinen parvekelaattaelementtien kiinnitys, jossa parvekkeiden taustaseinät olivat parvekelaatan päällä. Teimme lisäkiinnitykset taustaseiniin, etteivät ne putoa, kun elementti poistetaan alta, projektipäällikkö Sami Kujamäki Jatke Oy:stä kertoo.

Vanha julkisivu piikattiin pieniksi palasiksi, mutta parveke-elementit nostettiin nostimilla kokonaisina alas.

– Ne menivät hyötykäyttöön. Laadimme jätteenkäsittelysuunnitelman, jonka perusteella elementit voidaan murskata tienpohjamateriaaliksi tai hyödyntää kokonaisina esimerkiksi maatilojen rakennuksissa.

Kuntotutkimuksessa oli käynyt ilmi, että parvekkeiden maalipinnat sisältävät sinkkiä ja lyijyä, jotka otettiin huomioon työtavoissa ja purkujätteiden loppusijoittamisessa ja hyötykäytössä.

Remontti on edennyt lohkoittain, ja työmaan etenemisestä on kerrottu säännöllisesti. Jouluun mennessä koko urakan pitäisi olla valmis viimeistelyjä ja pihatöitä lukuunottamatta.

Kaikki kerralla valmiiksi

Aikataulu on ollut tiukka; tavoitteena on, että remontti valmistuu jouluksi. Viimeistelytöitä ja pihojen multauskorjauksia jää keväälle.

– Siihen pääsemme, toki tilaajan myötävaikutuksella. Muutama julkisivulohko on vielä pinnoittamatta, ja töitä tehdään lämpöpeitteiden alla lämmitetyissä olosuhteissa. Siitä syntyy hieman lisäkustannuksia, mutta toisaalta säästetään, kun työmaata ei tarvitse pystyttää enää uudestaan keväällä, Kujamäki kertoo. Pinnoitettavaa on 3500 neliötä.

Isännöitsijä Tero Hannisen mielestä Jatkeen toimintatapa edetä korjaustöissä lohkoittain on ollut asukasystävällistä.

– Asukkaat ovat hyvin tienneet, milloin työmaa etenee heidän asuntonsa kohdalle. Lohkot ja työmaan eteneminen on esitelty ilmoitustauluilla, Hanninen kertoo.

Päävastuu tiedottamisesta on ollut urakoitsijalla. Tiedottamista on hoidettu viikkotiedotteilla, joissa on kerrottu lähiviikkojen tulevat asiat. Myös hallitus on hoitanut tiedottamista etenkin urakasta riippumattomien yllätysten vuoksi. Tällainen oli esimerkiksi parvekkeiden taustaseinien rakenne, mikä muutti purkutyötä.

Suurissa hankkeissa kannattaisi Hannisen mielestä järjestää ylimääräisiä yhtiökokouksia tai infotilaisuuksia kustannuksista huolimatta, koska ne toimivat hyvinä tiedotuskanavina – ihmisillä on mahdollisuus kerralla sanoa sanottavansa, tilaisuus kysyä ja saada tietoa.

Päätöksenteon vaikeus

Taloyhtiöissä usein ajatellaan korjausinvestointia tässä ja nyt ottamatta huomioon sitä, miten pitkä käyttöikä korjaustavalla voidaan saada tai mitä muuta lisäarvoa korjaus tuottaa. Esimerkiksi Gesterbynpolulla elementtipurkamisen ansiosta parvekkeita voitiin laajentaa, mikä ei olisi ollut mahdollista vanhojen rakenteiden pintakorjaamisella.

– Vaihtoehtojen erot voivat hämärtyä päätöksenteossa. Valitaan mieluummin halvempi korjaustapa, mutta odotetaan, että saadaan kalliimman korjaustavan lopputulos. Eihän se näin käytännössä mene, isännöitsijä Hanninen toteaa.

Tärkeä työväline osakkaiden johdattamiseksi oikeille päätöksenteon poluille oli 3D-mallinnus, jota Gesterbynpolulla käytettiin. Se auttoi konkreettisesti hahmottamaan, miltä talojen väritys näyttää, minkälaisia parvekkeista ja parvekekaiteista tulee ja miltä talot kokonaisuudessaan näyttävät valmiina.

Suunnittelulle, vaihtoehtojen puntaroimiselle ja keskustelulle pitää olla riittävästi aikaa. Huonoin vaihtoehto osakkaiden kannalta on se, että päätetään ja suunnitellaan kiireesti ja maksetaan kiireestä kohtuuttoman kallis hinta.

Teksti Riina Takala-Karppanen | Kuvat Mikael Lindén