Isännöitsijä jaksaa johtaa ja kehittää

Tulevaisuuden Isännöinti -seminaarissa saatiin eväitä, joilla isännöitsijät kehittävät asiakasyhtiöidensä toimintaa, vievät korjaushankkeita läpi uusilla toimintamalleilla, parantavat energiatehokkuutta ja tutkivat lisärakentamismahdollisuudet omaa jaksamistaan unohtamatta.

Idealist Groupin luova johtaja Saku Tuominen totesi Tulevaisuuden Isännöinti -seminaarissa, että menestyvässä yrityksessä tarvitaan parempia ideoita ja ihmisiä kuin muilla, ja niitä ihmisiä pitää johtaa hyvin.
– Laadukkaassa ajattelussa on olennaista nähdä asiat eri tavalla kuin muut. Jokaiseen ongelmaan löytyy aina 360 ratkaisua. On uskallettava kokeilla; henkilö ei epäonnistu, vaikka kokeilu voi epäonnistua.
– Hyvällä johtamisella ihmisille luodaan kuva, että he kykenevät muuttumaan, mutta myös vaikuttamaan asioihin. Elämme maailmassa, jossa pientenkin asioiden tekeminen eri tavalla tuntuu vaikealta. Jos kuitenkin johtamalla kyetään kokemaan, että toisinkin voi olla, se voi johtaa moniin muihin hyviin asioihin.
Tuominen muistuttaa palautteen antamisen tärkeydestä. Palaute pitää antaa nopeasti, positiivinen palaute pitää antaa ryhmässä, negatiivinen kahden kesken.
Itsensä tunteminen on johtajalle tärkeää.
– Miten koette itsenne, se määrittelee sitä, mitä olette, miten johdatte itseänne ja vaikutatte työyhteisössä. Myönteinen palaute ja energia ruokkii koko työyhteisöä.
Tuomisen mukaan työstä ei pitäisi mitata siihen käytettyä aikaa, vaan mitä on saatu aikaan. Keskeistä on saada kiire pois, nukkua ja levätä riittävästi ja tulla kirkkaalla mielellä töihin.
– Väsynyt mieli on neljä kertaa kielteisempi kuin levännyt mieli. Jos olemme koko ajan kiireisiä ja väsyneitä, elämä on pirstaleista, mieli toistaa totuttua, niin valitettavasti ajatuskaan ei ole kirkas.

Saku-Tuominen-DSC5430_kevyt

Saku Tuominen

Stressistä työn imuun
Työssä huonosti olevat asiat kuormittavat, johtavat stressaantumiseen ja työuupumukseen. Hyvät asiat tuottavat kuormitukselta ja terveyttä uhkaavilta vaikutuksilta suojaavia voimavaroja, jotka johtavat työn imun kokemukseen.
– On tärkeä poistaa haittatekijöitä, mutta myös tunnistaa ja vahvistaa voimavaroja, työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitokselta sanoi.
– Stressiä voidaan hallita sillä, että ratkaisemme pulman, joka aiheuttaa stressiä tai hoidamme oireita lepäämällä, kun on raskasta. Molemmat keinot ovat tärkeitä. Kumpikaan ei yksin riitä.
Työtä pitää tauottaa ja erityisesti silloin. kun on kiire.
Hannosen mukaan tavoitteena on työpäivä, jonka kesto ja ponnistelun aste mahdollistavat ruumiillisen ja henkisen palautumisen ennen seuraavaa työpäivää. Palautuminen edellyttää riittävää vapaa-aikaa, unta sekä tasapainoa työn ja muun elämän välillä.
Jaksamisen kannalta hyvä työ sisältää ponnistelemista vaativia tehtäviä, mutta myös yksinkertaisia ja rutiininomaisia tehtäviä, joissa voi lepuuttaa aivoja.
– Jaksamisen kannalta tärkeä kokemus on sekin, kohdellaanko minua työpaikallani reilusti, kunnioittavasti ja oikeudenmukaisesti.
Riittävästi voimavaratekijöitä sisältävä työ voi johtaa työn imun kokemukseen: tarmokkuutta, energiaa, halua panostaa työhön ja ponnistella satunnaisissa vastoinkäymisissä. Siihen kuuluu myös omistautumisen ja työn merkityksellisyyden kokeminen.
– Kun töissä on kivaa, se heijastuu parisuhteeseen ja perheeseen. Se on myös tarttuvaa.
Stressi ei ole ihmiselle pahasta, mutta kun olemme taistele tai pakene -valmiudessa työpäivän, viitenä päivänä viikossa tai 20 päivää kuukaudessa, se jopa vaarantaa terveyttä.

heli-Hannonen_DSC5733_kevyt

Heli Hannonen

Hyvä esimerkki allianssimallista
Johtamis- ja hyvinvointitiedon lisäksi Tulevaisuuden Isännöinti -seminaarissa jaettiin kokemuksia korjausrakentamisesta.
– Tavoitehintainen projektiurakka allianssimallilla vaikutti toimivimmalta. Siinä kaikki tähtäävät hyvään tulokseen niin laadullisesti kuin hinnallisestikin. Meillä hankkeessa vallitsi erinomaisen myönteinen yhteistyön ilmapiiri, Asunto Oy Kaarenkeijun puheenjohtaja Tuomo Tirkkonen kertoi vuonna 1967 rakennetun taloyhtiön 200 asunnon linjasaneerauksesta.
Taloyhtiön putkiremonttia lähdettiin toteuttamaan allianssimallilla tehokkuutta ja edullisuutta hakien: toteutetaan yhden suunnitelman pohjalta, valitun pääurakoitsijan kanssa, yhtenä työmaana ja kertarysäyksellä paljon.
Rohkeudesta valita allianssimalli hyödyttiin, sillä urakan tavoitehinta alittui 400 000 eurolla, mikä summa jaettiin tasan taloyhtiön ja pääurakoitsijan kesken.
– En voi olla korostamatta, miten tärkeää oli, että meillä oli aktiivinen, osaava ja palvelualtis isännöitsijä mukana hankkeessa. Kun tarvittiin jotakin tietoa, se saatiin tai hän hankki sen nopeasti. Myös kiinteistönhuollon rooli oli keskeinen. Louhelan Huollolla on tietoa ja kokemusta talojen tekniikasta ja korjauksista pitkältä ajalta.
Hankkeen etenemistä seurattiin työmaakokouksissa, joihin sitoutettiin myös aliurakoitsijat. Taloyhtiön edustajien lisäksi kokouksiin osallistui pääurakoitsijan edustajia.
– Hallituksen jäsenet pidettiin koko ajan informoituina sähköpostilla ja verkkopalvelun kautta tiedonkulku toimi tehokkaasti. Se oli tärkeää, että kaikilla osapuolilla oli koko ajan käytettävissään sama informaatio ja materiaali. Myös osakkailla oli oma sivusto, mistä he saivat tietoa.
Hanke valmistui etuajassa. Se saavutettiin hyvällä työn organisoinnilla ja töiden jaksottamisella niin, että eri työvaiheiden väliin ei jäänyt luppoaikaa.
– Asukastyytyväisyys oli 84 prosenttia. Tuskin parempaan päästäänkään tällaisissa hankkeissa.

_Tuomo-Tirkkonen-DSC5250_kevyt

Tuomo Tirkkonen

Hybridijärjestelmästä merkittävät säästöt
Kiinteistö Oy Sotkanmaa Oy:n toimitusjohtaja Toivo Hakkarainen tietää kokemuksesta, mitä pitää tehdä ennen kuin lähdetään lämmitysjärjestelmän muutoksiin ja hybridiratkaisujen toteuttamiseen.
– Ehdottomasti etukäteen pitää tarkistaa, riittääkö taloon tuleva sähköliittymä kiinteistön tuleviin energiatarpeisiin. Uusi sähköliittymä on kallis investointi, jos se pitää hankkia. Energiantoimittajan kanssa on sovittava ja varmistettava kirjallisesti tuleva tilausteho, Hakkarainen sanoi.
Kahdeksan Sotkamossa sijaitsevaa kaukolämmössä olevaa vuokrataloa varustettiin poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmällä.
Kaukolämmön ja poistoilmalämpöpumpun hybridi on tuonut säästöjä, ja investointi osoittautunut kannattavaksi: vuonna 2012 kaukolämmön vuosikustannukset olivat noin 507 000 euroa ja vuonna 2016 noin 347 000 euroa.
– Kiinteistönhuollon osaamisen taso ja kouluttamisen tarve oli minulle yllätys. Heitä on pitänyt kädestä pitäen opettaa, miten hybridilämmitysjärjestelmää käytetään ja pidetään yllä, Hakkarainen kertoi.

Toivo-Hakkarainen_DSC6094_kevyt

Toivo Hakkarainen

Aktiivisena ja kaukonäköisenä
Isännöitsijöiden kannattaa toimia kaukonäköisesti alueilla, joissa käynnistyy lisä- ja täydennysrakentamista mahdollistavia asemakaavamuutoksia. Kun asiakasyhtiöt rupeavat miettimään suurten peruskorjaushankkeiden rahoittamista, isännöitsijän kannattaa ryhtyä yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa selvittämään, onko taloyhtiön tontilla jäljellä rakennusoikeutta tai saako sitä jotenkin lisättyä.
Näin evästi isännöitsijöitä Helsingin vuokrataloyhtiöitä edustava kiinteistöneuvos, toimitusjohtaja Hannu Laakso.
– Aktiivisesti toimimalla isännöitsijä voi vaikuttaa yllättävän paljon alueen infraan ja palveluihin, Laakso totesi.
Taloyhtiöissä lisä- ja täydennysrakentaminen kiinnostavat remonttien rahoituskeinona.
– Yleensä sillä ei kateta kuin osa kustannuksista. Olen kuullut tapauksista, joissa lisärakentamisella on katettu 40 prosenttia putkiremontin kustannuksista. Se on osakkaille valtavan iso asia, jos näin tapahtuu.
Täydennysrakentamishankkeet käynnistää yleensä kunnan kaavoittaja. Taloyhtiöiden kannattaa niissäkin yhteyksissä selvittää mahdollisuudet lisärakennusoikeuteen ja lisärakentamiseen.

_hannu-laakso-DSC5335_kevyt

Hannu Laakso

Teksti Riina Takala-Karppanen
Kuvat Markus Paajala

Artikkeli on julkaistu kesäkuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Tulevaisuuden Isännöinti –Extrassa 5/2017