Isännöintitoimistojen työsuojelun valvontakäynnit jatkuvat

Kuinka moni teistä työpäivien aikana kiipeilee katoilla, käy kaivannoissa ja monissa erilaisissa paikoissa. Onko ollut valjaat mukana esimerkiksi katolla käydessä? Eli kyllä teidänkin työstänne ansoja löytyy.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat olivat tehneet huhtikuun lopun mennessä 34 tarkastusta, joista hieman yli puolella oli työaikakirjanpito kunnossa, lähes kaikilla työterveyshuolto järjestetty asianmukaisesti ja noin puolessa tehty kohteista työn kuormitustekijöiden arviointi.

Tällaisen tuloksen ns. isännöintihankkeen alkuvuodesta esitteli tarkastaja Mika Piirainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston Työsuojelun vastuualueesta Tulevaisuuden Isännöinti -seminaarissa. Tarkastajat jatkavat tarkastuksia niin, että tämän vuoden aikana tullaan valvomaan työaikalakiin ja työsuojeluun liittyviä asioita 110 isännöintiyrityksessä. Yhden hengen yrittäjävetoisissa toimistoissa ei käydä. Ja tarkastukset tehdään vain Etelä-Suomen alueella.

– Työmme on siis vielä kesken, Mika Piirainen muistutti ja arveli, että hankkeen laajeneminen valtakunnalliseksi riippuu Etelä-Suomen alueella saaduista kokemuksista ja havainnoista.

Keskustelemalla selvitetään

Kun tarkastaja yritykseen tulee, agendalla on kolme asiaa: työaikakysymykset, työterveyshuolto ja psykososiaalinen kuormittuminen.

– Kun menemme työpaikalle, pyrimme selvittämään keskustelemalla, onko esimerkiksi työn kuormittavuustekijät tunnistettu, onko ne arvioitu ja onko arvioitu nimenomaan terveydelle haitallinen kuormittuminen. Kaikki työ kuormittaa ja työn pitääkin kuormittaa, mutta missä vaiheessa se muuttuu terveydelle haitalliseksi, sitä yrityksissä pitäisi arvioida ja tunnistaa, Mika Piirainen kertoo.

– Jos kuormitustekijöitä ei pystytä poistamaan, niin yrityksessä on ainakin mietittävä, millä tekijöillä kuormittavuutta voidaan pienentää. Psykologisesta kuormittavuudesta ja siihen liittyvistä asioista saimme hiljattain sosiaali- ja terveysministeriöltä valvontaohjeen. Se on jaettu kolmeen osaan eli tarkastellaan työjärjestelyihin liittyviä asioita, työn sisältöön liittyviä ja sosiaaliseen ympyrään liittyviä asioita.

Etelä-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun valvontaa tehdään kahdesta eri perusteesta: on viranomaisaloitteista valvontaa, kuten isännöintihanke, ja asiakasaloitteista valvontaa.

– Esimerkiksi asiakasaloitteisessa valvonnassa nousee esiin tällaisia asioita kuin tasapuolinen kohtelu – syrjivä kohtelu. Tämä on yksittäinen suurin asia, missä meihin otetaan yhteyttä.

Tosin käsitteet menevät Piiraisen mukaan toisinaan sekaisin eli mikä on oikeasti syrjintää ja mikä  työnjohdollista syrjintää – sitä, että työnjohto-oikeuteen perustuen määrätään, kuka tekee mitä töitä missäkin.

– Yksi klassisin tapaus syrjinnästä on, että otetaan työntekijältä kaikki työtehtävät pois, pidetään tyhjän panttina, mahdollisesti eristetään omaan tilaan, otetaan pois työyhteisöstä. Se on helpoin tapa saada ihminen hakeutumaan jonnekin muualle.

”Suuria tunteita” työaikalaista

Työaika ja työaikakirjanpito kuuluvat myös valvottaviin asioihin. – Työaika ja työaikalain soveltaminen on herättänyt aika suuria tunteita. Yleisestihän puhutaan, että kaikki isännöitsijät eivät kuulu työaikalain piiriin ja heidän työajoistaan ei tarvitse välittää ja voidaan tehdä minkälaisia päiviä kuin he itse kukin tekevät. Yleensä ne ovat aika pitkiä päiviä, Piirainen totesi.

– Meillä on tästä sellainen näkemys, että yrittäjät ja toimitusjohtajat ovat oma lukunsa, eikä työaikalaki koske heitä. Mutta sitten nämä normaalissa työsuhteessa olevat isännöitsijät, niin me katsomme, että he kuuluvat työaikalain piiriin.

– Jos heillä ei ole laissa tarkoitettua johtavaa asemaa siellä omassa organisaatiossaan, tässä ei siis puhuta taloyhtiöstä, vaan omasta organisaatiosta, niin silloin he kuuluvat työaikalain piiriin.

Työaikakirjanpidossa puutteita

Lisäksi valvontakäynnillä tarkastetaan, löytyykö yrityksestä työaikakirjanpito. – Useimmassa yrityksissä on muitakin työntekijöitä töissä kuin pelkästään isännöitsijöitä, on kirjanpitäjiä, siivoojia, huoltomiehiä, ja he kaikki kuuluvat automaattisesti työaikakirjanpidon piiriin. Jokaisesta yrityksestä tällainen tulisi löytyä.  Tämä on ehkä eniten laiminlyöty asia. Työaikalaki sanoo kuitenkin hyvin yksiselitteisesti, että yrityksen on pidettävä työaikakirjanpitoa tosiasiallisesti tehdyistä työtunneista. Tämän kirjanpidon tarkoitus on, että yritys seuraa tehtyjen työtuntien määrää.

Työaikakirjanpitoon merkitään vain tosiasiallisesti tehdyt tunnit. Mika Piiraisen mukaan joissakin tapauksissa työaikakirjanpitoon on merkitty myös palkanmaksun päivitysjaksoja, joissa on maksettu ns. tekemättömistäkin tunneista korvausta. Tällaiset päivystysluonteisia työtehtäviä, jotka eivät välttämättä vaadi varsinaista työsuoritusta, ei tarvitse merkitä työaikakirjanpitoon.

Lisäksi työturvallisuuslakiin tuli Piiraisen mukaan viime vuonna sellainen lisäys, että työaikaa on arvioitava myös yhtenä kuormitustekijänä tässä systeemissä.

– Miten sitä voitaisiin arvioida, ellei sitä seurata? Me haluamme nähdä, että työaikakirjanpito on reaaliaikaista ja koskee tosiasiallisesti tehtyjä tunteja. Miksi  työaika-asia on ollut se suuri juttu? Siksi että nyt puhutaan paljon uupumisesta ja siinä yksi tärkeä tekijä jaksamisessa on, että tehdään oikeasti sellaista työpäivää ja työmäärää, joka jaksetaan olla ja tehdä.

– Hallitusohjelman kautta on tavoitteena, että meidänkin  toimintojen pitäisi saada työuria jatkumaan ja sovittaa tarkastustoiminta tukemaan sitä. Jos poltetaan itsensä loppuun nelikymppisinä, niin on vaikea nähdä, jaksetaanko edes 63-vuotiaiksi tai mikä se eläkeikä nyt sitten 20 vuoden päästä onkaan.

Toimintaohjeilla korjaamaan tilannetta

Tämän jälkeen työsuojelutarkastajat arvioivat, täyttyvätkö yrityksessä tai työpaikalla työsuojelulain minimivaatimukset tarkastettujen asioiden osalta. Jos täyttävät, hyvä, jos eivät täyty, niin silloin tarkastajat antavat toimintaohjeet, miten tällainen ”säännösten vastainen vähäinen olotila” korjataan.

– Kehotus on meidän raskaampi työkalu ja käytetään, kun ”säännösten vastainen olotila on vähäistä suurempi” eli ei ole pidetty laisinkaan työaikakirjanpitoa, ei ole järjestetty työterveyshuoltoa, eikä tehty kuormittavuuden arviointia.

Astetta rankempi toimintamalli on sitten asian siirtäminen työsuojeluviranomaisen käsiteltäväksi, joka voi uhkasakolla painostaa yritystä järjestämään asiat kuntoon.

Havainnot tähän mennessä tehdyiltä valvontakäynneiltä osoittavat Mika Piiraisen mukaan: – On yrityksiä, joissa ei ole pidetty työaikakirjanpitoa laisinkaan.  Kuukausipalkkalaisten työtunteja on merkitty työaikakirjanpitoon. Jos työntekijän työaika on 7,5 tuntia, niin joissakin yrityksissä on ruvettu maksamaan ylityökorvausta 7,5 tunnin jälkeen, vaikka laki sanoo, että ylityökorvausta maksetaan vasta 8 tunnin jälkeen, Piirainen luettelee.

Työterveyshuollon järjestämien sen sijaan vaikuttaa olevan tämän mennessä tehtyjen valvontakäyntien perusteella parhaiten hallussa.

– Valvontakäynnillä katsotaan, että työterveyshuolto on ylipäänsä olemassa eli löytyy työterveyshuoltosopimus ja palveluntarjoajan tekemä toimintasuunnitelma sekä työpaikkaselvitys, Piirainen mainitsee.

Joissakin yrityksissä on ihmetelty työsuojelun valvontakäynnin tarpeellisuutta, koska toimitaan toimistoympäristössä, eikä siellä ole mitään vaaroja.

– Mutta kuinka moni teistä työpäivien aikana kiipeilee katoilla, käy kaivannoissa ja monissa erilaisissa paikoissa. Onko ollut valjaat mukana esimerkiksi katolla käydessä? Eli kyllä teidänkin työstänne ansoja löytyy.

– Vastaanottoja on ollut monenlaisia, kuten kaikilla muillakin aloilla. Me kuitenkin tuomme koko ajan esiin sitä, että tällainen valvonta on kaikkien etu ja pysyttäisiin terveinä töissä mahdollisimman pitkään. Kaikki vain eivät sanomaa ota vastaan.

Työnantajallahan on aina vastuu kaikista työntekijöistä ja työsuojeluun liittyvistä asioista.

Iltakokoukset ja palkkiot

Eniten seminaarissa syntyi keskustelua siitä, ovatko kokoukset isännöitsijän työaikaa, minkälainen korvaus niistä pitäisi maksaa, sisältäen eläke- ym. maksuja vai ei sisältäem. Mika Piiraisen esittämä näkemys oli, että hallituksen kokoukset tai yhtiökokoukset ovat yksiselitteisesti isännöitsijän työaikaa.

– Työaikalaki sanoo sen jotenkin niin, että kaikki se aika, mitä käytetään työnantajan antamiin tehtäviin ja niiden hoitamiseen, on työaikaa. Tai oletetaan, että olet saavutettavissa ja tavoitettavissa työasioiden hoitamiseen. Tästäkin tulkinnasta väännetään nyt peistä, onko se niin vai näin. Uskon kuitenkin, että siihenkin saadaan selvyys ihan lähiaikoina, Piirainen paljasti.

Siinä maksetaanko isännöintiyrityksen kautta kulkevasta kokouspalkkiosta eläkemaksuja vai ei, tuntui yleisen mielipiteenvaihdon perusteella olevan erilaisia käytäntöjä.

Teksti ja kuva: Riina Takala

Artikkeli on julkaistu kesäkuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostin Tulevaisuuden Isännöinti Extrassa 5/2014.

1 Comment

  1. Työpaikallani suomen johtavassa valtakunnallisessa isännöintiyrityksessä on vakiintunut vuosikausia jatkunut tapa, ainakin Pohjois-Suomessa työntekijöiden eri arvoinen kohtelu.
    Naispuolisten isännöitsijöiden palkat ovat vähintään n. 2000 euroa pienemmät kuin vastaavalla kokemuksella olevien miesten. Naispuolisen isännöitsijä palkka on samaa luokkaa kuin normaalin toimistotyöntekijän palkka.
    Myös kohteiden jako menee siten, että miehet saavat isot kohteet ja naisille jaetaan pienet kohteet, jotka useimmiten työllistävät isännöitsijää enemmän kuin isommat kohteet.
    Mikäli ottaa asioita esille, pääsee ”mustalle listalle” ja esimiehen puolelta kohtelu muuttuu kylmäkiskoiseksi, jopa henkiseksi väkivallaksi ja on pakotettu etsimään uutta työpaikkaa, jota itse olen jo hakenut 2 vuotta.
    Kokousrumpan aikana tammikuusta kesäkuuhun työpäivän pituus on 12-16 tuntia, riippuen odotusajasta. Kuukausipalkkka+kokouspalkkiosta puolet on tästä korvaus, isännöintiyritys saa kokouspalkkiosta oman osansa, siis ottaa itselleen senkin osan, joka mielestäni kuuluisi kokonaan työntekijälle.

Kommentointi on suljettu.