Taloyhtiöiden kannattaisi tarkistuttaa kiinteistöjensä palokatkot alan ammattilaisilla, etenkin ennen kymmenvuotistarkastusta. Näin kehottaa jyväskyläläisen As Oy Horisontin osakas Leo Reinikainen, koska on omakohtaisiin kokemuksiinsa perustuen huolissaan siitä, kuinka paljon maassamme onkaan rakennuksia, joissa ei ole laisinkaan tehty asianmukaisia palokatkoja.
Vastuunkantajia on vaikea löytää alun alkaen puuttuville tai varsinkaan sattumalta löytyneille virheille, senkin hän on huomannut.
On mahdollista, jopa todennäköistä, ettei Leo Reinikainenkaan olisi huomannut palokatkojen puuttumista, ellei ”yläkerran isäntä olisi täräyttänyt vesiä sisään ja sillä jelpannut asiassa.”
Humoristiseen heittoon sisältyy kuitenkin vakava viesti. Elokuinen rankkasade sai vauhtia kattorakenteiden korjaamiseen ja sitä kautta myös palokatkoihin liittyvät puutteet tulivat tarkemmin isännöitsijän, kiinteistönhuollon ja rakennusliikkeen edustajien tietoon. Niiden korjaaminen tuntuu olevan kuitenkin vielä pitkässä kuusessa.
Moppikuivaamisesta vesisankoihin
Leo Reinikaisen asunto sijaitsee Horisontti-nimisen asunto-osakeyhtiön 15 kerroksessa. Talo valmistui vuonna 2008. Palokatko-ongelma, vaikka hän alan ammattilainen onkin, paljastui hänelle kuitenkin sattumalta. Joints Oy on ratkaissut erilaisia tiivistysongelmia rakennuksissa jo 25 vuotta ja palokatkot ja niiden puuttuminen on tullut arkityössä hyvin usein esille.
– Huomasin toukokuussa, että ylätasanteen käytävälle oli valunut vettä. Vuoto korjattiin, mutta ilmeisesti virheellisesti, koska katto petti kesäkuussa uudelleen. Vikaa selitettiin sillä, että kattokaivo on päässyt irti syystä tai toisesta.
– Elokuussa vettä tuli taas käytävään ja niin paljon, että viestitin isännöitsijälle, että nyt ei enää moppaus riitä, hän muistelee esitellessään videota, josta näkee, miten läpiviennistä vesi valuu runsaana norona alla olevaan sankoon.
– Tämän taas selitettiin johtuvan siitä, että kattokaivo on ”hypännyt” ylös ja nostanut kattohuopaa ylös. Rankkasade valutti vettä myös 14:een kerrokseen asti.
– Niin varmaan olikin, se pitää paikkansa. Kävin nimittäin jututtamassa asentajaa ja näin, miten kattohuopa oli noussut ylös, joten jäljetkin olivat selityksen mukaiset.
– Siivooja kertoi myös, että hän oli valittanut ensimmäisen kerran katolta tulleista vesivalumista jo yli 2 vuotta sitten isännöitsijälle, mutta mitään ei ollut tapahtunut.
Kattorakenteiden korjaus meneillään
Haastatteluhetkellä Leo Reinikainen iloitsee siitä, että kattorakenteita nyt vihdoin korjataan. Siitä nimittäin kertoo korvia vihlova piikkaamisen ääni. Sitä hän ei tiedä, kuinka kauan meteliä tarvitsee kestää.
Alakerran ilmoitustaululla on mainittu päivämäärät, milloin työ alkaa ja milloin päättyy ja syynä on ”Vesivahingon korjaustyö 2 ylimmän kerroksen porraskäytävässä (14 kerros ja 15 kerros.”
– Tasoite on tosi tiukka ja vie aikaa ennen kuin se päästää kosteuden lävitse. Nyt siellä ilmeisesti piikataan tasoitetta pois, että kosteus pääsisi poistumaan rakenteista, Tuomo Rauhala, Leo Reinikaisen tarkastaja-valvoja-apulaiseksi tullut rakennusalan ammattilainen kertoo.
– Käytävät on huputettu ylimmissä kerroksissa ja kuivatus käynnissä. Syksyn myrskyt ja sateet ovat kuitenkin tulossa, joten ongelman ratkaisemiseksi tuskin muuta tapahtuu kuin, että se siirtyy. Suunnittelijoiden pitäisi aina tulla paikan päälle, kun reklamaatioita tulee. Voisivat oppia virheistä, koska muuten ne vain siirtyvät uusiin kohteisiin, Reinikainen vielä pohtii.
Kaikki palokatkot pitäisi tarkistaa
Katon vesivuotojen seurauksena Leo Reinikainen pääsi jo aikaisessa vaiheessa todistamaan, että talossa on selvästi myös muita rakennusvirheitä, turvallisuusmielessä hyvin mittavia.
Kun vettä oli sen yhden kerran tullut varsin paljon viidennentoista kerroksen ylätasanteelle, aukaistiin käytävän kattopaneelit. Silloin Reinikainen huomasi, ettei läpiviennissä putkien ympärillä ole minkäänlaista paloa eristävää massaa.
Huoltomiehet tulivat myöhemmin korjaamaan ensimmäisen vuodon jälkeen havaittuja läpiviennin vuotokohtia ja Reinikainen sattui paikalle samaan aikaan.
– Näin heti, että tuote on väärä. Laitoin siitä heti viestiä isännöitsijällekin. Sitten sinä iltana tulikin se rankkasade, jonka seurauksena vettä lotisi neljänteentoista kerrokseen asti. Vesi valui juuri siitä kohdasta, mihin oli laitettu sitä vaaleanpunaista eristemassaa. Massalla oli siis saatu tukittua läpivienti osin, mutta siinä oli sen verran reikiä, että vesi pääsi valumaan massan läpi, Reinikainen harmittelee.
Hän ei uskonut siihen vakuutteluun alun alkaenkaan, että ainakin kahdessa ylimmässä kerroksessa palokatkot on tarkistettu ja kaiken on todettu olevan kunnossa. Ei todistettavasti ollut, koska rankkasade valutti vesiä läpivientejä pitkin alempaankin kerrokseen.
– Oli mainittu, että palokatkot olivat puuttuneet vain kahdesta ylimmästä kerroksesta ja tehty ne jälkikäteen. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, koska tänne tilattiin jo alkuvaiheessa jäähdytyslaitteet ja siksi pääteltävissä, että läpivientireiät ovat olleet eristämättä alun alkaen, Reinikainen perustelee.
Asiantuntija-apua tarkastustilanteisiin
Kantapään kautta oppia saaneena Reinikainen kehottaa taloyhtiöitä olemaan valveutuneita ja hankkimaan asiantuntija-apua palokatkojen tarkistamiseen. Toki asiantuntija-apua kannattaisi käyttää kaikissa kiinteistöön liittyvissä vastaanottotarkastuksessa sekä 1- ja 2-vuotistarkastuksissa.
– Minusta olisi tärkeää, että taloyhtiöissä tehtäisiin näitä palokatkotarkastuksia jo ennen kymmenvuotistarkastusta, koska silloin olisi ehkä paremmat mahdollisuudet saada rakennusliike vastuuseen, ellei palokatkoja ole tehty tai niissä on virheitä, Reinikainen pohdiskelee.
Oman taloyhtiönsä turvallisuusasioiden puolesta taistelevana osakkeenomistajana hän on kokenut hankalaksi sen, ettei ole saanut tarvitsemiaan tietoja hallitukselta.
Toisaalta hän myöntää senkin, ettei ole aikaisemmin ollut aktiivisesti mukana yhtiökokouksissa.
– Olen luottanut siihen, että ostaessani asunnon, olen saanut sitä, mitä minulle on luvattu ja toisaalta siihen, että isännöitsijä hoitaa taloyhtiön ja sen osakkaiden etua sekä huolehtii siitä, että rakennusvirheet eivät jää taloyhtiön ja osakkaiden maksettaviksi, hän tunnustaa.
Tarkastaminen tarpeen laajemminkin
Leo Reinikaisen mielestä kysymys on taloyhtiön ja sen asukkaiden kannalta niin suuresta turvallisuusriskistä, että ilman muuta taloyhtiöiden palokatkot pitäisi tarkistuttaa.
Laajamittaisempaa tarkastamista puoltaa hänen mielestään sekin kokemus, että juuri samalla Lutakon alueella sijaitsevassa toisessa kerrostalossa, josta hän omistaa asunnon, on juuri kymmenvuotistarkastuksessa todettu, että palokatkoissa on piilossa rakenteiden sisällä vakavia puutteita.
– Palomääräykset ovat olleet voimassa kymmeniä vuosia. Kun määräyksiä yhtenäistettiin EU:n alueella niin, että ne olisivat kaikissa yhtenäiset, niin se tiukensi meidänkin määräyksiämme. Mutta meillä on joka tapauksessa ollut vuosikymmeniä määräys, että jos on ns. ”tunnin seinä” ja siihen tehdään läpivienti, niin sen läpiviennin pitää myös kestää tunnin verran tulta, Reinikainen selittää.
Kuka vastaa virheistä ja korjaamisesta?
Rakennusvalvontaviranomaiset ovat Reinikaisen mukaan vedonneet tässä tapauksessa siihen, että heidän resurssinsa eivät muuhun riitä kuin piirustusten tarkastamiseen ja lopputarkastuksessa saatujen dokumenttien varaan.
Paloviranomaisille ei myöskään ole resursseja lähteä tekemään erityisiä turvallisuuskatselmuksia kiinteistöissä esimerkiksi palokatkoihin liittyen. Käytännössä ollaan siis sen varassa, miten urakoitsija, aliurakoitsija tai aliurakoitsijan aliurakoitsija vastuustaan pitävät huolta ja työn asianmukaisesti tekevät.
–Minkä vuoksi tilaajien asettamat valvojat eivät puutu asiaan jo rakennusaikana, sillä nämähän ovat tärkeimpiä tarkastuskohtia? Onko kyse ammattitaidon puutteesta vai välinpitämättömyydestä, Rauhala kysyy.
Leo Reinikainen on harmissaan siitäkin, että kun hänen mielestään talon rakentanut rakennusliike pitäisi olla vastuussa tällaisista puutteellisuuksista., pääurakoitsija vetoaa aliurakoitsijan vastuisiin.
Taloyhtiön eli osakkeenomistajien puolta edustavana ja heille oikeutta toivovana Reinikainen on tyrmistynyt siitäkin, että ainoaksi vastaukseksi on jäänyt se, että taloyhtiö vastaa, se maksaa.
– Vastaako? Onko oikein? Minulle tämä on ollut opettavainen kokemus, mutta olen tässä myös huolissani niistä asuntovelallisista, joilla on tänä vuonna velkaa 90 miljardia euroa – siis siitä, että vastuu loppujen lopuksi jää asukkaille, hän pohtii ongelmaa laajemmassa perspektiivissä.
– Ympäristöministeriön mukaan 50 prosentissa kiinteistöjä on kosteus- ja homeongelmia. Tämä arvio perustunee siihen, että valtio omistaa rakennuksia 4,6 miljardin euron arvosta ja niistä tiedetään hyvin, että kosteus- ja homeongelmia on. Onneksi omassa asunnossani ei näitä ongelmia ole ollut, hän mainitsee toisen vakavan asunnoissakin hyvin paljon todetun ongelmakentän.
Huolenilmaisu ministeriötasolle asti
Huoli paloturvallisuudesta niin uusissa kuin vanhoissakin rakennuksissa on saanut Leo Reinikaisen lähestymään myös sisäministeri Päivi Räsästä.
– Hän on ehdottanut komitean perustamista tutkimaan sprinklereitä, jotka eivät paranna paloturvallisuutta normaaleissa taloissa, vanhusten hoito- ja palvelulaitoksissa kyllä jossakin määrin. Ensin pitäisi saada palokatkojen puuttumiset kokonaan kuntoon. Ministeri Räsänen on mielestäni yksi niistä henkilöistä, jotka voivat vaikuttaa, toteutuuko valtioneuvoston ohjelma siitä, että Suomi olisi Euroopan turvallisin valtio vuoteen 2015 mennessä, Reinikainen perustelee ministerille viestittämistään.
– Tieto ei tunnu kulkevan. Sisäministeri tuntuu puuhastelevan toimikuntiensa kanssa kansliassaan, vaikka saisi oikeaa tietoa alan toimijoilta, Reinikainen vielä toteaa harmitellen sitäkin, ettei kansliasta ole reagoitu hänen kirjeeseensä millään tavoin.
Suomessa on keskusteltu sprinklerijärjestelmien eduista palokuolemien vähentämisessä ja pohdittu, pitäisikö järjestelmät vaatia pakollisina uusiin rakennuksiin ja jos, niin minkälaisiin. Mielipiteitä on kuitenkin ollut sekä puolesta että vastaan.
Reinikainen ihmettelee, miksi sitä ennen ei ole puututtu näin yksinkertaiseen asiaan, palokatkoihin, jotka olisi helposti laitettavissa kuntoon, eivätkä savu- ja myrkkykaasut pääsisi leviämään kerrostaloissa hallitsemattomasti läpi talon.
Artikkeli on julkaistu 23. syyskuussa ilmestyvässä Kiinteistöpostissa 7/2014.