• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Tuoteuutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
  • Artikkelit
    • Energia
    • Huolto ja siivous
    • Isännöinti ja hallinto
    • Julkisivu ja katto
    • Koti
    • Talous
    • Turvallisuus
    • Kolumnit
    • Piha
    • Putket ja vesi
    • Selaa artikkeleita
  • Lehti
    • Lue näköislehtiä
    • Mediatiedot
    • Tilaa uutiskirje ja näköislehti
    • Ilmoita osoitteenmuutoksesta
  • Blogi
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark – toimitilapalvelut
    • RakennusFakta – tuotteet ja ratkaisut
    • SIR Tietokanta
    • RPT SMART – Tietopalvelu
  • Yhteystiedot
Kiinteistöposti

Kiinteistöposti

25 vuotta taloyhtiön arjessa ja juhlassa

Olet täällä: Alkuun / Artikkelit / Ilmastonmuutos vaikuttaa julkisivujen kuntoon

Ilmastonmuutos vaikuttaa julkisivujen kuntoon

12.4.2019

Diplomi-insinööri, tohtorikoulutettava Toni Pakkala tekee Tampereen yliopiston Rakennustekniikan yksikössä ainutlaatuista väitöstutkimusta olemassa olevien rakennusten julkisivujen sopeutumisesta ilmastonmuutokseen. Tutkimus käsittelee pääasiassa betonijulkisivuja, mutta tehdyt havainnot ja selviytymiskeinot ovat käypiä myös muille materiaaleille. Uudisrakentamisessa kovimman rasitustason julkisivujensuojaus pitää miettiä erikseen. Räystäät ovat edelleen toimiva ratkaisu.

Dosentti Jukka Lahdensivu sai betonirakenteiden vaurioitumista nykyilmastossa käsittäneen väitöskirjansa valmiiksi 2012. Samaan aikaan Tampereen teknillisellä yliopistolla valmistui FRAME-tutkimus, jossa selvitettiin, miten ilmastonmuutos ja tiukentuvien energiamääräysten myötä kasvavat eristepaksuudet vaikuttavat vaipparakenteiden kosteustekniseen toimintaan ja energiankulutukseen.

Projektin yhteydessä Ilmatieteen laitos laski ilmastonmuutosmallien pohjilta huokoisten materiaalien vaurioitumiselle oleellisia ilmastosuureita kuten sade, tuuli, lämpötila, auringonsäteily ja ilman suhteellinen kosteuspitoisuus vuosisadan puoliväliin ja loppuun asti neljällä eri paikkakunnalla: Helsinki-Vantaa, Jokioinen, Jyväskylä ja Sodankylä.

Mainos

Jukka Lahdensivu sai omassa väitöstyössään selvitettyä hyvin, miten betonivauriot ovat sidoksissa vallitseviin sääolosuhteisiin. Siitä syntyi yhteistuumin ajatus ryhtyä selvittämään, miten vaurioituminen mahdollisesti etenee tulevaisuudessa. Missään päin maailmaa ei ole tehty vastaavaa tutkimusta olemassa oleviin rakennuksiin ja niiden sopeutumiseen liittyen.

Julkisivuissa pitäisi yhä enemmän kiinnittää huomiota kosteusturvallisiin ja vikasietoisiin rakenneratkaisuihin. Lisäksi detaljeilla on iso merkitys. Kuva: Pixabay

Viisi artikkelia ja väitöskirja

Työssä on käytetty apuna mainittuja Ilmatieteen laitoksen projektioita tulevaisuuden ilmastosta. Kyseisten projektioiden pohjilta on laskettu muun muassa julkisivuille satavan viistosateen määrän muutosta tulevaisuudessa eri ilmansuunnista ja eri puolilla Suomea. Lisäksi säädataa on käytetty erilaisissa vauriomalleissa arvioimaan muun muassa betoniterästen korroosion alkamista ja korroosiovaiheen kestoa tulevaisuuden ilmastossa.

Tutkimuksella on ollut siihen kohdistettua rahoitusta kolmen kuukauden ajan Tampereen teknillisen yliopiston rakennetun ympäristön tohtorikoulusta. Laskennassa on käytetty apuna tutkimusryhmän muita jäseniä sekä teetetty opinnäytetöinä materiaalinkeräystä muiden muassa kuntotutkimusraporteista. Työn valvoja Jukka Lahdensivu ja muut kollegat toimivat tutkimuksen laadullisina tarkkailijoina ja tärkeinä ulkopuolisina silminä.

Väitöstyö koostuu viidestä korkeatasoisessa kansainvälisessä julkaisussa julkaistusta artikkelista ja niiden pohjalta kirjoitettavasta väitöskirjasta.  Tällä hetkellä neljäs artikkeli on tieteellisen lehden toisella arviointikierroksella ja viides odottaa työpöydällä kirjoittamistaan. Väitöskirjan on tarkoitus valmistua tämän vuoden puolella.

Viistosade huolestuttavinta

Viistosade eli tuulen mukana pystypinnalle päätyvä sadevesi on mukana lähes kaikissa vaurioekanismeissa julkisivumateriaalista riippumatta; ehkä huolestuttavimmat havainnot koskevatkin sitä. Vuosisadan loppuun mennessä viistosaderasitus saattaa kasvaa rannikolla ja eteläisessä Suomessa noin kolmanneksella, Lapissa jopa 50 prosentilla.

Yksi tekijä viistosateen lisääntymisessä on lämpeneminen, jonka vuoksi yhä suurimpi osa sateesta tulee vetenä tai räntänä lumen sijaan. Tutkimuksen aikana on myös vahvistunut sateen aikaisen tuulisuuden merkitys vaurioitumisnopeuksiin, sillä rannikolla ja eteläisessä sisämaassa sataa melko saman verran, mutta rannikolla suurempi osuus sateesta tulee tuulen mukana julkisivulle ja siten vaurioituminen on myös nopeampaa.

Sateen aikana tuuli on myös hyvin suuntautunutta kaikkialla Suomessa siten, että sade tulee pääsääntöisesti lounas-etelä-kaakko-ilmansuunnista. Tämä näkyy myös kuntotutkimuksissa, sillä huomattavan suuri osa pakkasrapautumista on samansuuntaisissa julkisivuissa.

Pohjoisen olosuhteissa myös pakkasrapautuminen on merkittävä vaurioitumismekanismi huokoisilla materiaaleilla kuten betoni, tiilet ja rappaus. Pakkasrapautumista tapahtuu, jos huokosissa on tarpeeksi vettä ja lämpötila laskee muutaman asteen nollan alapuolelle. Kyseiset jäätymis-sulamissyklit sateen jälkeen tulevat vähenemään tulevaisuudessa rannikolla ja eteläisessä Suomessa, mutta pysyvät sisämaassa noin nykyisellään ja kasvavat Lapissa. Toisaalta myös kuivumisolosuhteet tulevat heikkenemään auringon säteilyn vähetessä, sillä pilvisyys lisääntyy. Tämän vuoksi kyseisten materiaalien suojahuokostusta ei voida jättää tekemättä tulevaisuudessakaan.

Säädataa on käytetty erilaisissa vauriomalleissa arvioimaan muun muassa betoniterästen korroosion alkamista ja korroosiovaiheen kestoa tulevaisuuden ilmastossa. Kuva: Pixabay

Betoniterästen korroosio ei ala aikaisemmin

Betoniterästen korroosion eli ruostumisen kannalta oleellista on jälleen kosteus, sillä ruostumista voi tapahtua vain, jos terästä ympäröivässä betonissa on korkea suhteellinen kosteus.

Toisaalta tuoreen betonin emäksisyys suojaa teräksiä ruostumiselta, ja vasta kun ulkoilman hiilidioksidi tunkeutuu betoniin, aiheutuu reaktio, jonka vuoksi betonin pH laskee ja terästen ruostuminen on mahdollista. Reaktiota kutsutaan karbonatisoitumiseksi.

Ulkoilman hiilidioksidipitoisuuden kasvaminen siten luonnollisesti nopeuttaa kyseistä reaktiota, mutta toisaalta lisääntyvä kosteus hidastaa sitä, joten todennäköisesti betoniterästen ruostuminen ei ala nykyistä nopeammin. Näkyvien vaurioiden kannalta on kuitenkin tärkeää, kuinka nopeasti teräs ruostuu sitten, kun se on mahdollista. Itse ruostumisreaktiota lisääntyvä kosteuspitoisuus nopeuttaa, joten jatkossa entistä tärkeämpää on ajoissa selvittää kuntotutkimuksilla, missä vaiheessa karbonatisoituminen on menossa, jotta suojaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ajoissa.

Vaikka tässä tutkimuksessa on tutkittu lähinnä betonin vaurioitumista, on tulokset hyödynnettävissä myös muihn julkisivumateriaaleihin. Esimerkiksi puun mikrobi- ja lahovaurioihin viistosademäärän kasvulla ja kuivumisolosuhteiden heikkenemisellä on vaikutusta.

Vaikutuksia julkisivujen suunnitteluun

Julkisivujen suunnittelussa on ehkä oleellisin asia kiinnittää huomiota saderasitustason nousuun. Julkisivuissa pitäisi yhä enemmän ja enemmän kiinnittää huomiota kosteusturvallisiin ja vikasietoisiin rakenneratkaisuihin. Lisäksi detaljeilla on iso merkitys.

Tutkimuksen perusteella kohdennettuun suojaukseen voisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota eli suojata erityisesti kovimman rasitustason julkisivuja. Se voidaan toteuttaa niin materiaalivalinnoilla, rakenneratkaisuilla kuin aluesuunnittelullakin, sillä puusto, muut rakennukset ja maastonmuodot suojaavat viistosateelta. Suomessakin on liuta hyväksi todettuja julkisivuratkaisuja, jotka toimivat myös jatkossa. Nykylaadun mukainen betonielementtirakentaminen sekä esimerkiksi viime aikoina yleistyneet tuulettuvat julkisivuratkaisut useine materiaalivaihtoehtoineen ovat varteenotettavia ratkaisuja. Yksi hyvin helppo, tehokas ja olemassa oleva ratkaisu on räystäät, mihin pitäisikin kiinnittää entistä parempaa huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Myös sijaintia kannattaisi nykyistä aktiivisemmin pohtia julkisivuratkaisua valittaessa, sillä rankimpaan ilmastorasitukseen aavan meren rannalle tulevaan tornitaloon ei välttämättä ole järkevintä valita julkisivumateriaaliksi usein huoltoa vaativaa ratkaisua kuten puuta tai eristerappausta.

Toinen entisestään korostuva asia on huoltovälien tihentäminen julkisivumateriaalista riippumatta. Parhaiten huoltotarpeen ja oikean korjausajankohdan saa selville edelleen kunnollisten kuntotutkimusten avulla. Haluaisinkin muistuttaa, että kattavakin kuntotutkimus on usein vain prosentteja korjauksen hinnasta, joten se kyllä maksaa itsensä takaisin.

Betoniterästen ruostumisreaktiota nopeuttaa lisääntyvä kosteuspitoisuus, joten jatkossa on entistä tärkeämpää ajoissa selvittää kuntotutkimuksilla, missä vaiheessa karbonatisoituminen on menossa, jotta suojaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ajoissa. Kuva: Ari Korkala

Eri maa, eri ratkaisut

Suomen julkisivuilla on pääosin eri haasteet kuin muualla maailmassa oman pohjoisen, mutta Golf-virran ansiosta silti melko leudon ilmastomme vuoksi. Esimerkiksi Atlantin rannikolla suurin huoli on betoniterästen kloridikorroosion kiihtyminen, mikä on meillä julkisivuissa pieni ongelma, sillä Itämeren suolapitoisuus on kuudesosa Atlantista.

Australiassa ja päiväntasaajaa lähestyttäessä kuumuus ja kuivuus tuovat omat haasteensa. Norja ja Ruotsi ovat lähinnä Suomea ja varsinkin Norjassa on vastaavan tyylistä tutkimusta jo kiitettävästi tehtykin. Jos jotain hyvää hakee, niin Norjan nykyisiä ja tulevia sademääriä katsellessa meillä on tilanne vielä melkoisen kevyt siihen nähden.

Kun väitöstyö on valmis, pohditaan auki jääneitä kysymyksiä, niiden tutkimistarvetta ja tarvittaessa lähdetään hakemaan rahoitusta lisätutkimukseen. Tutkimusryhmässä olisi jo valmiiksi erinomaista potentiaalia uusiin väitöskirjoihin ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyen.

Teksti Toni Pakkala

 

Kategoriassa: Artikkelit, Julkisivu ja katto, Uutiset Avainsanoilla: Ari Korkala, FRAME-tutkimus, Helsinki-Vantaa, ilmastonmuutos, Ilmatieteen laitos, Jukka Lahdensivu, Tampereen yliopisto, Toni Pakkala

Ensisijainen sivupalkki

Lue uusin lehti

Lue aiemmat numerot täältä.

Julkisivujen taitajat

Katso julkisivujen taitajat 2022

Päivää, sanoi isännöitsijä

Vanhat talot ovat upeita kohteita

Normipostia

Takat, takkahormit ja niiden kunnossapitovastuu taloyhtiössä

Valvoja

Valvoja: Urakoitsijan ja työntekijöiden kunnosta

Yhteistyössä

Tilaa Rakennusfakta-uutiskirje

RSS Rakennusfakta tuoteuutisia

  • Suunnittele vaikuttavia ja helppohoitoisia wc-tiloja 6.2.2023
  • LUXA 103 läsnäolotunnistinperhe 6.2.2023
  • Eurooppalaista huippulaatua – Reynaersin ikkuna-, ovi- ja julkisivujärjestelmät nyt Suomessa 6.2.2023
  • Ouluun rakennettu varavoimajärjestelmä havainnollistaa sähköverkon toimintaa 6.2.2023

Suosittua sivustolla

  • Lappeenrannan Sammontalon rakentaminen alkaa tänä kevään
  • Raide-Jokerin koeajot alkavat Espoossa
  • Kiinteistötahkola osti Isännöinti Ilkka Saarinen Oy:n
  • Hervantajärven kivijalkakauppa lämmittää asuntoja
  • Helsinki ja Caverion käynnistävät kolme ESCO-hanketta

Footer

Kiinteistöposti

Kiinteistöposti-lehti on taloyhtiömaailmaan keskittyvä ammattijulkaisu. Lehdessä julkaistaan taloyhtiöitä koskevia artikkeleita ja taloyhtömaailmaan liittyviä uutisia ja tuotteita.

  • Facebook
  • LinkedIn

Copyright © 2023 · Kiinteistöposti | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet
Käytämme sivustollamme evästeitä joiden avulla seuraamme sivustomme liikennettä. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi, sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään. Klikkaamalla "Hyväksy", hyväksyt kaikki sivustollamme käytössä olevat evästeet. Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen. Voit määritellä evästeiden hyväksynnän tarkemmin Eväste-asetuksista.
EvästeasetuksetHyväksy
Yksityisyys

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy