Ilmastokatu-hankkeella vähähiiliseksi kaupungiksi

Helsingin Iso Roobertinkadun taloyhtiöt ovat mukana Ilmastonkatu-hankkeessa, joka kehittää tulevaisuuden vähähiilistä yhteiskuntaa. Kaksivuotisessa hankkeessa muun muassa seurataan kiinteistöjen hiilijalanjälkeä. Siihen liittyen seitsemässä asuinkerrostalossa tehtiin energiakatselmus, jossa kiinteistöt saivat suosituksia energian käytön hillitsemiseksi.

Projektipäällikkö Lilli Linkola Green Building Council Finlandista kiittelee taloyhtiöiden innokkuutta osallistua Ilmastokatu-hankkeeseen.
– Hanke on otettu hyvin vastaan ja tohinaa on riittänyt sen alkumetreiltä lähtien. Teema kiinnostaa niin taloyhtiöiden puheenjohtajia kuin liikkeenharjoittajia. Moni on jo ryhtynyt energiaa säästäviin toimiin.
Iso Roobertinkadun lisäksi Ilmastokatu-hankkeessa ovat mukana Vantaan Tikkuraitti ja Asematie.
– Kävelykadut valikoivat Ilmastokatu-hankkeeseen sen vuoksi, että niiden peruskorjaus alkaa lähiaikoina. Remontti tai ainakin ajatus siitä haluttiin laajentaa katua ympäröiviin rakennuksiin. Iso Roobertinkadulla kunnostustöihin ryhdytään todennäköisesti elo-syyskuussa. Kävelykadulla muun muassa uusitaan katukivetys ja kunnallistekniikkaa.
Ilmastokatu-hankkeen tavoitteena on saada päästöt ja energiankulutus laskuun. Lisäksi halutaan lisätä kävelykatujen elinvoimaisuutta, Lilli Linkola tiivistää.

Kiinteistöjen hiilijalanjälki seurannassa
Ilmastokatu-hankkeen käynnistyttyä syksyllä kartoitettiin aluksi ne kiinteistöt, jotka halusivat mukaan hiilijalanjäljen seurantaan. Iso Roobertinkadun 36 kiinteistöstä mukaan ilmoittautui seitsemän asuinkerrostaloa ja kaksi liikekiinteistöä. Lisäksi osa kiinteistöistä on jollain muulla tavalla mukana hankkeessa.
Rakennuksen hiilijalanjälki lasketaan muun muassa veden, lämmön ja sähkön kulutustiedoista Green Building Council Finlandin ylläpitämien Rakennusten elinkaarimittareiden ohjeiden mukaisesti.
– Lähtötilanteen laskenta tehtiin vuoden 2014 tai 2015 lukujen pohjalta. Se osoitti, että huonekorkeudella voi olla huomattava vaikutus hiilijalanjälkeen per neliö ja vanhoissa rakennuksissa lämmityksen tasapainotus on tärkeää.
Seuraava hiilijalanjäljen laskentakierros tehdään vuoden 2016 jälkeen. Näin nähdään, mitä vaikutuksia nopeilla toimenpiteillä, kuten talotekniikan säädöillä ja asukkaiden käyttötottumuksilla, on hiilijalanjälkeen.
Projektipäällikkö Lilli Linkola painottaa, että ketään ei velvoiteta toimenpiteisiin, vaikka esimerkiksi energiakatselmuksissa annettiin suosituksia energian käytön hillitsemiseksi.

– Ilmastokatu-hankkeessa on kyse kannustamisesta ja ajatusten herättämisestä. Asia näyttääkin kiinnostavat monia, sillä taloyhtiöiden infotilaisuudet ovat saaneet väkeä hyvin liikkeelle.
Infoilloissa ovat aiheina olleet energiatehokkuus ja aurinkoenergia. Koska kaikkia ei tekniikka kiinnosta, tarjotaan taloyhtiöille Onnellinen taloyhtiö -työpajoja yhteistyössä Dodo ry:n kanssa.

Aurinkoenergia kiinnostaa
Etenkin aurinkoenergiaratkaisut ovat herättäneet mielenkiintoa.
– Muutama taloyhtiötä on jo lähettänyt aurinkosähköjärjestelmien toimittajille tarjouspyynnöt. Ne haluavat olla ajoissa liikkeelle, jotta kustannukset ovat selvillä ennen yhtiökokousta. Tämä kertoo siitä, että asiaa harkitaan vakavasti.
Iso Roobertinkadulla on paljon vanhaa historiallista rakennuskantaa ja monet rakennukset ovat kaavassa suojeltuja.
– Hankkeessa etsitään keinoja, miten aurinkosähkötuotantoa voidaan integroida suojeltuihin kohteisiin ja selvitetään, löytyykö vanhoilta peltikatoilta tilaa aurinkopaneeleille yleisesti.
Hiilijalanjäljen pienentämiseksi ei välttämättä tarvita isoja teknisiä ratkaisuja. Melko pienilläkin kustannuksilla voi saada muutoksia aikaan. Esimerkkeinä Linkola mainitsee ikkunoiden tiivistämisen ja hanojen vesivirtaamien rajoittamisen vakiovirtasuuttimella.
Erityisen tärkeässä roolissa sähkön, veden ja lämmön kulutuksessa ovat asukkaiden käyttötottumukset. Niihin pyritään vaikuttamaan tiedotuksella ja kampanjoilla.

Nopeita kokeiluja ja älykästä tekniikkaa
Ilmastokatu-hanke avasi huhtikuussa nopeiden kokeilujen ohjelman, jossa haetaan energiaa säästäviä palveluja ja ratkaisuja sekä asukkaille että yrittäjille. Kokeiluhaku on auki 30. toukokuuta saakka. Ideoita voivat tarjota niin pienet kuin suuretkin yritykset, start-upit, yhdistykset tai tutkimusryhmät.
Tulevaisuudessa kiinteistöissä testataan älyteknologiaa, kuten energiakulutuksen mittareita ja älykästä lämmönsäätöä.
Ilmastokatu-hanke näkyy myös satunnaiselle kävelijälle. Iso Roobertinkadulla oli Earth Hour -päivän aattona koululaisten järjestämä ilmastomielenosoitus. Myös kesäkuussa pidettävä Helsinki-päivä näkyy Isolla Roballa.

Säästökohteet selville energiakatselmuksessa
Iso Roobertinkadun seitsemään asuinkerrostaloon tehtiin Ilmastokatu-hankkeen puitteissa energiakatselmukset.
Alkuvuodesta toteutetuissa katselmuksissa selvitettiin, miten kiinteistöjen energiatehokkuutta voitaisiin parantaa ja hiilijalanjälkeä pienentää. Tuloksilla arvelleen olevan käyttöä myös muualla Helsingin kantakaupungissa, jossa on paljon vanhaa rakennuskantaa.
Energiakatselmuksessa mukana olleiden kiinteistöjen yhteenlasketuksi potentiaaliseksi säästöksi arvioitiin 27 191 euroa, 415 MWh/a ja 40 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa.
Energiatehokkuusinvestointien kustannuksiksi laskettiin yhteensä 152 300 euroa.

Kiinteistöille vähintään kolme suositusta
Energiakatselmusraportissa taloyhtiöt saivat vähintään kolme suositusta energiakulutuksen pienentämiseksi.
– Yleisimmäksi energiataloutta parantavaksi toimenpiteeksi nousi veden virtaamien rajoittaminen. Kaikki seitsemän kiinteistöä saivat tämän suosituksen, energiakatselmukset suorittanut energia-asiantuntija Minna Tolvanen Corbel Oy:stä kertoo.
– Suosituksen mukaan suihkun virtaamaksi riittää 12 litraa minuutissa, mutta joissain kohteessa mentiin reippaasti tämän yli. Vertailun vuoksi voi todeta, että käsienpesuhanan virtaamaksi riittää 6 litraa minuutissa.
Veden virtaamaa suositeltiin vähennettävän joko vakiopaineventtiilillä tai hanakohtaisella poresuuttimella.
Jos suositukset toteutettaisiin kaikissa seitsemässä kiinteistössä, säästettäisiin arvion mukaan
1 100 kuutiota vettä vuodessa ja samalla veden lämmittämiseen kuluvaa energiaa säästyisi 80 MWh/a.

Perussäätöjen tarkistaminen kannattaa
Kaikki energiakatselmuksessa mukana olleet talot on liitetty kaukolämpöön. Patteriverkoston toimivuuden selvittämiseksi mitattiin meno- ja paluuveden lämpötiloja sekä virtaamia. Mittarit asennettiin viikon ajaksi sekä lämmönjakohuoneeseen, lämmitettyihin yleisiin tiloihin että osaan asuinhuoneistoja.
– Monelle tuli suosituksena lämmitysverkoston tasapainotus ja perussäätöjen tarkastaminen. Muutamalle kiinteistölle suositeltiin termostaattisten patteriventtiilien vaihtamista.
– Osasyynä asunnoissa olevaan vetoon on, että patterit eivät toimi kunnolla. Asukkaat itsekin voivat vaikuttaa tähän ja siirtää mahdollisuuksien mukaan patterin edessä olevan sohvan tai verhon toisaalle. Näin lämpö pääsee esteettä kiertämään huoneeseen, Tolvanen vinkkaa.
Tasapainotuksella, perussäätöjen tarkastuksella ja patteriventtiilien uusimisella arvioidaan säästettävän seitsemässä kiinteistössä lämpöä yhteensä 155 MWh/a.

Lamput ja tiivisteet vaihtoon
Energiakatselmuksessa suunnattiin katseet myös lamppuihin.
– Energiaa säästyy, kun elohopeahöyrylamput vaihdetaan ledeihin. Osassa kiinteistöjä suositeltiin asennettavaksi liiketunnistimet yleisiin tiloihin, kuten roskakatokseen ja pyörävarastoon, jotta valot eivät jää turhaan palamaan.
Julkisivujen lämpökamerakuvien avulla arvioitiin rakennuksen vaipan tiiviyttä. Kuvien perustella annettiin kahdelle rakennukselle suositus tarkistaa ja uusia ikkunoiden tiivistykset.
Energiakatselmuksia tehdessään Minna Tolvanen pani merkille asunto-osakeyhtiöiden kiinnostuksen hakea myös uusia ratkaisuja energiakulutuksen vähentämiseksi.
– Esimerkiksi aurinkoenergian hyödyntäminen tuli esille monessa taloyhtiössä. Lisäksi yksi taloyhtiö oli kiinnostunut jäteveden lämmön talteenotosta, energia-asiantuntija kertoo.

Teksti ja kuva Irene Murtomäki
Kuvassa Ilmastokatu-hankkeen projektipäällikkö Lilli Linkola.
Artikkeli on julkaistu toukokuussa ilmestyneessä Kiinteistöposti Professionalissa 4/2016.