Ikkuna on tänä päivänä usein osa huoneiston ilmanvaihtoa siinä olevan korvaus- tai tuloilmaventtiilin vuoksi. Ilmanvaihto estyy ja sisäilman laatu heikkenee, jos korvausilmaventtiili tukitaan esimerkiksi vedontunteen vuoksi.
– On tiedetty, että ilman täytyy tulla jostain sisään ja sen on jostain mentävä ulos. Tämä on aikoinaan hoidettu osittain luottamalla siihen, että ikkunat vuotavat tai talon rakenteissa on muuta vuotoa, Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Säteri sanoo.
Ulkoilman saannin merkitys unohtui toviksi 70-luvulla, jolloin myös rakennettiin paljon.
– Rakentamismääräyksissä ei ollut selkeästi mainintaa korvausilmaventtiileistä, eikä niitä vaadittu, joten tuon ajan rakennuskannassa on puutteita.
– Seuraavalla vuosikymmenellä eli 80-luvulla uudistuneet rakentamismääräykset jo edellyttivät korvausilman johtamista huoneistoihin. Ilmanvaihdon tarve on korostunut sitä mukaan, kun rakennuksia on tiivistetty, Säteri mainitsee.
Tämän päivän uudisrakennuksiin asennetaan koneellisia tulo- ja poistoilmajärjestelmiä, joten ulkoilmaventtiilejä ei enää tarvita. Ilman tullessa sisään koneellisesti se myös saadaan lämmitettyä vedottomaksi.
Ikkunaremontissa huomio ilmanvaihtoon
Jos huoneiston korvausilma on ollut aikaisemmin muun muassa vuotavien ikkunoiden varassa ja ne vaihdetaan tiiviisiin ikkunoihin, on uudessa tilanteessa huolehdittava riittävästä korvausilmasta.
– Ratkaisuna on useimmiten korvausilmaventtiilillä varustetut ikkunat, koska se on kätevää. Seinään ei tarvitse porata reikiä, Säteri toteaa.
Oma lukunsa ovat painovoimaisen ilmanvaihdon talot. Kun vanhat ikkunat vaihdetaan uusiin tiiviisiin ikkunoihin, on ilmanvaihto hoidettava muutoin kuin ikkunakarmeissa olevilla venttiileillä.
– Ne ovat lähes hyödyttömiä, koska paine-eroa ei ole tarpeeksi. Painovoimaisen ilmanvaihdon taloissa paras ratkaisu on etsiä ulkoilmareitit, jotka todennäköisesti ovat vuosien mittaan jääneet tapettien alle, sekä palauttaa vanhan järjestelmän toimintaedellytykset. Usein tarvitaan myös hormien tiivistämistä, Säteri neuvoo.
Ikkunaremontin jälkeen säädöt kohdalleen
Ikkunaremontin jälkeen on säädettävä sekä ilmanvaihtojärjestelmä että lämmitysjärjestelmä. Näin varmistetaan, että huoneistoissa kulkee oikea määrä ilmaa ja saadaan oikea määrä lämpöä.
Soraääniä korvausilmaventtiilillä varustetuista ikkunoista saattaa kuulua remontin jälkeen etenkin kohteista, joissa ulkoilmaventtiilejä ei ole ollut aikaisemmin, eikä ilmanvaihto ole ollut siten hallinnassa.
– Kun uusi ikkuna asennetaan ja sen yhteydessä varmistetaan riittävä ilmanvaihto, voi tuntua kylmemmältä kuin aikaisemmin.
Markkinoilla on olemassa teknisesti kehittyneempiä vaihtoehtoja korvausilmaventtiilille kuin esimerkiksi ikkunan karmissa olevat rakoventtiilit. Ne vaativat kuitenkin isompia investointeja tai suurempia muutoksia, joten niiden läpivieminen taloyhtiön päätöksenteossa voi olla hankalaa.
– Valikoimassa on venttiilejä, jotka termostaatin vaikutuksesta menevät pienemmäksi, kun ulkona on kylmää. Lisäksi kylmää ilmaa voidaan pystyä suuntaamaan ylöspäin, jolloin se ehtii alas tullessaan ainakin hieman lämmetä. Vedon käydessä hyvin vaikeaksi voi ratkaisu löytyä lämmitettävistä tuloilmaventtiileistä, jotka myös suodattavat ulkoa otettavan korvausilman. Yhtenä vaihtoehtona on patterin taakse asetettava venttiili, jossa patterin lämmöllä lämmitetään tuloilmaa.
Niin kutsutuissa tuloilmaikkunoissa ulkoilma johdetaan ikkunarakenteiden läpi sisään. Matkalla ilma lämpiää, mikä auttaa veto-ongelmaan.
Suodatin estää pölyä
Arvostelijoiden mukaan ikkunan korvausilmaventtiilistä tulee huoneistoon paitsi kylmää ilmaa myös pölyä ja melua.
– Suodatin estää ulkoilman ja liikenteen pölyjen tulon suoraan sisään. Erilaisiin venttiileihin on omanlaisensa suodattimet.
– Ikkunan karmin yhteydessä olevissa rakoventtiileissä käytetään karkeasuodatinta, joka pysäyttää isoimmat pölyt ja tehoaa osittain siitepölyyn, mutta ei pienhiukkasiin. Seinässä oleviin venttiileihin on saatavissa parempilaatuisia hienosuodattimia, jotka keräävät melko hyvin ulkoilman isompia ja pienempiä hiukkasia.
Oli korvausilmaventtiilissä suodatinta tai ei, täytyy se puhdistaa säännöllisesti.
– Tästä asukkaille on annettava ohjeita taloyhtiön toimesta, koska ei voida olettaa heidän niitä tietävän. Asukas voi toki omatoimisesti varmistaa hyvän sisäilman laadun ja pyyhkiä venttiilit puhtaaksi pari kolme kertaa vuodessa, Säteri opastaa.
Artikkeli on julkaistu huhtikuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 3/2013.