Ilmanvaihdon kuntotutkimuksen kehittäminen etenee

Ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmien kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen on edennyt pilotointivaiheeseen. Toimitiloissa ja asuinkiinteistöissä testataan ohjeiden toimivuutta käytännössä. Tavoitteena on, että menettely ohjeistoineen olisi julkaisuvalmis tulevana syksynä.


– Ilmanvaihto- ja ilmastointipuolella ei ole aikaisemmin ollut kuntotutkimusmenettelyä. Näin ollen se on pitänyt luoda niin sanotusti tyhjästä, hankkeen vetäjä Markku Rantama toteaa.
Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen lähti kolmisen vuotta sitten liikkeelle ympäristöministeriön kosteus- ja hometalkoiden puitteissa. Tarvetta kuntotutkimuksen kehittämiselle asetti myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivin pykälä, joka koski jäähdytyslaitteiden energiatarkastusta.
Yhtenä lähestymiskulmana kuntotutkimusmenettelyn aikaansaamiseksi on ollut ilmanvaihtolaitteiden ja ilmastointijärjestelmien ikääntyminen sekä viestit huonosta sisäilmasta.

– Laitteiden kunnossa on toivomisen varaa. Karkeasti arvioiden voi sanoa, että jos järjestelmät ovat saaneet olla viisi vuotta tai kauemmin rauhassa, on tarvetta kuntotutkimukselle.
Rantaman mielestä taloyhtiöissä tulisi tiedostaa ilmanvaihdon ja ilmastoinnin tärkeys.

– Ilmanvaihtokysymykset pitäisi nostaa sille kuuluvalle tasolle. Kun taloyhtiössä tehdään putki- tai ikkunaremontti, olisi samassa yhteydessä hyvä teettää IV-kuntotutkimus ja toteuttaa tarvittavat korjaukset.

Pilottikohteiksi toivotaan taloyhtiöitä
Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimushankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksena syntyi ohjeisto tutkimuksen suorittamiseen laskentaohjeineen. Ohjeiston valmistuttua todettiin tarve testata se käytännössä. Muun muassa ympäristöministeriön ja Suomen LVI-liiton rahoittama jatkohanke saatiin käyntiin tämän vuoden alussa. Liikkeelle lähdettiin suorittajien koulutuksella.
Perehdytystilaisuus kuntotutkijakandidaateille järjestettiin tammikuun lopussa. Koulutuksessa oli mukana noin 15 henkilöä. Markku Rantaman mukaan tulijoita olisi ollut enemmänkin, mutta tilaisuus haluttiin pitää tiiviinä ja keskustelevana.
Nyt on alkamassa käytännön työt pilotointikohteissa.
– Toimitilakohteita on löytynyt mukavasti ja niitä on kymmenkunta. Pilottikohteita ovat muun muassa sairaala, hotelli ja laboratorio, joten vaativuusastettakin on riittävästi.
Pilotointiin toivottaisiin mukaan myös taloyhtiöitä. Taloyhtiöpuolen tuntien Markku Rantama toteaa sen olevan hankalaa, koska kyse on rahasta.

– Vaikka kiinteistön ilmanvaihdossa todettaisiin olevan parantamisen varaa, on vaikea löytää sen tutkimiseen euroja, Rantama tietää. Nyt on porkkanaa tarjolla, sillä pilotointiin osallistuvien taloyhtiöiden on mahdollista saada rahallista tukea IV-kuntotutkimuksen toteuttamiseen. Tuen määrä on tapauskohtainen, ja se neuvotellaan ennen hankkeen aloittamista.

Kuntotutkimuksessa tarkastuksia ja mittauksia
IV-kuntotutkimuksen tekijä tutustuu aluksi kiinteistön lähtötietoihin, kuten rakentamisvuoden ilmanvaihtomääräyksiin ja suunnitteluohjeisiin sekä huomioi mahdolliset puutteet. Hän haastattelee kiinteistön omistajaa, esimerkiksi taloyhtiön hallituksen edustajaa, isännöitsijää ja huoltomiestä. Kysymyksissä käydään läpi ongelmakohdat ja kokemuksia sisäilmasta.
Kiinteistötarkastuksessa rakennuksen ilmastointi- ja ilmanvaihtolaitteet tarkastetaan. Taloyhtiön ollessa kyseessä käydään osassa huoneistoja tutkimassa tilanne.
Tarkastukseen sisältyy myös erilaisia mittauksia, joita isoissa toimitilakohteissa saattaa olla runsaastikin. Mittauksissa tutkitaan muun muassa ilmavirrat, sähkönkulutus ja painetasapainot.
Kuntotutkija laati tutkimuksesta raportin toimenpide-ehdotuksineen. Siihen sisältyvät niin tarvittavat lisätutkimukset kuin korjausta vaativat asiat.

– Yleisistä parannustoimenpiteistä tulee ensimmäisenä mieleen puutteet automaatiotoiminnossa. Ne eivät enää toimi niin kuin on alun perin suunniteltu. Isommat toimenpidesuositukset saattavat liittyä lämmöntalteenottolaitteisiin tai puhaltimiin, jotka ovat vanhoja puhaltimia tehokkaampia ja energiataloudellisempia.

Ohjeita täsmennetään palautteen pohjalta
Meneillään olevassa kuntotutkimusmenettelyn pilotoinnissa kerätään sekä tekijöiltä että tilaajilta palaute. Tämän perusteella ohjeistoon tehdään tarvittavat korjaukset ja täydennykset. Ohjeiden valmistuttua käynnistetään kuntotutkijoiden pätevöitymiskoulutus.
IV-järjestelmien kuntotutkijan pätevyysvaatimuksena olisi teknillisen yliopiston, ammattikorkean tai teknillisen oppilaitoksen insinöörikoulutus LVI-tekniikan tai talotekniikan alalta sekä vähintään kolmen vuoden soveltuva työkokemus.
– Käytäntö näyttää, miten tekijöitä löytyy ja saadaanko pystyyn pätevöittämistoiminta esimerkiksi FISE:n kautta.  Uudistuvassa terveyslainsäädännössä huomioitaneen rakennusterveysasiantuntijat, joten IV-kuntotutkijoille tulee olemaan tarvetta silläkin puolella.
Parasta Markku Rantaman mielestä olisi, jos IV-kuntotutkimus tulisi pakolliseksi. Kuntotutkimukselle olisi tarvetta vähintään kymmenen vuoden välein.
Rantama muistuttaa, että IV-kuntotutkimuksella voidaan välttää myös turhia investointeja.

– Monesti remonttia suunniteltaessa tai tilojen käyttötarkoitusta muutettaessa päätetään ykskantaan tehdä kaikki uusiksi paneutumatta siihen, mikä voisi olla säilyttämiskelpoista. Kuntotutkija voisi jarruttaa tällaisia turhia investointeja.

Kiinteistöjä koskevia kuntotutkimusmenettelyjä on jo useita, joista talotekniikan puolella käytetyin lienee lämpö- vesi ja viemärilaitteiden kuntotutkimusmenettely. Muita rakennukseen kohdistuvia kuntotutkimuksia ovat esimerkiksi kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen sekä julkisivujen ja vesikattojen kuntotutkimukset.
Markku Rantama toteaa, että ennen kuin varsinaiseen kuntotutkimukseen ryhdytään, on taustalla usein kuntoarvio. Kuntoarvioijan pitää pystyä päättelemään rakennuksesta kohteet, jotka vaativat tarkempaa tutkimusta: onko tarpeen penkoa esimerkiksi julkisivua, putkistoa tai ilmanvaihtoa. Kuntotutkimus, kuten kehitystyön alla oleva IV-kuntotutkimus, voidaan nähdä myös energiatehokkuuden vuoksi tarpeelliseksi.

Teksti: Irene Murtomäki

Lisätietoja hankkeesta osoitteesta http://www.sulvi.fi/ajankohtaista/projektit/iv-kuntotutkimushanke/
Mikäli taloyhtiösi on kiinnostunut pilotoimaan kuntotutkimusohjeen kehittämistä, lisätietoja saat Markku Rantama, Rantama Consulting, sähköposti: markku.rantama (at) rantama.fi (korvaa at miukumaukumerkillä ja poista sulut)

Artikkeli julkaistaan maaliskuussa ilmestyvässä Kiinteistöpostissa 2/2015.