Ei sisäilman laadun mittauksia, vaan rakenteiden kuntokartoituksia konkreettisine näytteineen. Näin ohjeistaa Tuula Syrjänen Allergia- ja astmaliiton ja Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvonnasta kosteusvaurioiden selvittämisen toimintamalliksi asunnoissa, kun kosteusvauriota epäillään.
– Tunkkaisuus, pölyisyys ja haju kertovat asunnon sisäilmaongelmista. Maalin kupruilu tai kosteusläikät voivat olla merkkejä siitä, että pinnan alla piilee korjattavaa, Tuula Syrjänen sanoo.
– Jos epäilet asunnossasi kosteusvauriota, aloita asian selvittäminen rakenteiden kuntokartoituksella. Asiantuntijan tekemä kartoitus aloitetaan aistinvaraisella tarkastuskierroksella. Jos kierroksella tulee esiin ongelmakohtia, niistä otetaan materiaalinäyte, Tuula Syrjänen kertoo.
Ilmanlaatumittaukset humpuukia
Tuula Syrjäsen mukaan materiaalinäytteen ottaminen tarkoittaa esimerkiksi seinä- tai kattopalan irrottamista tutkittavaksi. Materiaalinäytettä ei ole tarvetta ottaa jo selvästi kostuneesta ja näkyvästä ongelmasta, mittaustulos kun ei muuta esimerkiksi kosteusläikkää miksikään ja vaurio on joka tapauksessa korjattava. Myös ilmanlaadun mittaus kosteusvaurioepäilyissä on asiantuntijan mukaan turhaa rahastusta, vaikka sitä kuluttajille kaupataankin.
– Osa homeitiöistä ei näy mittauslaitteiden kasvualustoilla, koska ne ovat liian raskaita leijuakseen ilman mukana laitteeseen, tai itiöt ovat kuolleet. Homeet eivät aina tuota itiöitä, vaikka kasvavatkin rakenteessa. Lisäksi sisäilmassa on aina ulkoa tulleita homeita. Niiden näkyminen kasvualustoilla antaa väärää tietoa asunnon kunnosta. Jos siis oikeasti halutaan selvittää kosteusvaurion mahdollisuus, tutkitaan rakenteita, Tuula Syrjänen perustelee.
Ongelman aiheuttaja korjataan ensin
Kuntokartoituksessa täytyy selvittää ongelmakohtien lisäksi myös syy vaurion syntyyn. Jos varsinaista kosteusvaurion aiheuttanutta vikaa ei korjata, ongelma toistuu pintakorjauksista huolimatta. Siksi vuotavat katot tai putket korjataan ensin. Tämän jälkeen kaikki kastunut materiaali poistetaan ja jäljelle jääneet kantavat rakenteet hiotaan pinnoilta puhtaiksi.
Ennen uusien materiaalien asentamista varmistaudutaan siitä, että rakenteet ovat ja pysyvät kuivina. Joskus päästään pienellä remontilla, toisinaan joudutaan korjaamaan koko talo.
– Kaikki rakennukset eivät ole homeessa tai kärsi kosteusvaurioista. Tunkkainen ilma voikin johtua tukkeutuneesta ilmanvaihdon suodattimesta. Läikkä kylpyhuoneen kaakelissa on ehkä vain likaa. Kotia huoltamalla ja tutkimalla voit välttyä ongelmilta tai ainakin huomaat ne nopeammin, Tuula Syrjänen vielä korostaa.
***********
Allergia- ja astmaliiton ja Hengitysliiton yhteinen sisäilma- ja korjausneuvonta vastaa numerossa 020 757 5181 tiistaista perjantaihin klo 9 – 15. Palvelu on maksutonta, soittaminen maksaa normaalin puhelinmaksun verran.
