Ilman elohopeapitoisuudet eivät ole terveysriski

Ilman elohopeapitoisuustaso on hyvin vakaa eri puolilla Suomea, eikä aiheuta erityistä terveysriskiä kansalaisille.
Tällainen johtopäätös saatiin vuoden mittaisessa tutkimuksessa, jossa Ilmatieteen laitos selvitti ilman elohopeapitoisuutta useimmissa Suomen kaupungeissa, teollisuusalueilla ja tausta-alueilla.
Elohopeapitoisuuksien kartoitus on tärkeää, sillä se on voimakas hermomyrkky, joka kertyy ravintoketjussa.
– Tutkimuksen tarkoituksena olikin selvittää, millaisille ilman elohopeapitoisuuksille Suomen väestö altistuu jokapäiväisessä elämässään ja onko maassamme alueita, joilla väestö altistuu selvästi muita enemmän kyseiselle myrkylle, Ilmatieteen laitoksen
tutkija Katriina Kyllönen toteaa.

Kaksiosainen tutkimus
Tutkimus koostui kahdesta osasta: vuoden mittaisesta kampanjasta Helsingin
Isosaaressa, joka edustaa kaupunkitausta-aluetta, sekä kuukauden kampanjasta, jossa tehtiin jatkuvatoimisesti elohopeamittauksia liikkuvasta autosta käsin ympäri Suomen.
Liikkuvia ilmanlaatumittauksia on aiemmin suoritettu Suomessa Nuuskija-autolla, mutta tämä oli maailmanlaajuisesti ensimmäinen kerta, kun elohopeaa mitattiin liikkuvassa laboratoriossa.
Korkeimpia elohopeapitoisuuksia mitattiin entisten kloorialkalitehtaiden lähistöllä sekä ammuntaharjoitusten aikana.

Vähän tutkimustietoa olemassa
Ilman elohopeapitoisuuksia kaupungeissa ja teollisuusalueilla on tutkittu Euroopassa aiemmin hyvin vähän. Suomessakaan vastaavia mittauksia ei ole juuri tehty.
– Suomessa korkeimmat ilmapitoisuudet, 10-15 nanogrammaa kuutiometrissä, havaittiin Äetsässä ja Kuusankoskella kemianteollisuuden tehtaiden lähistöllä, jotka ovat aiemmin toimineet kloorialkalitehtaina sekä Riihimäellä jätteenkäsittelylaitoksen vieressä, Katriina Kyllönen kertoo.
Myös Oulussa elohopeakennomenetelmää käyttävän kloorialkalitehtaan läheisyydessä mitattiin kohonneita pitoisuuksia. On huomattavaa, että kohonneita pitoisuuksia havaittiin yksittäisissä mittauspisteissä ja ne eivät edusta koko alueen pitoisuustasoa.

Ilmatorjuntakivääriharjoitukset nostivat elohopeapitoisuutta hetkellisesti
Yllättäen Isosaaren ilmatorjuntakonekivääriharjoitusten aikana ilman elohopeapitoisuudet nousivat jopa 2000 ng m-3 asti.
Ilman elohopeapitoisuudelle ei ole asetettu raja-arvoa, mutta Euroopan Komission
elohopeatyöryhmä on ehdottanut raja-arvoa 50 ng m-3.
Ammuntojen aikana mitatut pitoisuudet ylittivät ehdotetun raja-arvon 40-kertaisesti.
Kaupunki- ja teollisuusalueiden mittauksissa tämä taso ei ylittynyt kertaakaan. Sen sijaan valtaosa kampanjan aikana mitatuista arvoista oli alle elohopean globaalin tausta-arvon 1,7 ng m-3.
Lähdealueanalyysin perusteella kohonneet pitoisuudet Helsingissä johtuvat pääosin
Keski-Euroopan laajoilta teollisuusalueilta tulleista saastuneista ilmamassoista.

Elohopeassa terveysriskejä
Elohopea on myrkyllinen ja pitkäikäinen saaste, jolla on haitallinen vaikutus ihmisten terveyteen, erityisesti lapsiin ja kehittyviin sikiöihin.
Ihmiset altistuvat elohopealle pääasiallisesti syömällä kalaa, ja siksi monien maiden elintarviketurvallisuusvirastot ovat antaneet kuluttajille kalan syöntisuosituksia. Kaloihin elohopea päätyy lähinnä ilmakehästä.
Maailmanlaajuisesti merkittävin ihmisperäinen elohopean päästölähde on hiilivoimalat.