Kuvassa helsinkiläisen As Oy Säästöniemen isännöitsijä Kari Hiltunen (vas.) ja Ari Häkkinen toteavat ikkunatiivisteiden pitävän hyvin.
Energiatehokkuus, laadukas sisäilma ja asumisviihtyvyys. Ikkuna-asiantuntija Mauri Laaksonen listaa ikkunoiden ja ovien oikealla tiivistämisellä saavutettavia etuja. Mauri Laaksosella on vuosikymmenten kokemus tiivistämisestä ja hän on muun muassa ollut mukana laatimassa ympäristöministeriön julkaisemaa ikkunantiivistysohjetta.
-Suomessa on 30 miljoonaa ikkuna- ja oviyksikköä, joista jopa 20 miljoonan ilmantiiveys on huono tai enintään välttävä, Laaksonen arvioi.
Työsarkaa siis riittää. Asunto-osakeyhtiöissä olisi Mauri Laaksosen mielestä paras ratkaisu, että taloyhtiöt ottaisivat vastatakseen ikkunoiden ja ovien tiivistämisen myös sisäpuitteiden osalta.
– Jos taloyhtiö haluaa suosia energiatehokkuutta, se ottaa kontolleen huoneistojen sisäpuoliset ikkunat.
– Tosiasiahan on, että harva asukas huolehtii asuntonsa ikkunoiden tiivistämisestä – osa ei edes pysty tekemään sitä itse. Lisäksi ne, jotka tarttuvat toimeen, tiivistävät ikkunat oman päänsä mukaan useimmiten vastoin ohjeita ja määräyksiä. Karkeasti arvioiden voidaan todeta, että 99 prosenttia työhön ryhtyvistä ei oikeastaan tiedä, mitä tekee. Tämä kaikki kostautuu taloyhtiön energiankulutuksena.
– Valistuneimmissa asunto-osakeyhtiöissä on otettu käyttöön esimerkiksi viiden vuoden välein toteutettavat ikkunoiden ja ovien tarkastustoimet ja tarpeelliset huoltotyöt, jossa katsastetaan muun muassa tiivisteet ja tarvittaessa vaihdetaan uusiin. Vaikka se maksaakin, syntyy säästöä pitkällä aikavälillä.
– Jos asukas epäilee, että ikkunoiden tiivisteet vuotavat, hyvä apuväline mittaamiseen on pistelämpömittari. Sen pitäisi kuulua jokaisen isännöitsijän välineistöön, Laaksonen toteaa.
Ikkunoiden tiiviys vaikuttaa moneen
Ikkunoiden tiivistäminen ja lämmitysenergian tehokas käyttö kulkevat käsi kädessä.
– Jos ikkunat ja niiden rakenneliitokset eivät ole ilmatiiviitä, menee lämmityksestä harakoille 10–15 prosenttia. Puhutaan siis kansantaloudellisestikin merkittävästä asiasta. Sillä on suora yhteys myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
Ikkunoiden tiiviys vaikuttaa niin ikään ilmanvaihtoon ja sitä kautta sisäilman laatuun.
– Jos asunnossa on vedon tunnetta, asukas saattaa tukkia ikkunan liian tiiviiksi. Ilmanvaihto ei silloin toimi ohjeiden ja sääntöjen mukaan. Mennään ikään kuin ojasta allikkoon.
Ilmanvaihdon ollessa pielessä se altistaa sisätiloissa olevat ihmiset hengitystiesairauksille.
– Saastunut sisäilma on siinä mielessä hankala tapaus, että sitä ei näe, haista tai tunne.
Tiivistämisellä veto kuriin
Jos huoneistoihin virtaa kylmää ilmaa ja on vedon tunnetta, nousee taloyhtiöissäkin usein esiin ikkunoiden vaihtaminen.
– Minä lähtisin kuitenkin siitä, että tarkastettaisiin ensin ikkunoiden tiiviys ja laitetaan se puoli kuntoon ennen kuin ryhdytään kalliiseen ikkunaremonttiin. Monesti jopa 100 vuotta vanhat ikkunat ovat ihan hyvät, kunhan ne kunnostetaan, esimerkiksi tiivisteet vaihdetaan ja puitteet maalataan.
Mauri Laaksosen mukaan ei ole harvinaista, että kerrostalon ikkunoissa on alkuperäiset, useita vuosia palvelleet tiivisteet.
– Vanhat tiivisteet eivät täytä enää tehtäväänsä. Mikä tahansa tiiviste hapertuu vuosien mittaan ja sen joustokyky on mennyttä.
Itse tiivisteilläkin on merkittäviä eroja. Silokoniputkitiivisteellä on saavutettavissa noin 15 vuoden vaihtoväli. TPE-muovista valmistetuille tiivisteille luvataan 7 vuoden käyttöikää. Edullisimmilla solukumitiivisteillä vaihtoväli on huomattavasti lyhyempi, noin pari vuotta.
Mauri Laaksonen tietää kokemuksesta, että uudehkojen ikkunoiden tiivisteet voivat olla vaihtamisen tarpeessa riippuen siitä, minkälaista tiivistettä niissä on käytetty.
Ikkunoiden ikä ei siis aina takaa niiden tiiviyttä. Laaksonen muistuttaa myös mahdollisista asennusvirheistä.
Lisäksi uusien ikkunoiden tiivistyksessä saattaa olla teknisiä puutteita.
– Ulkopuolella olevan ikkunan tiivisteeseen on saatettu jättää liian iso rako. Sitä kautta vesi leviää lasien välitilaan. Ongelma ilmenee etenkin kerrostaloissa, joissa sade pääsee korkealla pieksemään ikkunoita.
Myös ikkunoille kuntokartoitus
Mauri Laaksosen mielestä olisi tervetullutta, jos ikkunoille ja oville saataisiin kuntoarvio-ohjeet samaan tapaan kuin on esimerkiksi putkistoille.
– Ikkunoiden ja ovien ammattimaiseen kuntokartoitukseen kykenevien yritysten määrä on tänä päivänä laskettavissa yhden käden sormilla. Alalle tarvittaisiin siten lisää koulutusta ja osaajia, Laaksonen toteaa.
Hän ihmettelee, miksi asiaan ei kiinnitetä enemmän huomiota.
– Esimerkiksi autopuolelle on kyllä koulutusta, mutta ei tarvittavassa määrin kiinteistöpuolelle. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Suomessa autot ja kiinteistöt kuluttavat yhtä paljon energiaa.
Tiivistysalan ammattimaisella koulutuksella olisi suuri työllistävä vaikutus.
Lisäksi tiivistysalan koulutus mahdollistaisi nykyistä helpommin sen, että kiinteistöissä onnistuttaisiin vähentämään lämmitysenergiankulutusta ja parantamaan sisäilman laatua.
Teksti ja kuva: Irene Murtomäki
Artikkeli on julkaistu huhtikuussa ilmestyneessä Kiinteistöpostissa 3/2016.
Lue myös As Oy Säästöniemen toteuttamasta ikkunoiden ja ovien tiivistämisremontista tästä.
