Monen vanhuksen unelma uudesta avarasta kerrostalokodista hissitalossa kaupungin tai taajaman palveluiden ääreltä jää valitettavasti toteutumatta. Isoja peruskorjauksia vaativasta vanhasta omakotitalosta saatu raha pakottaa tinkimään neliöistä, huoneista, sijainnista ja asunnon kunnosta.
Tilalle ei ehkä saakaan sitä, mistä on jo pitkään haaveillut: uuden kodin tarjoamaa asumisturvaa ja -mukavuutta loppuelämän ajaksi. Erityisesti uudiskohteiden hinnat ovat karanneet pienituloisilta ja eläkkeidensä varassa eläviltä vanhuksilta.
– Monet yksinäiset vanhukset ovat loukussa myös isoissa kerrostaloasunnoissa, joiden kunto on päässyt rapistumaan vuosikymmenten saatossa. Vielä jos taloyhtiölläkin on korjausvelkaa ja tulossa on isoja kalliita remontteja, voi olla vaikeaa saada asunto myytyä järkevään hintaan. Ja mitä sillä rahalla saa lähialueelta tilalle, on taas toinen kysymys, Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen toteaa.
– On myös vanhuksia, jotka haluaisivat asua kerrostalokodissaan elämänsä viimeiset vuodet, mutta jotka joutuvat pakon edessä myymään asuntonsa esimerkiksi putkiremontin vuoksi, kun eläke ei riitä remontin lainavastikkeisiin. Silti he joutuvat käytännössä maksamaan putkiremontin asunnon alhaisemman myyntihinnan kautta.
Mikä sitten on oikea hetki vanhemmalle ihmiselle vaihtaa asumismuotoa? Jukka Rantasen mukaan silloin, kun sekä oma että vanhan asunnon kunto ovat vielä suhteellisen hyvät.
Vaikka muutto uuteen kotiin ahdistaisikin, kannattaa muistaa, että useimmiten elämänlaatu paranee huomattavasti sen myötä.
– Erityisesti isoissa kaupungeissa kaupungistuminen on nähtävissä oleva kasvava ilmiö. Yhä useampi arvostaa neliöiden sijaan sijaintia. Tämä näkyy luonnollisesti kaupunkiasuntojen hinnoissa, Rantanen sanoo.